Tavoite

Hankkeessa paneudutaan innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämiseen sekä osaamisrakenteiden vahvistamiseen puurakentamisen kehittämisen näkökulmasta seuraavista syistä:Nopea kaupungistuminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen on vauhdittanut ekologisten, vähähiilisten ja uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettujen materiaalien kehittämistä järeiden kantavien rakenteiden toteuttamiseksi. Nopeimmin uusista kantavista puurakenteista on yleistynyt CLT (=Cross Laminated Timber, ristiin liimattu massiivipuu), joka yleensä valmistetaan kuusesta kuusesta. CLT-rakentaminen on yleistynyt nopeasti erityisesti Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. CLT- tehdasinvestointien ja laajemman rakennustoiminnan vauhdittamiseksi tarvitaan varmuus rakenteen toimivuudesta myös Suomen arktisissa olosuhteissa. Suomalaisessa rakentamisessa on tehty viime vuosikymmeninä virheitä mm. uusien rakenteiden ja rakennusmateriaalien soveltamisessa. Tällaiset epäkohdat on vältettävissä CLT:n kohdalla kokeilemalla ja tutkimalla rakennetta konkreettisesti toteutettavassa pilottikohteessa.Tietomallinnus ja älykkäät tuotantomenetelmät ovat tunnetusti vasta käsitteitä konservatiivisena tunnetulla rakennusalalla. Tärkeimpiä CLT-rakentamisen yleistymisen edellytyksistä on puun käytettävyyden hyväksymisen lisäksi oppia hyödyntämään tietomallinnusta laajasti myös rakentamisessa. CLT-Koetalo toteutetaan mahdollisimman tarkoin tietomallipohjaistasuunnittelua ja rakennuksen tietomallia eli BIM- mallia ( BIM= Building Information Model) hyödyntäen.

Tulokset

Hankkeessa toteutettiin CLT-runkoinen, osittain 1,5-kerroksinen rossipohjainen pientalo, jonka toteutus vastasi voimassa olevia rakentamis- ja energiamääräyksiä. Toteutuksen avulla saatiin tuotettua julkista tietoa uuden massiivipuisen runkorakenteen suunnittelusta, käytettävyydestä, käytännön rakentamismenetelmistä ja määräysten mukaisesta toimivuudesta. Rakentamisen kulku dokumentoitiin.

Rakennusfysikaalisten mittausten tutkimus kohdistui pääasiassa lämpötilan ja kosteuden pitkäaikaisiin mittauksiin rakennuksen vaipan eri kerroksista. Mittausten muuttujina olivat: 1) lämpöeristeen tyyppi (puukuitueriste >< mineraalivillaeriste), 2) etelä- / pohjoisseinä, 3) vaalea / tumma ulkoverhous. Tulokset esitettiin reaaliaikaisesti internetissä ja tuloksista laadittiin asiantuntija-analyysien jälkeen raportit kvartaaleittain. Muita Koetalossa tehtäviä mittauksia olivat: paukemelu (eli materiaaliäänet), muu ulkoa tuleva melu (ilmaääneneristävyys), rakenteiden ilmatiiveys, energian kulutus, rakenteiden statiikka laserkeilauksen avulla ja erilliset ryömintätilan kosteus ja lämpötilamittaukset.

Projekti herätti kiinnostusta laajassa joukossa yrityksiä ja julkisia toimijoita sekä myös yksityisissä ihmisissä. Koekohteessa vierailleiden tahojen määrä oli yli 300. Eri vaiheissa projekti sai näkyvyyttä myös sanoma- ja ammattilehdissä, radiossa ja televisiossa. Projektilla on ollut kontaktipintaa useisiin projektin jälkeen CLT-liiketoimintaa käynnistäneisiin yrityksiin.