Hyvässä tiimissä työ on tuloksellista ja hauskaa 5.11.2024 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Julkaisija Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Jokiväylä 11, 96300 Rovaniemi Lisenssi Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) ISSN 2954-145X Yhteydenotot viestintäkoordinaattori Heli Lohi Kirjoittajat: Hanna Lähde, TtM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu; Anniina Tohmola, TtT, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu, Elina Kerätär, fysioterapeutti (YAMK), Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu; Piia Hyvämäki, TtM, lehtori, TKI-yksikkö, Oamk; Reetta Saarnio, TtT, yliopettaja, Hyvinvointi ja kulttuuri, Oamk ja Teija Honkonen, TtM, lehtori, Centria-ammattikorkeakoulu. Hanna-Mari Pesonen, TtT, yliopettaja, Centria-ammattikorkeakoulu GeroDigi-hankkeessa vahvistetaan ja yhtenäistetään kolmella Pohjois-Suomen hyvinvointialueella (Lapha, Pohde ja Soite) työskentelevien hoitotyöntekijöiden gerontologisen hoitotyön osaamista. Jatkuvaa oppimista mahdollistetaan tuottamalla uutta avointa digitaalista oppimateriaalia sekä niihin liittyviä osaamista osoittavia digitaalisia osaamismerkkejä. Hanke toteutetaan 1.9.2023 – 31.8.2026 Lapin ammattikorkeakoulun, Oulun ammattikorkeakoulun ja Centria-ammattikorkeakoulun ryhmähankkeena. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+). Vuoden aikana tapahtunutta Hankkeen ensimmäinen vuosi on ollut tapahtumarikas ja työntäyteinen. Ensimmäisenä syksynä teimme suunnitelmaa haastatteluaineiston keräämisestä, haastatteluiden ja analyysin toteuttamisesta – ja lähdimme kartoittamaan tulevaisuuden osaamistarpeita ikääntyvien hoitotyössä. Haastatteluiden suunnittelu vaati monenlaisten asioiden miettimistä; miten teemahaastattelurunko tuotetaan, miten haastattelut toteutetaan käytännössä, miten haastatteluaineistoa käytetään jatkossa ja mitä haastatteluissa tarjotaan paikan päällä olijoille. Teemahaastattelurunko muodostettiin Tohmolan (2021) väitöstutkimuksen tuloksista ja sisällönanalyysi toteutettiin hoitotieteelliselle tutkimukselle ominaiseen tapaan (Elo, Kajula, Tohmola & Kääriäinen, 2022). Yhteensä 15 ryhmähaastattelussa keräsimme hoitotyöntekijöiden, esihenkilöiden, ikääntyneiden ja omaisten sekä järjestöjen ja perhehoidon henkilökunnan näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista gerontologisessa hoitotyössä. Haastatteluiden analysoinnissa aikataulua kiritti kesäkuun HTTS-konferenssi, jonne olimme menossa esittelemään tuloksia kahden suullisen esityksen ja yhden posterin muodossa (Kuva 1.). Kuva 1. Hankkeen asiantuntijoita posterin äärellä (kuva: Anniina Tohmola) Haastatteluista saatu aineisto tarjosi rungon syksyllä 2024 pidetyille työpajoille. Työpajoissa jatkotyöstettiin haastatteluaineistosta nousseita merkityksellisiksi koettuja teemoja yhdessä hoitotyöntekijöiden, esihenkilöiden, ikääntyneiden ja omaisten kanssa. Loppuvuoden aikana näitä teemoja vielä tarkennetaan, jotta vuoden alusta 2025 päästään toteuttamaan avointa oppimateriaalia. Luottamusta herättävä toimintaympäristö tukee tiimityötä Hankkeen toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta on tuotettu etänä ja livetapaamisissa. Pääasiassa olemme pitäneet hankekokouksia etänä, mutta vuoden aikana olemme tavanneet myös kasvotusten ammattikorkeakoulujen kaupungeissa Oulussa, Rovaniemellä ja