Tieto-, neuvonta- ja ohjausverkosto osatyökykyisen työllistymispolkuja rakentamassa

Kirjoittajat: Mirja Heikkala, KM, kehittämisen asiantuntija, Lapin yliopisto; Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Lapin ammattikorkeakoulu ; Pauliina Keskinarkaus, HTM, suunnittelija, Lapin yliopisto

Taustaa

Lapin korkeakoulut ovat mukana Osaamisella työelämään – Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE, 2020−2023) -hankkeessa, joka toteutetaan yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisätä osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien osallistumista työmarkkinoille.

Hanke pyrkii vastaamaan hallitusohjelman tavoitteisiin; työllistymisasteen nostamiseen ja erityisesti osatyökyisten henkilöiden työllistymisen ja osallisuuden edistämiseen. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä on laajennetun tieto-, neuvonta- ja ohjaus (TNO)-verkoston vahvistaminen ja toiminnan kehittäminen osatyökykyisten työnhakijoiden asiakaspolun tukemiseksi.

Tässä blogissa kuvaamme TNO-verkoston laajentamista ja verkoston osaamisen kehittämistä liittyen osatyökykyisyyteen ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämiseen.

Laajennetun TNO-verkoston kokoaminen

Lapissa on toiminut jo kymmenen vuoden ajan aktiivinen TNO-verkosto, joka toimeenpanee lappilaista Menestyjäksi Lapissa- strategiaa. Rakenne siis oli jo toimiva ja verkoston toiminta aktiivista. Näin ollen verkoston laajentamiseen osatyökykyisyyden näkökulmasta oli hyvät lähtökohdat.

Työ käynnistyi TNO-verkoston nykytilan kartoituksella ja TNO-koordinaatioryhmän sekä ELO-elinikäisen oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmän kanssa käydyillä keskusteluilla. Yhteinen keskustelutilaisuus järjestettiin 15.1.2021, ja tuossa työkokouksessa laajennettua TNO-verkostoa johdatettiin aiheeseen ja toimintaan sekä hankkeen sisältöön.

Teemoitetut työpajat laajennetun TNO-verkoston osaamisen kehittämisessä

Työpajat käynnistettiin keväällä 2021 (kuva 1) hankesuunnitelman mukaisesti.

Kuva 1. OSAAMISELLA TYÖELÄMÄÄN –OSATYÖKYKYISTEN TUETTU OSAAMISEN VAHVISTAMINEN (OSTE) –hanke, Työpajatyöskentelyn aikajana.

Suunnitteluvaiheessa pohdittiin, millä keinoin saisimme selville teemaan liittyviä verkoston osaamistarpeita. Työkaluksi valittiin ennakkotehtävä, jonka tavoitteena oli kartoittaa laajennetun TNO-verkoston toimijoiden osaamisen kehittämistarpeita. Taulukossa yksi on kuvattu ennakkotehtävän ohjetta.

Esille nousevat tarpeet huomioidaan suunniteltaessa työpajoja, joissa kehitetään ja jaetaan osaamista ja työkaluja osatyökykyisten henkilöiden vahvuuksien tunnistamiseen sekä työelämään kiinnittymiseen ja pohditaan niiden soveltamista TNO-toimijoiden omaan työhön. Työpajat toimivat myös hyvien käytänteiden ja vertaistuen jakamisen paikkana.

Taulukko 1. Ennakkotehtävän ohje:

Voit kuvata omaa osaamistasi esimerkiksi alla olevan jaottelun pohjalta. Pohdi ja kuvaa erityisesti osatyökykyisyyden tematiikkaan liittyvää osaamistasi ja siinä olevia kehittämistarpeita.

Työpaja I. Osatyökyisyys, mitä se tarkoittaa

Ensimmäinen työpaja järjestettiin 29.1.2021 teemalla osatyökykyisyys. Työpajassa perehdyttiin osatyökykyisyys käsitteeseen ja pohdittiin yhdessä, mitä se tarkoittaa. Tämän ensimmäisen työpajan lähtökohtana oli tarjota laajennetulle TNO-verkostolle yhteinen keskustelualusta teeman ympärillä. Työpajan tavoitteeksi muotoutui: tavoitteena on lisätä osaamista osatyökykyisyydestä ja kartoittaa siihen liittyviä osaamistarpeita, edistää osatyökykyisten ohjausta ja työllistymistä.

