Agrologi (AMK) Tapio Pyörälä työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

Lapin ammattikorkeakoulun järjestämässä maatalouskäyttöisten droonien testauspäivässä perehdyttiin uusien teknologien mahdollisuuksiin maataloudessa. Tapahtuma kokosi yhteen viljelijöitä, maatalouden asiantuntijoita ja teknologiasta kiinnostuneita keskustelemaan droonien nykyisestä ja tulevasta roolista maatalouden digitalisaatiossa.

Droonit ovat nopeasti nousseet esille uusina työkaluina maataloudessa, mutta samalla niiden käyttöön liittyy useita avoimia kysymyksiä, jolloin kuvauksesta saadun data tehokas hyödyntämispotentiaali jää vielä käyttämättä.

Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uusien maatalousteknologioiden käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hanke mahdollistaa maatalousyrittäjille vertaiskokemuksista oppimisen lisäksi omakohtaisten kokemusten kerryttämisen uuden teknologian parissa. Tapahtuman järjestämisessä oli mukana Oulun ammattikorkeakoulun Arctic Drone Labs.

Nordic Drones Geodrone kuvausmatkalle.
Kuva 1. Nordic Drones Geodrone kuvausmatkalle.

Droonit maataloudessa

Droonit, eli miehittämättömät ilma-alukset, ovat yleistyneet merkittävästi viime vuosien aikana. Nyt ne ovat alkaneet vakiinnuttaa jalansijaa myös maa- ja metsätaloudessa. Esimerkiksi Suomessa on jo muutamia yrityksiä, jotka tekevät metsän terveyslannoituksia, kuten boorin levitystä, droonilla. Tällaiset täsmätoimenpiteet osoittavat droonien potentiaalin parantaa maa- ja metsätalouden prosesseja tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. (Digimaatalous 2024; Kärnä 2024)

Droonit mahdollistavat myös tarkan ilmakuvauksen peltojen ja metsien osalta. Lintuperspektiivistä otetut kuvat antavat kattavan kokonaiskäsityksen tarkasteltavasta peltolohkosta verrattuna perinteiseen maasta käsin tapahtuvaan havainnointiin. Tämä on erityisen arvokasta viljelijöille, jotka haluavat seurata kasvuston kehitystä tai havaita ongelma-alueita, kuten ravinnepuutoksia tai kasvitauteja. (Kärnä, 2024)

Laitemallista riippuen drooni on varustettu joko kiinteällä kameralla tai niihin on mahdollisuus kiinnittää erilaisia sensoreita, kuten lämpö- tai multispektrikamera. Kärnän (2024) mukaan näiden sensoreiden avulla voidaan kerätä arvokasta lisätietoa esimerkiksi kasvuston terveydestä kasvukauden aikana. Kerätyn datan perusteella voidaan laatia tarkat lisälannoitussuunnitelmat, mikä vähentää turhaa lannoitteiden käyttöä ja edistää resurssitehokkuutta.

Tulevaisuudessa droonien rooli maataloudessa tulee todennäköisesti kasvamaan entisestään. Autonomisten droonien kehitys on jo käynnissä, ja lähivuosina voidaan odottaa yhä edistyneempiä järjestelmiä. Drooneilla tehtävä kasvinsuojeluruiskutus odotetaan lähitulevaisuudessa myös lainsäädännön kannalta mahdolliseksi, mikä voisi mullistaa täsmäruiskutuksen. Drooni kykenee tekemään paikkakohtaisia levitystoimenpiteitä ilman, että se tiivistää maaperää tai tallaa kasvustoa, mikä on perinteisillä koneilla tehtävissä toimenpiteissä haasteena. Tämä voisi avata aivan uusia mahdollisuuksia kestävään viljelyyn. (Kärnä 2024)

Vaikka droonien potentiaali maataloudessa on valtava, niiden käyttöön liittyy haasteita. Yksi merkittävä haaste on asiantuntemuksen ja koulutuksen puute tiedon hyödyntämisessä. Vaikka laitteet kykenevät keräämään tarkkaa ja monipuolista dataa, sen tehokas analysointi ja tiedon hyödyntäminen viljelytoimenpiteissä vaatii syvällistä osaamista. Tällä hetkellä Suomessa ei ole riittävästi tarjolla koulutusta, joka mahdollistaisi viljelijöille droonien keräämän datan täysimittaisen hyödyntämisen. Tämä rajoittaa teknologian käyttöä, vaikka potentiaalia on paljon.

Drooneja on moneen lähtöön. Tässä kuluttajakäyttöön soveltuva malli.
Kuva 2. Drooneja on moneen lähtöön. Tässä kuluttajakäyttöön soveltuva malli.