Kokkolassa. Vuorovaikutus ja läsnäolo livetapaamisissa on ollut ensiarvoisen tärkeää ryhmähengen luomisessa ja tuloksekkaan hankkeen alun toteuttamisessa. Hankkeiden käytännön toteuttaminen ja toimenpiteet muotoutuvat hankkeessa työskentelevien ihmisten mukaisesti hankesuunnitelmaa seuraten. Toteuttamiseen vaikuttaa myös, millä tavalla hanketta johdetaan. Joskus hankkeiden sisälle saattaa muodostua työpaketeittain pienempiä hankkeita, mutta tässä hankkeessa hanketiimi on hitsautunut tiiviiksi ryhmäksi jo alusta alkaen. Tähän on vaikuttanut positiivisesti se, että hankkeessa työskentelevät henkilöt työskentelivät yhdessä jo hankesuunnitelmavaiheessa. Hankkeen käytännön toimenpiteet on toteutettu yhdessä koko seitsemän henkisen asiantuntijatiimin ryhmänä. Kokouksissa asiasta keskustellessa ja arvioidessa, hanketiimi on todennut, että tämä tapa on toiminut tässä tiimissä hyvin ja se näkyy myös hankkeen etenemisessä hankesuunnitelman mukaisesti. Hankeasiantuntijoiden välistä psykologista turvallisuutta edistää toimiva vastuun- ja työnjako, rakenteiden selkeys ja vuorovaikutuksen sujuvuus (Raatikainen & Otonkorpi-Lehtoranta, 2023). Yhteisöllisyyden aikaansaamiseksi ja luottamukseen perustuvien käytänteiden syntymiseksi on käytetty aikaa ja tiimityötä. Hanketiimin keskuudessa vallitsee keskinäinen kunnioitus ja toisten osaamista arvostetaan. Hankkeen edetessä olemme oppineet, mitä psykologisesti turvallisessa työkulttuurissa voi parhaimmillaan saada aikaan. Luovaa ajattelua ja ideointia on ollut turvallista toteuttaa, sillä kaikki tiimin jäsenet ovat hankkeen teeman asiantuntijoita ja yhtä innokkaita kehittämään tulevaisuuden gerontologista hoitotyötä ja nostamaan sen mainetta. Psykologinen turvallisuus tuo varman ja luottavaisen ilmapiirin avoimelle keskustelulle. Hyvän mielen, luottamuksen ja tunteiden turvallisen näyttämisen ilmapiirillä saadaan turvaa keskusteluun. (Raatikainen & Otonkorpi-Lehtoranta, 2023.) Silti kaikki toimenpiteet ja keskustelut tehdään gerontologisen hoitotyön kehittämisen ehdoilla. Tavoitteena on saada tämä intohimo ja innovatiivisuus näkymään hankkeen tuotoksissa, eli gerontologisen hoitotyön avoimessa digitaalisessa oppimateriaalissa, mitä hankkeessa tullaan tuottamaan. Missä mennään nyt? GeroDigi-hankkeella on ollut vauhdikas syksy kansallisesti ja kansainvälisesti. Esittelimme haastattelujen tuloksia Sairaanhoitajapäivillä ja GerHos goes digiwebinaarissa sekä NETNEP-konferenssissa Singaporessa. Gerontologisen hoitotyön verkostoitumisen merkeissä kävimme tutustumassa myös ikääntyneiden hoitoon singaporelaisessa sairaalassa. Loppuvuoden aikana teemme suunnitelman merkityksellisimpiin teemoihin perustuvasta gerontologisen hoitotyön osaamista edistävästä digitaalisesta oppisisällöstä ja suunnittelemme digitaalisten osaamismerkkien hierarkian. Tästä on hyvä jatkaa hankkeen seuraaviin tapahtumiin. Lähteet: Elo S, Kajula O, Tohmola A & Kääriäinen M. 2022. Laadullisen sisällönanalyysin vaiheet ja eteneminen. HOITOTIEDE 2022, 34 (4), 215–225. Raatikainen E & Otonkorpi-Lehtoranta K. 2023. Psykologista turvallisuutta tukeva työkulttuuri. Esteet ja edellytykset opetus- ja sosiaalialalla Aikuiskasvatus 4/2023. Tohmola A. 2021. Gerontologisen hoitotyön osaamisalueet ja valmistumisvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearvioitu gerontologisen hoitotyön osaaminen. Oulun yliopisto.