Älyä, digiä ja tehoa energianhallintaan

Maailman öljyvarat hupenevat, mutta öljyn käyttö energian lähteenä loppuu sitä ennen. Tahtotila lähienergiatuotantoon on, mutta toistaiseksi kuntapäättäjiä pidättelee halpa öljy ja sähkö. Suomi ei ole uusiutuvien energialähteiden käytön takapajula, päinvastoin.

Muun muassa näihin perusteltuihin näkemyksiin päädyttiin Älykäs energianhallinta rakennetussa ympäristössä-seminaarissa, jonka pääteemoja olivat energia-alan murros, digitalisaatio ja lähienergia.

Seminaari pidettiin Lapin ammattikorkeakoululla Rovaniemellä keskiviikkona 27. huhtikuuta. Tilaisuuden juonsi vuoden nuori lappilainen yrittäjä 2015 ja luovan talouden asiantuntija Julius Oförsagd.

Teollisuusneuvos Timo Ritonummi Työ- ja elinkeinoministeriöstä loi katsauksen energia-alan nykytilanteeseen.

Ritonummin mukaan Suomi on tavoittanut EU:n asettamat energia- ja ilmastotavoitteet, vaikka on kylmä ja harvaanasuttu maa, jossa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta. Mielikuva on toinen, sillä tuuli- ja aurinkoenergian merkitystä uusiutuvan energian tuotannossa helposti liioitellaan erityisesti mediassa.

Johtava tutkija Pasi Vainikka (VTT) käsitteli puheenvuorossaan käynnissä olevaa energia-alan murrosta ja tulevaisuutta. Mahdollisten tulevaisuuksien siilaamisessa hän käyttää pois sulkemisen tekniikkaa: mahdolliset tulevaisuudet löytyvät, kun mahdottomat kehityspolut ja toiveajattelu jätetään pois.

– Pariisin sopimuksen myötä perinteinen polttaminen voi käydä mahdottomaksi ja fossiiliset polttoaineet pitää jättää maahan vuoteen 2035 mennessä.

Energiantuotanto on jatkossa suoraa sähkötuotantoa ydinvoimalla ja uusiutuvilla energialähteillä, joista Suomessa bioenergia tärkein. Hiilidioksidin talteenotto on myös tärkeää.

Pasi Vainikka perusti puheenvuoronsa energiatulevaisuuden kymmeneen tuhoisimpaan ajatukseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue myös Pasi Vainikan Tebatti-kirjoitus Talouselämä-lehdessä 9.1.: Tässä ovat energiapolitiikan 10 harhakäsitystä

 

Lähienergiankin tuotanto vaatii investointeja

Maailmalla, kuten Suomessakin, energiantuotanto hajautuu uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen myötä. Energiaa ei tuoteta vain keskitetyissä laitoksissa, vaan myös energian kuluttajat voivat toimia energiantuottajina.

Lähienergiaa on esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntäminen omassa talossa, taloyhtiössä tai toimistorakennuksen käytössä. Suosittua lähienergiaa on nykyään esimerkiksi maalämmön hyödyntäminen omakotitaloissa.

Lapin AMKin TKI-päällikkö Seppo Saaren mukaan kuntapäättäjät suosivat lähienergiaa.

– Tahtotila sen lisäämiseen on, mutta öljy ja sähkö on halpaa ja lähienergia vaatii investointeja.

Aurinkoala vaikuttaa kiinnostavalta

Aalto yliopiston ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio loi katsauksen aurinkoenergiamarkkinoihin ja lähienergiaan.

Suomessa uusiutuvan energian käyttö on lisääntynyt samassa suhteessa kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt. Nyt on käytössä jo 730 000 lämpöpumppua ja tuulivoimatuotannossa kuuden terawattitunnin tavoite ollaan saavuttamassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

– Olemme voittavassa joukkueessa ja johtava voima, Raimo Lovio vahvisti.

Aurinkoenergia toimialana on vielä kehittymätöntä, ja Raimo Lovio tutkii alaa nimenomaan bisneksenä. Uusi toimiala ei synny tyhjästä, vaan vaati toimijoilta ja yrittäjiltä sitä edistäviä toimia.

Digitalisaatio muuttaa energiayhtiön asiakkaiden palvelua

Digitalisaatio vaikuttaa kaikkiin toimialoihin. Energiayhtiöt tarjoavat tulevaisuudessa yhä enemmän palveluita käyttäjille digitaalisessa muodossa ja toiminnasta tulee asiakaslähtöisempää. Energiayhtiön rooli muuttuu energiantuottajasta palveluyhtiöksi. Hyötyjänä on ennen kaikkea asiakas.

Energiasektorilla digitaalista murrosta edustavat mm. etäluettavat sähkömittarit ja älykkään sähköverkon kehittyminen, joiden avulla voidaan älykkäästi hallita energiajärjestelmää ja vähentää esimerkiksi kallista huipputehon käyttötarvetta.

Seminaarissa digitalisaatiota käsiteltiin erityisesti energiayhtiöiden näkökulmasta.

AMKin tutkimusryhmät älykästä elinympäristöä tekemässä

Lapin AMKin tutkimusryhmien yhtenä strategisena teema-alueena on älykäs energianhallinta. Sen perustana on energianhallinnan tarve arvoketjun eri vaiheissa. Arvoketjulla tarkoitetaan vaiheita uusiutuvan energian tuotannosta energian tehokkaaseen loppukäyttöön.

ACE-tutkimusryhmän projektipäällikkö Tuomas Alakunnaksen mukaan tutkimusryhmää kiinnostaa erityisesti digitalisaation vaikutukset ja ICT:n hyödyntäminen energiasektorilla ja energian arvoketjussa, erityisesti: uusiutuvan energian tuotanto, energiansiirto (kaksisuuntainen kaukolämpöverkko), ansaintalogiikat, energian varastointi (akkuteknologiat, vety) ja IoT energiatehokkuuden edistäjänä.

Kumppaneille ja toimijoille tutkimusryhmä tuottaa ja tuo paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia demonstraatioprojekteja älykkään energianhallinnan teeman ympärillä sekä ennakointitietoa, parhaita käytäntöjä ja tietoisuutta älykkään energianhallinnan sovelluksista.

Matti Vatanen toimii projektipäällikkönä AMKin Arctic Power -tutkimusryhmässä. Seminaaripuheenvuorossaan hän avasi esineiden internetin (IoT Internet of Things) ja Big Datan jalostumista raakadatasta arvoksi.

– Lapin kannalta olennaista on, mikä roolimme on teknologioiden kehittäjinä ja kaupallistajina.

Tietotekniikan insinöörikoulutuksessa ovat älykkäät järjestelmät tiedonkeruu ja mittausjärjestelmäosaaminen Lapin AMKin erityisosaamista, mihin IoT-arkkitehtuuri istuu hyvin.

– Ottakaa yhteyttä niin kytketään teidätkin tuohon IoT:hen, Matti Vatanen kannusti yleisöä päätössanoikseen.

– – –
Katso mitä muuta seminaarissa tapahtui: valokuva-albumi

Seminaarin järjestivät Lapin ammattikorkeakoulun energia-alan toimenpideohjelma ja Smart Energy Demo -hankkeet. Tapahtuma saa Lapin liiton rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.