Insinööri (AMK) Mirka Hienonen työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.

Tekoälyn käyttö on viime vuosina yleistynyt vauhdilla, ja sen sovellukset ulottuvat nykyään lähes kaikille aloille IT-sektorista terveydenhuoltoon ja luoviin ammatteihin. Tekoäly tuo tehokkuutta ja innovaatioita monille toimialoille, mutta sen käyttöön liittyy myös huolia ja tärkeitä eettisiä kysymyksiä.

Millainen tekoälyn tulee olla, jotta sen käyttö on eettistä? Entä kenellä lopulta on vastuu, tekoälyn luojilla vai käyttäjillä? Kuka omistaa tekijänoikeudet tekoälyn tuottamaan sisältöön? Mitä riskejä tekoälyn käyttöön saattaa sisältyä? Tarkastelemme näitä kysymyksiä tekoälyn eettisten periaatteiden, vastuullisen hyödyntämisen, EU-lainsäädännön sekä tekijänoikeuksiin liittyvien näkökulmien kautta.

Tietokoneen näppäimistö ja näyttö, jolla kysymysmerkki.

Kuva 1. Kuva tehty tekoälyllä

AI:n eettiset periaatteet ja sen vastuullinen hyödyntäminen

Tekoälyllä (AI eli Artificial Intelligence) tarkoitetaan teknologiaa, joka kykenee jäljittelemään ihmisälyä vaativia tehtäviä, kuten oppimista, päättelyä ja ongelmanratkaisua. Se toimii havaitsemalla ympäristöään, käsittelemällä kerättyä tietoa ja tekemällä päätöksiä tai toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tekoäly voi myös oppia aiemmista kokemuksista ja mukauttaa toimintaansa niiden perusteella. (Euroopan Parlamentti 2023.)

Tekoälyn eettiset periaatteet ohjaavat sen kehittämistä ja käyttöä tavalla, joka edistää yhteiskunnan hyvinvointia ja ehkäisee haittoja (SAP 2024).

Keskeisiä periaatteita ovat:

  • Ihmisoikeuksien kunnioittaminen: Tekoäly ei saa rajoittaa oikeuksia tai syrjiä, ja sen tulee edistää yhdenvertaisuutta.
  • Läpinäkyvyys ja selitettävyys: Käyttäjien on ymmärrettävä, miten tekoäly toimii ja miten sen päätöksiä syntyy.
  • Vastuullisuus: Tekoälyn vaikutukset on arvioitava, ja sen käyttöä valvottava jatkuvasti.
  • Turvallisuus ja luotettavuus: Teknologian on oltava luotettavaa ja testattua, erityisesti kriittisissä sovelluksissa.
  • Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus: Tekoälyn on toimittava tasapuolisesti ilman vinoutumia.
  • Ympäristövastuu: Tekoälyä on kehitettävä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
  • Hyödyllisyyden periaate: Tekoälyä tulisi hyödyntää yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi ja yleisen hyvinvoinnin edistämiseksi. (SAP 2024.)

Noudattamalla näitä periaatteita tekoäly voi tukea ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä (SAP 2024).

Kenellä on vastuu tekoälyn eettisyydestä?

Tekoälyn eettisyys on jaettu vastuu, joka koskee kaikkia sen kehittämiseen ja käyttöön osallistuvia tahoja. Kehittäjien ja tutkijoiden on suunniteltava järjestelmiä, jotka ovat läpinäkyviä, syrjimättömiä ja selitettäviä. Päättäjät ja lainsäätäjät ohjaavat tekoälyn käyttöä säätämällä lakeja ja säännöksiä, jotka suojaavat yksilöiden oikeuksia. Yritysjohtajat puolestaan varmistavat, että organisaatiot noudattavat eettisiä periaatteita ja käyttävät tekoälyä yhteiskunnallisesti positiivisilla tavoilla. Kansalaisjärjestöjen rooli on valvoa tekoälyn soveltamista ja tukea niitä, joita tekoäly voi haitata. Myös yksittäiset loppukäyttäjät kantavat vastuuta varmistamalla, että tekoälyjärjestelmät ovat oikeudenmukaisia ja hyödyllisiä yhteiskunnalle. (SAP 2024.)

