Asiantuntija Arno Heikkala (liikunnanohjaaja AMK) työskentelee Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä liikunnanohjaajakoulutuksessa sekä asiantuntijana Skills4Life -hankkeessa (ESR).

Johdanto

Säännöllisesti Moodlea käyttävät opettajat tietävät, että Moodlen oppimisanalytiikka eli käyttäjien luoma ”sormenjälki”, luo merkittävän määrän dataa, jota voidaan hyödyntää osana opetuksen ohjausta.

Jos sinua kiinnostaa miksi, mitä ja ennen kaikkea miten oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää osana korkeakouluopetusta, tässä muuta vinkki aiheeseen liittyen.

Oppimisanalytiikka Skills4Life-verkkomoduuleilla

Vuosina 2019 – 2021 Lapin AMK ja Lapin urheiluopisto Santasport toteuttivat taidon oppimiseen liittyvän yhteishankkeen, johon loimme kuusi verkkomoduulia. Verkkomoduulien teemoina olivat motivaatio, itsensä johtaminen, ryhmän johtaminen, luontosuhde, motorinen oppiminen sekä soveltava suorituksen analysointi. Moduulien sisältöjen tuottamisesta vastasi kyseisen teeman asiantuntijat.

Yksi verkkomoduulien suunnittelun taustalla ollut ajatus oli, miten oppimisanalytiikka voisi helpottaa opettajan työtä sekä tukea opiskelijan osaamisen kehittämistä. Tiivistän hankkeen aikana tehdyt huomiot oppimisanalytiikan hyödyntämisestä neljään vaiheeseen:

  1. suunnittele,
  2. syklitä,
  3. seuraa ja
  4. vuorovaikuta,

jossa jokaisella vaiheella on näkemykseni mukaan oma merkittävä tehtävä osana pedagogista toimintaa.

1. Suunnittele oppimisanalytiikan käyttö alusta asti

Ennemmin tai myöhemmin opintojaksojen, moduulien ja verkkokurssien suunnittelua opettaja kohtaa väistämättömän tosiasian – kokonaisuudelle on luotava pedagoginen käsikirjoitus. Oppimisanalytiikan hyödyntäminen osana koulutuskokonaisuutta ei missään tapauksessa poista pedagogisen käsikirjoituksen merkitystä, päinvastoin.

Saadakseen oppimisanalytiikasta parhaan mahdollisen hyödyn, on oppimisanalytiikan käyttö huomioitava heti suunnitteluvaiheessa. Oppimisanalytiikka ei siis ole koulutuskokonaisuuden päälle liimattu erillinen osa pedagogista käsikirjoitusta, vaan merkittävä osa sen pedagogista juonta. Näin tehtiin myös Skills4Lifen moduuleilla.

Jo Skills-moduulien suunnitteluvaiheessa pohdimme: Miksi haluamme hyödyntää oppimisanalytiikka? Kysymys voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta siihen vastaaminen loi pohjan suunnittelun seuraaville vaiheille. Kun oppimisanalytiikan miksi oli tiedossa, siirryimme suunnittelussa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä tietoa opiskelijoilta halutaan suoritusten osalta?
  • Miten tuota tietoa kerätään?

Saatuamme vastaukset näihin kysymyksiin, siirryimme moduulien rakenteen suunnitteluun, eli jokaiselle opettajalle tuttuun työvaiheeseen, Moodle-työtilan rakentamiseen.

2. Syklitä kokonaisuus selkeäksi juoneksi

Skills4Life-hankkeen alusta asti oli selvää, että opiskelijat tulisivat suorittamaan opintojaan verkkomoduuleilla ajasta ja paikasta riippumatta, minimaalisella opettajan tuella. Opiskelijoiden etenemistä moduulin aikana olisi seurattava niin, että jo suorituksen aikana opiskelija jättäisi jälkiä toiminnastaan Moodle-työtilaan. Skills-moduuleilla tämä haaste ratkaistiin rytmittämällä moduulien sisällöt selkeisiin vaiheisiin, joilla oli myös kumulatiivinen juoni. Puhuimme syklittämisestä.