Työpaja toteutettiin AC-alustalla etävälineillä ja siihen osallistui 16 henkilöä laajennetusta TNO-verkostosta. Avauspuheenvuoroissa avattiin OSTE-hankkeen sisältöä, elinikäistä oppimista ja ohjausta ja TNO-verkoston taustaa ja toimintaa.

Asiantuntija-alustuksissa Ville Grönberg, kehittämispäällikkö THL ja Leena Boltar, psykologi Kuntoutussäätiö, Iisisti töihin -hankkeesta kertoivat toiminnasta ja työkaluista. Iisisti töihin malli- avasi kuuden askeleen (kuva 2) kautta osatyökykyisten työllistymisen toimia ja lisäksi tärkeänä asiana mukana oli työyhteisön vastaanottokyky- valmennus.

Kuva 2. Iisisti töihin malli -kuuden askeleen malli.

Työpajan lopuksi koottiin Padlet-pohjaan osaamistarpeita ennakkotehtävän mukaisesti. Saatteeksi ja seuraavaa työpajaa ajatellen esiteltiin työpajojen aikajana (kuva yksi). Työpajan suunnitteluryhmän jäsenet laativat itsearvioinnin keskustelemalla yhdessä työpajan päätteeksi sen onnistumisesta. Aikataulu ja sisältö olivat erittäin onnistuneita osallistujilta saadun suullisen palautteen perusteella.

Asiantuntijoiden alustukset olivat hyödyllisiä ja antoivat uusia ideoita arjen työhön. Myös Padlettiin saatiin koottua hyvin erilaisia osaamistarpeita, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa seuraavia työpajoja ja osaamisen kehittämisen webinaareja. Pohdintaa aiheutti osallistujien määrällinen niukkuus. Suurimmaksi kehittämishaasteeksi tuli osallistujien mukaan saaminen. Jatkossa tähän on kiinnitettävä huomioita riittävän ajoissa toteutettavasta viestinnästä ja markkinoinnista.

Työpaja II. Vahvuusperustainen lähestymistapa ohjauksessa

Toinen työpaja toteutettiin 5.3.2021 teemalla vahvuusperustaisuus ohjauksessa. Työpajan lähtökohtana oli tarjota laajennetulle TNO-verkostolle yhteinen keskustelualusta teeman ” vahvuusperustainen lähestymistapa ohjauksessa” ympärillä. Työpajan tavoitteeksi muotoutui: lisätään tietoutta vahvuusperustaisesta lähestymistavasta ja sen hyödyntämisestä osatyökykyisten asiakkaiden ohjauksessa ja työllistymisen tukemisessa. Tavoitteena oli myös kartoittaa aiheeseen liittyviä osaamistarpeita.

Työpaja toteutettiin Teamsilla ja siihen osallistui 45 henkilöä laajennetusta TNO-verkostosta. Avauspuheenvuoroissa avattiin OSTE-hankkeen sisältöä, verkostotyötä ja vahvuusperustaista ajattelua.

Asiantuntija-alustuksessa Lapin yliopiston vararehtori Satu Uusiautti kertoi vahvuusperustaisen ajattelun ja ohjauksen perusteista yleisesti ja liittyen osatyökykyisyyteen. Vahvuusperustaisuutta prosessina voidaan kuvata mm. seuraavasti, idea, tarkoitus, toteutus ja seuranta.

Alustuksen jälkeen siirryttiin työpajatyöskentelyyn (45 min). Ennen työpajan käynnistymistä kerättiin osallistujien vahvuuksia Mentimeter-työkalun avulla (kuva kolme). Valtaosa osallistujien vahvuuksista keskittyi myönteiseen ja positiiviseen näkökulmaan. Ja vastauksissa korostui myös luovuus.

Kuva 3: osallistujien itsessään tunnistamia vahvuuksia.

Pienryhmissä osallistujat saivat keskusteltavaksi kysymyksen Millaisia vahvuuksia voit hyödyntää omassa työssäsi, erityisesti asiakastilanteissa? Työskentely jatkui seuraavien kysymysten johdattelemana: Millaisia kokemuksia on asiakkaiden vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen liittyen? Millaisia osaamisen tarpeita on vahvuuksien tunnistamiseen ohjaustilanteissa?

