YTM Pasi Satokangas työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Prologi

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) perustettiin vuonna 2009 eli 15 vuotta sitten. Alusta pitäen oli tavoitteena, että instituutissa tehdään tutkimusta muun muassa matkailun vaikutuksista Lapissa. Olen saanut osallistua tähän työhön melkein sen alkuvaiheista lähtien.

Vuosina 2012–2013 selvitettiin matkailun talousvaikutukset 12 lappilaisesta kunnasta (Satokangas 2013). Kohdealue määrittyi Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle -hankkeeseen osallistuneiden kuntien mukaan. Joukossa olivat maakunnan merkittävimmät matkailualueet.

Kun tilastoja oli hankittu, soitettu satoihin yrityksiin, palavereja pidetty ja laskelmia tehty, oli koossa lukuja matkailun talousvaikutuksista Lapissa. Matkailun merkitys euroissa oli suuri. Ehkä vielä suurempana merkitys näyttäytyi tarkasteltaessa matkailuelinkeinon suhteellista osuutta monille kohdealueille.

Artikkelissa nostetaan esille osa siitä matkailun tutkimustoiminnasta, jota Lapin ammattikorkeakoulussa tehty – yhtäältä ennakoinnin vuoksi ja toisaalta vastaamaan tiedontarpeisiin toimintaympäristön murroksissa.

Tarkkailuasemissa – Lapin ammattikorkeakoulussa on seurattu matkailun nousuja ja laskuja 10 vuotta. Kuva: Pasi Satokangas
Kuva 1. Tarkkailuasemissa – Lapin ammattikorkeakoulussa on seurattu matkailun nousuja ja laskuja 10 vuotta. Kuva: Pasi Satokangas

Skenaarioita itärajalla

Matkailun vaikuttavuuden tutkimus jatkui vahvana juuri perustetussa Lapin ammattikorkeakoulussa, joka on MTI:n yksi osapuoli. Euroopan unionin ja Venäjän välinen viisumivapaus häämötti horisontissa ennen vuonna 2014 puhjennutta Ukrainan kriisiä. Tavoitteeseen oli tarkoitus kulkea määrättyjen ”askelmerkkien kautta”. Viisumittoman matkustamisen vaikutuksia selvitettiin Lapissa Viva North -hankkeessa (Satokangas 2014).

Ennakkoarvioinnin periaatteiden mukaisesti asiaa lähestyttiin useista näkökulmista. Kohteena olivat viisumivapauden taloudelliset, sosiaaliset ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Odotukset venäläisten matkailulle olivat ”rajattomat”, mutta vaikutusten arvioinnissa pitäydyttiin malttiin. Korkoa korolle -laskelmat kasvuarvioissa tuottavat näyttäviä tuloksia, mutta varovaisuusperiaatteen noudattamista pidettiin tärkeänä. Lisäksi Ukrainan kriisiin reagoitiin tekemällä skenaarioihin muutoksia.

Viisumivapauden askelmerkit peittyivät telaketjujen jälkiin

Valitettavasti vain kauhuskenaariot ovat sittemmin toteutuneet. Ukrainan kriisin myötä Sallan matkailun kehittäminen ottikin uuden suunnan. Kriisi oli esimerkki matkailun toimintaympäristön murroksista, joita on nähty viime vuosina lisää.

Tapahtumia riittää

Lapin ammattikorkeakoulussa tuotettiin 2010-luvulla runsaasti tapahtumien talousvaikutusten selvityksiä. Kohteena olivat esimerkiksi Levin pujottelun maailman cup -kilpailu, Kelekkamessut ja erilaiset kulttuuritapahtumat.

Tapahtumien aluetalousvaikutusten arviointi -hankkeessa saatiin runsaasti näyttöä tapahtumien vaikutuksista ja kokemusta niiden laskemisesta (Satokangas 2015).

Tulokset kysyttyjä

Selvitystyön tulokset ovat kysyttyjä, ja niillä voidaan vakuuttaa sidosryhmiä tapahtuman hyödyllisyydestä. Vakiintuneiden menetelmien noudattaminen ohjaa työtä odotusten paineissa.

Toinen kysymys onkin, mitkä ovat objektiivisimpia menetelmällisimpiä ratkaisuja eri tilanteissa. Valintojen perustelut ja läpinäkyvyys antavat lukijalle mahdollisuuden arvioida tehtyjä valintoja. Monesti kyse on enemmän erilaisista, kuin oikeista tai vääristä ratkaisuista. Valinnoissa tulee pyrkiä määrättyyn pysyvyyteen tietojen vertailukelpoisuuden vuoksi, toki antaen tilaa tarvittavalle menetelmien kehittymiselle.

Kuva 2. Vilkas tapahtumien talousvaikutusten selvitystyö on kohdistunut esimerkiksi Kelekkamessuihin. Kuva: Pekka Raiski

Tietoa kriiseistä elpymisen tueksi

Uusi vuosikymmen toi uudet haasteet. Koronapandemia ja Ukrainan sota muuttivat matkailun toimintaympäristöä perusteellisesti. Lapin ammattikorkeakoulu on elänyt mukana muutoksessa tuottaen kansallisiin tarpeisiin tietoa siitä, mitä uusi tilanne merkitsi ja mitä toimenpiteitä tarvittaisiin.

Koronapandemian aikana selvitettiin kotimaanmatkailun nykytilaa ja potentiaalia (Honkanen & Sammalkangas & Satokangas 2021). Elinkeinoelämän tarpeisiin tuotettiin tietoa koronapandemian aikana myös esimerkiksi Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeessa.