Syklittäminen perustuu ajatukseen, jossa opiskelija suoritti opintojaan moduulin aikana ennalta suunnitellun juonen mukaisesti. Opiskelija aloitti moduulit orientaatiotehtävällä, jonka jälkeen hän siirtyi syklikohtaisiin aineistoihin ja tehtäviin. Moni moduuli päättyi johonkin suurempaan lopputehtävään, joskin joissakin tehtäväpalautus oli koko moduulin ajalta tehty oppimispäiväkirja.

Syklityksen avulla Skills-moduuleihin luotiin aineisto ja tehtäväkohtaisia “ehtoja”, joiden perusteella opiskelijan jälki suorituksista muodostui. Tehtävä-aktiviteeteissa käytimme myös aikarajoja, jotka antoivat opettajille lisäinformaatiota opiskelijoiden opintojen etenemisestä suunnitellun aikataulun puitteissa.

Oppimisanalytiikan kannalta syklityksen juju piili siis siinä, että eri aineistojen avaamiset ja tehtävien palautukset täyttivät suunnitellut ehdot, jolloin opettajien oli helppo seurata opiskelijan etenemistä Moodlen etenemisen seurannan avulla. Mikäli moduulilla ei olisi ollut selkeää juonta, olisi seuranta ollut vaikeampaa, ellei jopa mahdotonta. Skills-moduuleissa opettaja kykeni seuraamaan opiskelijoiden etenemistä käytännössä reaaliajassa, joka näin helpotti opettajan kokonaiskuvan rakentumista opiskelijan opintojen etenemisestä.

3. Seuraa aktiivisesti opiskelijoiden etenemistä

Nyt annan ehkä kaikkein tärkeimmän vinkin oppimisanalytiikkaan liittyen: Seuraa aktiivisesti opiskelijoiden etenemistä. Suunnittelusta ja syklityksestä ei ole oppimisanalytiikan käytössä hyötyä, mikäli opettajalla ei ole aikaa tai motivaatiota todella seurata opiskelijoiden etenemistä. Oppimisanalytiikka siis tuottaa vain dataa – miten tuota dataa käytetään, on opettajan pedagoginen valinta.

Jo oppimisanalytiikan käytön suunnittelussa on hyvä kysyä itseltään: mitä teen, kun etenemisen seurannan ehdot täyttyvät? Ehkä jopa tärkeämpi kysymys on: mitä teen, jos etenemisen seurannan ehdot EIVÄT täyty? Pointti siis on siinä, että jo moduulin suunnitteluvaiheessa pohdit mahdollisia toimenpiteitä, jos opiskelijoiden suoritukset laahaavat. Eli mieti: Millaista tukea voit tarjota? Mihin toimenpiteisiin voit ryhtyä?

Skills-moduuleilla Moodlen etenemisen seurantaa hyödynnettiin aktiivisesti osana pedagogista toimintaan. Selkeästi luotu pedagoginen juoni, hyvin suunnitellut aineistot ja suoritusten seuranta antoivat opettajalle mahdollisuuden pysyä kärryillä opiskelijoiden edistymisestä siitä huolimatta, että opiskelijoita oli paljon ja he suorittivat moduuleja eri rytmissä. Tällaisen heterogeenisen etäopiskelijoiden seurannan kannalta oppimisanalytiikka antoi moduulien opettajille juuri sitä informaatiota, mitä oppimisanalytiikalle suunniteltiin hankkeen alussa.

+1 Vuorovaikuta opiskelijoiden kanssa

Skills4Life -hankkeen jälkeen keskustelimme muutaman opettajan kanssa oppimisanalytiikan luomista mahdollisuuksista pedagogisessa toiminnassa. Edellä mainitsemani vinkit, joskin tärkeitä opiskelijoiden suoritusten seurannan kannalta, ovat kuitenkin vasta ensimmäinen vaihe oppimisanalytiikan hyödyntämisessä. Miten tuosta voi nousta seuraavalle tasolle? Vuorovaikuta!