Droonien hinnat vaihtelevat suuresti käyttötarkoituksen mukaan. Kuluttajakäyttöön tarkoitetut pienet droonit voivat maksaa muutamasta sadasta eurosta tuhansiin euroihin. Ammattimaiset maatalousdroonit, jotka ovat varustettu kehittyneillä sensoreilla ja analytiikkaohjelmistoilla, voivat kuitenkin maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Esimerkiksi multispektrikameroilla varustettujen droonien hinnat alkavat noin 5 000 eurosta. Vaikka investointi voi tuntua suurelta, monet viljelijät näkevät droonien tuottaman pitkän aikavälin hyödyn esimerkiksi tuottavuuden parantamisessa ja resurssien säästössä. (Digimaatalous, 2024; Nuolimäki & Kärnä, 2024)

Lentoluvat

Droonien lennättäjät tarvitsevat koulutusta ja erilaisia toimintalupia riippuen droonin koosta ja käyttötarkoituksesta. Alle 25 kg painavien droonien lennättäjien tulee rekisteröityä Traficomille ja suorittaa A1/A3-luokan teoriakoe. Jos droonin käyttö tapahtuu riskialttiissa olosuhteissa, esimerkiksi lähellä ihmisiä tai tiheään asutulla alueella, tarvitaan lisäksi A2-luokan pätevyys, joka edellyttää sekä lisäkoulutusta että lisäkokeita. (Droneinfo, Traficom 2024)

Yli 25 kg painavien droonien käyttö on vielä tiukemmin säädeltyä. Niiden lennättäminen edellyttää erillistä lentotoimintalupaa, johon liittyy turvallisuusarviointeja sekä yksityiskohtaisia toiminta- ja koulutussuunnitelmia. Lennättäjältä vaaditaan myös enemmän koulutusta ja hänen tulee noudattaa tarkempia turvallisuus- ja lentosuunnitelmia, joilla varmistetaan toiminnan turvallisuus sekä ilmatilan muiden käyttäjien huomioiminen. Lisätietoja droonien lentoluvista saa Traficomin verkkosivuilta. (Droneinfo, Traficom 2024)

Droonit maatalouden TKI-toiminnassa

Suomessa on meneillään ja on myös päättynyt useita hankkeita, jotka keskittyvät droonien käyttöön maataloudessa. Muun muassa Vertaistekno-hanke on yksi esimerkki siitä, kuinka droonit voidaan tuoda lähemmäksi viljelijöiden arkea.

Koneviesti-lehden mukaan useat maatalouden kehittämishankkeet ovat tällä hetkellä keskittyneet droonien käytön kehittämiseen ja testaukseen, jotta niiden täysi potentiaali saataisiin hyödynnettyä. Vaikka teknologia on kehittynyt nopeasti, tarve koulutukselle ja asiantuntemukselle on suuri, jotta viljelijät voisivat hyödyntää droonien tuottamaa tietoa tehokkaasti ja kannattavasti. (Knaapi, J. 2024, 66 – 71)

Vertaistekno-hankkeen droonitestauspäivä osoitti, että droonit voivat tarjota uusia ratkaisuja maatalouden haasteisiin, erityisesti Lapin vaativissa olosuhteissa.

Vaikka droonien käyttöön liittyy teknisiä ja taloudellisia rajoitteita, sekä selkeä asiantuntemuksen ja koulutuksen tarve datan hyödyntämisessä, niiden tulevaisuuden potentiaali on kiistaton. Yhä useammat viljelijät ovat valmiita kokeilemaan ja investoimaan drooniteknologiaan, jotta he voisivat tehostaa kustannustehokasta tilanhoitoa ja vähentää ympäristövaikutuksia. (Knaapi, J. 2024, 66 – 71)

Lähteet:

Digimaatalous, Droonit kasvuston kuvaamisessa. Viitattu 13.09.2024 https://www.digimaatalous.fi/droonit-kasvuston-kuvaamisessa/

Digimaatalous, Droonit. Viitattu 13.09.2024 https://www.digimaatalous.fi/droonit-dronet/

Droneinfo.fi, Traficom. Viitattu 16.09.2024 https://droneinfo.fi/fi/droneinfo-etusivu

Kärnä, A. 2024. Oamk Arctic Drone Labs. Vertaistekno testauspäivä haastattelu. 20.08.2024

Knaapi, J. 2024. Tietoa ilmasta. Koneviesti 4/2024.

Nuolimäki, M & Kärnä, A. 2024. Oamk Arctic Drone labs. Droonien mahdollisuudet maa- ja metsätaloudessa. 20.08.2024