Lisää vastauksia kansallisen tason kysymyksiin

Matkailukysynnän elpyessä pureuduttiin alan työllisyyden kehitykseen ja tulevaisuuden näkymiin (Harju-Myllyaho & Satokangas & Vieru & Vähäkuopus & Lindström & Paavola 2022). Molempien töiden toteuttamiseen osallistui Lapin yliopiston matkailututkimus, jälkimmäiseen lisäksi Oxford Research Oy.

Vuonna 2023 tuotettiin Suomen kalastusmatkailun nykytilakartoitus ja kehittämistarpeet -selvitys. (Satokangas & Soppela & Ranta 2022). Ministeriö julkaisi vuoteen 2033 ulottuvan kalastusmatkailun kehittämisohjelman tämän vuoden keväällä. Ohjelman tekemisessä hyödynnettiin Lapin ammattikorkeakoulun koostamia tietoja.

Menetelmäkehitystä

Lapin ammattikorkeakoulu on selvittänyt matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia useilta Pohjois-Suomen alueilta pitkin 2010 ja 2020 -lukuja. Ilman mittaamista olisikin vaikea seurata kehitystä ja kehittämisen vaikutuksia.

Selvitysmenetelmiä on kehitetty palveluliiketoiminnan toimeksiantoihin sopivaksi. Yrityskyselyjä on järjestetty yhä, nyt tosin huomattavan suppeana. Suppeampi kysely ei tavoita kaikkia matkailun vaikutusten alueellisia piirteitä, mutta helpottaa tutkijoiden ja yrittäjien taakkaa ja parantaa toisaalta tarkkuutta suuremman vastausmäärän myötä.

Matkailun talousvaikutusten selvittäminen voi mahdollisesti jatkossa tukeutua enemmän valmiisiin aineistoihin, kuten matkailijoiden määriä ja rahankulutusta koskeviin tilastoihin. Ennen kaikkea olisi tärkeää tutkia erilaisten menetelmien soveltuvuutta tilanteessa, jossa vanhat menetelmät ja aineistot ovat yhä käyttökelpoisia, mutta uusia keinoja tulee saataville esimerkiksi digitaalisuuden kehittymisen myötä.

Uusi avaus auttaa varautumaan liikeriskeihin

Uutena avauksena Lapin ammattikorkeakoulussa on kehitetty matkailuyritysten liikeriskien hallintaa (Lapin ammattikorkeakoulu 2023). Riskit vaihtelevat, eikä yrityksille voi antaa kattavaa listausta niitä mahdollisesti uhkaavista riskeistä. Pikemminkin yrityksiä tulee auttaa omaksumaan systemaattinen riskien tunnistaminen ja hallinta osaksi rutiineja.

Liikeriskien hallinnassa tarvitaan kuitenkin tietopohjaa, joka rakentuu osaltaan esimerkiksi juuri oppilaitosten harjoittamassa tutkimustyössä. Tätä tietoa tulisikin tuoda yhä paremmin yritysten saataville riskienhallinnan sekä ylipäätään kehitystyön tueksi. Vaikuttavuuden selvityksillä on puolestaan tarvetta muun muassa matkailualan edunvalvonnassa.

”Matkailuala on herkkä toimintaympäristön muutoksille.” Vanha sanonta on osoittautunut vahvasti todeksi viime vuosien aikana. Siksi alaa ja sen kehitystä koskevalle tiedolle on jatkuva tarve.

Lähteet

Harju-Myllyaho A. & Satokangas P. & Vieru M. & Vähäkuopus M. & Lindström V. & Paavola J-M. (2022) Matkailutoimialan työllisyys muuttuvassa toimintaympäristössä: toimialapalveluiden teemaraportti. TEM toimialaraportit 2022:3. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164064

Honkanen A. & Sammalkangas J. & Satokangas P. (2021) Kotimaanmatkailun nykytila ja potentiaali – selvitys kohderyhmistä ja kehittämistoimista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:14. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162882

Lapin ammattikorkeakoulu (2023) Matkailuyritysten riskienarvioinnin ja kriisinhallinnan konseptointi osana strategista johtamista. Luettu 6.8.2024 osoitteesta: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/matrix1/

Satokangas P. (2013) Matkailulla maakunta menestyy. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011. Lapin korkeakoulukonserni, LUC matkailu, Lapin yliopisto. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: http://matkailu.luc.fi/loader.aspx?id=1cbe71fc-3d25-426e-879e-d163d4ff6bad

Satokangas P. (2014) EU:n ja Venäjän mahdollisen viisumivapauden vaikutukset Sallassa. Lapin AMK:n julkaisuja. Sarja B. Raportit ja selvitykset 29/ 2014. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=2758df5a-ed3c-4892-8f00-513fa5e41c9c

Satokangas P. (2015) Luosto Classicin, Pyhä Unpluggedin ja Staalon teatterifestien talousvaikutukset vuonna 2014. Tapahtumien aluetalousvaikutusten arviointi -hankkeen selvitysraportti. MTI:n julkaisusarja. Rovaniemi 2015. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=56f6f3ea-03c8-4c42-907a-5b1d1a4f0cc4

Satokangas P. & Soppela J. & Ranta A. (2022) Suomen kalastusmatkailun nykytila ja kehittämistarpeet. Lapin AMK:n julkaisuja. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 14/ 2022. Luettu 14.8.2024 osoitteesta: https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=ab973c45-0e92-41b3-824f-6243f8ccb6c0