Kun olet vinkkien 1-3 avulla onnistunut luomaan verkkomoduuleille selkeän juonen, asettamaan aktiviteeteille etenemisen seurannan ehdot ja pohtinut, miten seuraat opiskelijoiden toimintaa, voit hyödyntää tietoa kahdella tavalla: voit joko seurata passiivisesti opiskelijoiden opintojen etenemistä (tai etenemättömyyttä) tai ottaa proaktiivisen roolin opintojen tukemisessa.

Tämä on tietenkin tapauskohtaista ja riippuu paljon koulutuskokonaisuuden rakenteesta sekä opettajan resurssista (ja motivaatiosta). Oppimisanalytiikka kuitenkin luo erinomaiseen mahdollisuuden havaita tippumisuhan alla olevat opiskelijat, mikäli se suunnitellaan oikein.

Palaan jälleen alussa esittämääni kysymyksen, MIKSI haluat hyödyntää oppimisanalytiikka? Oppimisanalytiikan luoma data antaa sinulle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia opiskelijavuorovaikutukseen moduulisuoritusten aikana. Oikein suunniteltu juoni ja Moodlen asetukset luovat merkkejä opiskelijoiden toiminnasta, joka tarjoaa opettajalle mahdollisuuden tarjota apuaan paljon ennen kuin mahdollinen drop-out tapahtuu.

Millaisia seurauksia opiskelijan kannalta voisi olla, jos moduulin opettajalta tulisi jossain vaiheessa viesti: “Hei Riina! Huomaan, että Tehtävä 3 on sinulla vielä vaiheessa. Kaipaatko apua sen kanssa?”. Opettajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus on klassisesti asia, jota opiskelijat kaipaavat enemmän. Voisiko oppimisanalytiikka tuoda työkaluja tähän?

Miten tästä eteenpäin?

Keväällä 2019 Skills4Life-hankkeen alkaessa oppimisanalytiikan hyödyntäminen osana verkkopedagogiikkaa oli suhteellisen alkutekijöissä Lapin AMKin liikunnanohjaajakoulutuksessa. Hankkeen aikana saimme kuitenkin hyviä kokemuksia oppimisanalytiikan luomista mahdollisuuksista osana pedagogista toimintaa.

Hankkeen aikana tehdyt havainnot ovatkin siirtyneet osaksi Liikunnan ja vapaa-ajan koulutuksen opetustoimintaa. Jatkamme oppimisanalytiikan tuomien mahdollisuuksien tutkimista.

Skills4Life-hanke

Skills4Life – Taidot elämään on Lapin AMK ja Lapin urheiluopisto Santasport yhteishanke, jossa liikunta- ja urheilumaailmassa käytettyjä taitoja ja huippuosaamista kehitetään sekä hyödynnetään muissa toimintaympäristöissä. Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja se toteutettiin 1.3.2019 – 31.12.2021. Hankkeen tavoitteena oli jalkauttaa monipuolista taito-osaamista eri kohderyhmille. Kohderyhminä ajateltiin erityisesti olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden, varhaiskasvatuksen, koulutuksen sekä liikunta- ja urheilualan ammattilaiset.

Hankkeen tarkoituksena oli luoda verkkopedagogiikkaa hyödyntävä koulutuskokonaisuus, jonka kokonaislaajuus oli 30 opintopistettä (ECTS). Koulutuksen keskeisiksi sisällöiksi rajautui taidon käsitteen määrittely, taidon oppimisen ja opettamisen pedagogiset mallit sekä nykyaikaiset menetelmät, taidon eri lajit ja luokittelu tavat sekä taidon ja yksilön osaamisen analysointi.

Hanketoimijoiden ja rahoittajien logot rinnakkain.