Ideat ja esille nousseet ydinkohdat kirjattiin Padlet- seinälle. Työpajatyöskentelyn päätteeksi kukin ryhmä esitteli keskeiset nostot ja huomiot. Lopuksi käytiin läpi askeleet seuraaviin työpajoihin.

Tämänkin työpajan päätteeksi suunnitteluryhmän jäsenet laativat itsearvioinnin keskustelemalla yhdessä työpajan päätteeksi sen onnistumisesta. Työpaja saavutti kohderyhmää hyvin ja siihen osallistui aikaisempiin työpajoihin verrattaessa runsas joukko. Tähän voi olla syynä tiedon leviäminen laajennetusta TNO-verkostosta ja onnistunut markkinointi.

Laajempi osallistujajoukko tuotti myös runsaasti ideoita ja osaamistarpeita. Aikataulu ja sisältö olivat erittäin onnistuneita osallistujilta saadun suullisen palautteen perusteella. Osallistujien antama palaute osoitti sen, että tälle aiheelle oli selkeä tarve. Asiantuntijan alustus ja yhteiset keskustelut koettiin hyödyllisiksi.

Osallistujan antama palaute: “Kiitos kaikille alustajille ja osallistujille mielenkiintoisesta aamupäivästä, oli virkistävää vaihtaa mielipiteitä pienryhmässä Nämä yhteiset hetket ovat tärkeitä eri asiantuntijoiden kesken, jolloin voi pysähtyä tärkeiden teemojen ääreen.”

Työpajatyöskentelyn tuloksena Padlettiin saatiin koottua hyvin erilaisia osaamistarpeita, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa seuraavia työpajoja ja osaamisen kehittämisen webinaareja. Aikataulullisesti pienryhmätyöskentely meni tiukalle. Seuraavia työpajoja ajatellen, yksi kysymys keskustelun pohjaksi voisi riittää. Kysymyksen asettelussa tulee huomioida laajemmin kohderyhmä ja osallistujien erilaiset roolit ohjaukseen liittyen.

Työpajan kokemusten, arvioinnin ja palautteiden pohjalta kehittämiskohteeksi nousee työpajan aikatauluun sovitettavat kysymykset (1-2 pääkysymystä). Tärkeäksi koetulle jakamiselle ja keskustelulle on varattava riittävästi aikaa. Pohdittiin palvelisiko osallistujia yhteistyöskentelyalustan luominen (hankkeen FB-ryhmä). Tällöin työpajojen ja työskentelyn välillä osallistujilla olisi mahdollisuus keskusteluun ja osatyökykyisen ohjauksen prosessin jatkumoon.

Työpaja III. Dialogisuus ohjauksessa ja työelämäyhteistyö

Kolmas työpaja toteutettiin 9.4.2021. Lähtökohtana oli tarjota laajennetulle TNO-verkostolle yhteinen keskustelualusta teeman ” dialogisuus ohjauksessa ja työelämäyhteistyö” ympärillä. Työpajan tavoitteeksi muotoutui: Tavoitteena lisätä tietoutta dialogisuudesta ja sen hyödyntämisestä osatyökykyisten asiakkaiden ohjauksessa ja työllistymisen tukemisessa. Tavoitteena oli myös kartoittaa aiheeseen liittyviä osaamistarpeita.

Suunnitteluvaiheessa päädyttiin alustuksiin ja työpajatyöskentelyyn, jossa kartoitettiin edelleen osaamistarpeita alustuksen teemoihin liittyen. Esille nousevat tarpeet huomioidaan suunniteltaessa työpajoja, joissa kehitetään ja jaetaan osaamista ja työkaluja osatyökykyisten henkilöiden vahvuuksien tunnistamiseen sekä työelämään kiinnittymiseen ja pohditaan niiden soveltamista TNO-toimijoiden omaan työhön. Työpajat toimivat myös hyvien käytänteiden ja vertaistuen jakamisen paikkana.

Työpaja toteutettiin Teamsilla ja siihen osallistui 44 henkilöä laajennetusta TNO-verkostosta. Avauspuheenvuoroissa avattiin OSTE-hankkeen sisältöä, työn ja työelämän voimavara näkökulmaa. Asiantuntija-alustuksena Paula Yliniemi, lehtori Lapin ammattikorkeakoulusta, kertoi dialogisuudesta ja sen hyödyntämisestä osatyökykyisten asiakkaiden ohjauksessa ja työllistymisen tukemisessa.

