Ihminen tarpeineen rakentamisen uusien trendien keskiössä

Kestävä rakennettu ympäristö -seminaarissa haettiin torstaina 1. joulukuuta vastauksia ja näkökulmia kysymyksiin miksi rakennettua ympäristöä tulee kehittää kestävällä tavalla, miksi rakennetun ympäristön materiaalivirtojen hallinta on tärkeää ja mitä ratkaisuja uusi teknologia voi mahdollistaa?

Seminaari kokosi Lapin ammattikorkeakoulun Borealis-saliin Rovaniemellä seitsemisen kymmentä osallistujaa rakentamis- ja energia-alalta ja niitä läheisesti sivuavilta sektoreilta.

Aika ei muuta mitään, tekeminen muuttaa

Älykkään elinympäristön teknologiat on Lapin AMKin tutkimuskokonaisuus (ks. kuva), ja kestävä rakennettu ympäristö on yksi osa sitä. Lapin AMK edistää luonnonvarojen kestävää ja älykästä käyttöä myös rakennussektorilla.

Tapahtuma oli toinen osa kolmen seminaarin sarjasta ja jatkoa viime keväällä pidetylle Älykäs energianhallinta rakennetuissa ympäristöissä -seminaarille. Kestävän rakentamisen tematiikkaan, sen kytköksiin älykkäisiin järjestelmiin ja liiketoimintamahdollisuuksiin johdatti projektipäällikkö Mikko Vatanen Lapin AMKista.

– Kaikki tietävät että koulutamme, mutta usein unohtuu, että toinen ammattikorkeakoulun lakisääteinen tehtävä on tehdä alueen elinkeinoelämää uudistavaa TKI-työtä.

Mikko Vatasen mukaan elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimus ja yritysprojektit ovat paras tapa toimia. Tutkimushankkeissa rahoituksen hakeminen ja usein hankalaksi koettu hankehallinto jäävät AMKin tehtäväksi. Yritysvetoisissa projekteissa rahoituksen hakeminen ja hallinto kuuluvat yritykselle, mutta Lapin AMK voi auttaa hakemisessa ja tuottaa asiantuntijapalveluita projektille.

Uudet trendit ja teknologiat tuulettavat rakennusalaa

Kestävä ja ekologinen rakentaminen on kansainvälisesti merkittävä trendi, joka muuttaa toimialan vanhoja käytäntöjä. Suomalaisella rakentamisella (mm. puurakentamisella) on erinomaiset mahdollisuudet tehdä uusia avauksia ja innovaatioita, joilla parannetaan kilpailukykyä ja luodaan uutta kasvua.

Ensimmäinen keynote-puheenvuoro oli varattu arkkitehti Tero Vanhaselle, jota on kuvattu valovoimaiseksi visionääriksi ja joka onnistuikin hauskalla tavalla tuulettamaan kaavoitus-, ympäristö- ja asumisen suunnittelua.

Seminaaripuheenvuorossaan Tero Vanhanen keskittyi esittelemään keinoja ottaa ihminen huomioon ja rakentaa ympäristöistä onnellisuuden lähteitä. Suunnittelussa on hänen mukaansa hyvä oivaltaa, että ympäristö on ihmisten valintojen tulos ja toisinpäivä: rakennettu ympäristö vaikuttaa ihmisen käytökseen. Rakennettu ympäristö on myös virkistysalue.

– Suomalaiset rakennetut ympäristöt ovat usein kompromissien kompromisseja, joissa lähdetään lumenaurauksen tarpeista, Vanhanen summaa.

Tero Vanhanen tuli Rovaniemelle suoraan Slush-tapahtumasta. Hänen mukaansa uusi startup-kulttuuri edellyttää avoimuutta ja täydellistä läpinäkyvyyttä myös rakentamisessa ja kaavoituksessa.

– Suomalainen suoraselkäisyys on jotain mikä voitaisiin huomioida tuotteistamisessa ja myydä vaikkapa Aasiaan.

Tero Vanhanen peräänkuuluttaa myös rakentamiseen yhdessä tekemisen kulttuuria. Voittajatiimissä pitää olla monen tyyppisiä persoonia, tutkintoja ja lahjakkuuksia, jotka työskentelevät yhdessä toisiaan sparraten.

– Yhteiskehittely on kaikkein systeemiälykkäintä mitä voidaan saada aikaan, hän toteaa.

Ei digitaalinen ole parempaa vaan parempi on parempaa

Päivän toinen keynote-puheenvuoron pitäjä Pekka Jaarinen työskentelee kehitysjohtajana ja – omien sanojensa mukaan – sekatyömiehenä HiQ Finland -nimisessä yrityksessä, joka tuottaa älykkäitä ICT-ratkaisuja laajalle asiakaskunnalle. Puheenvuorossa Pekka Jaarinen haastoi yleisön pohtimaan, minkälaista voimaa digitaalisuudessa voi piillä rakennetun ympäristön kehittämistyössä.

Digitalisaatio on Pekka Jaariselle isompi termi kuin vaikkapa asioiden internet IoT, jolla usein viitataan teknologialähtöiseen ajatteluun. Insinööritaustasta huolimatta muutoksen voi Pekka Jaarisen tapaan nähdä kulttuurisena ja toimintatapojen muutoksena ja niin, että asiakas on keskiössä.

Toimintatapojen muutos avaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta se edellyttää muutoksen kaikkien tasojen huomioon ottamista. Palvelumuotoilussa on esimerkiksi tärkeää tiedostaa kenelle palvelu on tarkoitettu.

Muita päivän aikana käsiteltäviä aiheita ovat mm. rakennushankkeiden ympäristötavoitteet ja ekosuunnittelu, kiertotalous rakentamisessa ja kestävä korjausrakentaminen.

Kestävästä korjausrakentamisesta ja kuivaketju 10:stä kuultiin ajatuksia herättävä alustus, jonka piti rakentamistekniikan lisensiaatti ja johtaja Pekka Seppälä Oulun kaupungin rakennusvalvonnasta.

Ympäristötavoitteiden asettamisesta rakennushankkeessa kertoi Jessica Karhu Green Building Council Finlandista ja ekosuunnittelun ympäristövaatimuksista Juha Lakotieva, joka vetää Ekodesign toimintaa Lapin AMKissa.

Napapiirin energia ja vesi -konsernissa diplomityötään tekevä Maija Massinen kuvasi miten NeVe paikallisena toimijana soveltaa toiminnassaan kiertotalouden periaatteita.

Energiajärjestelmien monitavoiteoptimoinnista alusti Tuomo Niemelä Granlund Oy:stä ja Markus Hakso (Sweco Talotekniikka) kertoi rakennusautomaation uusista mahdollisuuksista.

Järjestelyihin osallistuneet hankkeet

Lapin ammattikorkeakoulun energia-alan toimenpideohjelma (rahoittaja: Lapin liitto/ EAKR 2014–2020)
Nya möjligheter för CLT, Luleå tekniska universitet (LTU) ja Lapin AMK. Interreg Nord 2014-2020)
Arktisen kestävän rakentamisen verkosto -esiselvitys, Lapin AMK ja Kemin Digipolis. Lapin liitto / EAKR 2014–2020.

Tiedustelut:
Mikko Vatanen
projektipäällikkö
Lapin AMK / Arctic Civil Engineering –tutkimusryhmä
p. 040 671 8279, mikko.vatanen(ät)lapinamk.fi