Katja Savilakso, Kemi-Tornion Prismojen johtaja, kuvasi työnantajayhteistyötä ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä työnantajan näkökulmasta. Alustuksen jälkeen siirryttiin työpajatyöskentelyyn (45min), jossa kartoitettiin verkoston ja verkostotyöskentelyn osaamistarpeita.

Pienryhmissä osallistujat saivat keskusteltavaksi kysymyksiä verkostoyhteistyöstä. Jokainen pienryhmä rakensi verkostokartan vastaamalla kysymyksiin: ketä tunnistatte kuuluvan verkostoon osatyökykyisyyden näkökulmasta? Ketä toimijoita verkostosta puuttuu?

Osaamistarpeita kuvattiin seuraavien kysymysten avulla: Millaisia osaamistarpeita teillä on verkostoyhteistyön näkökulmasta? Millaisia osaamistarpeita verkostoyhteistyöhön liittyen erityisesti osatyökykyisyyden näkökulmasta? Osaamistarpeet kerättiin ryhmittäin Padletille ja jokainen ryhmä valitsi yhden tärkeimmäksi näkemänsä noston, joka esiteltiin muille.

Lopuksi käytiin läpi askeleet seuraaviin työpajoihin (kuva1). Työpajan suunnitteluryhmän jäsenet laativat itsearvioinnin keskustelemalla yhdessä työpajan päätteeksi sen onnistumisesta. Työpaja saavutti kohderyhmää hyvin ja siihen osallistui edellisen työpajan tavoin runsas joukko. Tähän voi olla syynä tiedon leviäminen laajennetusta TNO-verkostosta, onnistunut markkinointi ja aiheen kiinnostavuus. Laajempi osallistujajoukko tuotti myös runsaasti ideoita ja osaamistarpeita. Aikataulu ja sisältö olivat erittäin onnistuneita osallistujilta saadun suullisen palautteen perusteella. Osallistujien antama palaute osoitti sen, että tälle aiheelle oli selkeä tarve. Asiantuntijan alustus ja yhteiset keskustelut koettiin hyödyllisiksi.

Osallistujan antama palaute: “Sisältö oli loistava, erityisesti dialogisuuden avaaminen ja merkityksellisyys.”

Työpajasta poistui noin kymmenen henkilöä heti alustuksen jälkeen. Syyksi ilmoitettiin aikatauluhaasteet ja työesteet. Työpajatyöskentelyn tuloksena Padlettiin saatiin koottua hyvin erilaisia osaamistarpeita, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa seuraavia työpajoja ja osaamisen kehittämisen webinaareja. Aikataulullisesti pienryhmätyöskentely eteni juuri ajallaan. Kysymyksen asettelussa onnistuttiin hyvin ja ne johdattelivat keskustelua tavoitteellisesti.

Tähän mennessä toteutetuista työpajoista tämä oli onnistunein ja emme löytäneet mitään merkittävää kehittämiskohtaa.

Lopuksi

Teemoitetut työpajat onnistuivat tavoitteissa tukea verkostoitumista ja kehittää verkoston osaamista. Työpajoissa saatiin lisäksi hyvin koottua laajennetun TNO-verkoston toimijoiden osatyökykyisyys tematiikkaan liittyviä osaamisen kehittämisen tarpeita.

Esille nousevat tarpeet huomioidaan suunniteltaessa työpajoja, joissa kehitetään ja jaetaan osaamista ja työkaluja osatyökykyisten henkilöiden vahvuuksien tunnistamiseen sekä työelämään kiinnittymiseen ja pohditaan niiden soveltamista TNO-toimijoiden omaan työhön. Työpajat toimivat myös hyvien käytänteiden ja vertaistuen jakamisen paikkana.

Lähteitä

Kangastie, H ja Kippola-Pääkkönen, A.2021. OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEN UUDET RATKAISUT. Pohjoisen tekijät asiantuntija-blogi. 26.1.2021. https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Ajankohtaista/Pohjoisen-tekijat—Lapin-AMKin-blogi?ln=dottwdnc&id=76bf87d0-811e-4f11-a476-d9d48e1a9c52