Eettinen tekoäly edellyttää teknisiä periaatteita, kuten syrjinnän havaitsemista ja poistamista monipuolisten tietojoukkojen avulla sekä järjestelmien läpinäkyvyyttä ja selitettävyyttä. Tietosuoja ja turvallisuus ovat keskeisiä, ja tekoälyjärjestelmät on suunniteltava kestäviksi ja luotettaviksi erilaisissa olosuhteissa. Lisäksi järjestelmiä on seurattava ja päivitettävä jatkuvasti, jotta ne säilyvät sekä teknisesti että eettisesti kestävällä pohjalla. Kaikkien osapuolten yhteistyö on välttämätöntä tekoälyn vastuullisen käytön varmistamiseksi. (SAP 2024.)

Tekoälylainsäädäntö: Mitä sanoo EU?

Tekoälyn käytön lisääntyessä on hyvä huomioida myös sen aiheuttamat riskit. EU on tarttunut tähän haasteeseen luomalla maailman ensimmäisen tekoälyä koskevan säädöksen vuonna 2023, joka ohjaa teknologian käyttöä ja kehitystä turvallisuuden ja vastuullisuuden periaatteiden mukaisesti (Euroopan Parlamentti 2024).

EU:n tekoälylainsäädäntö perustuu riskiluokitukseen, joka määrittää, millaisia sääntelytoimenpiteitä järjestelmään sovelletaan:

  • Kielletyt riskit: Järjestelmät, jotka aiheuttavat vakavan uhan ihmisten turvallisuudelle tai perusoikeuksille, kuten sosiaalinen pisteytys tai kasvojentunnistusteknologia julkisilla alueilla, kielletään. Esimerkkinä tästä ovat ääniohjatut lelut, jotka voivat kannustaa lapsia vaaralliseen toimintaan.
  • Suuri riski: Näihin kuuluvat tekoälyjärjestelmät, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnan toimintaan, turvallisuuteen tai perusoikeuksiin, kuten lääketieteelliset laitteet ja liikennejärjestelmät. Suuririskiset järjestelmät käyvät läpi tiukan arvioinnin ennen markkinoille pääsyä, ja niiden käyttöä valvotaan jatkuvasti.
  • Matala riski: Matalamman riskin tekoälyjärjestelmiä, kuten asiakaspalvelubotteja, koskee kevyempi sääntely. Niitä seurataan kuitenkin mahdollisten ongelmien varalta. (Euroopan Parlamentti 2024.)

Myös generatiiviset tekoälyjärjestelmät, kuten ChatGPT, ovat saaneet omat avoimuusvaatimuksensa. Generatiivisen tekoälyn käyttäjän tulee esimerkiksi ilmoittaa, että sisältö, kuten kuvat ja videot, ovat tekoälyn luomia tai muokkaamia. Generatiivisten tekoälyjen koulutusaineistojen, kuten tekijänoikeuden alaisten materiaalien, tulee olla avoimia ja läpinäkyviä. Järjestelmien tuottamaa sisältöä on lisäksi rajoitettu siten, ettei laittoman sisällön, kuten diskriminoivan sisällön tuottamisen, pitäisi olla mahdollista. (Euroopan Parlamentti 2024.)

Euroopan parlamentti hyväksyi tekoälylain maaliskuussa 2024. Laki astuu voimaan asteittain: suuririskisille järjestelmille vaaditaan läpinäkyvyyttä ja toimintavarmuutta, ja sääntöjä sovelletaan täysimääräisesti 24 kuukauden kuluttua lain voimaantulosta. Korkean riskin järjestelmät saavat enemmän aikaa noudattaa vaatimuksia, mutta sääntöjen tavoitteena on taata tekoälyn turvallinen ja tehokas käyttö yhteiskunnassa. (Euroopan Parlamentti 2024.)

Tekoäly ja tekijänoikeudet

Tekoälyyn liittyvä lainsäädäntö velvoittaa, että tekoälyä hyödyntävät toimijat ilmoittavat selkeästi, milloin kuluttajat ovat vuorovaikutuksessa tekoälyn tuottaman sisällön kanssa. Tämä säädös edistää läpinäkyvyyttä ja suojaa kuluttajia esimerkiksi manipuloiduilta sisällöltä, kuten deepfake-videoilta. Samalla tekoälyn ja koneoppimisen kehitys haastaa perinteiset käsitykset luovuudesta ja tekijänoikeuksista (Ilvonen 2023). Kun tekoäly luo sisältöjä – olipa kyse kuvituksista, musiikista tai markkinointimateriaaleista – nousee keskiöön kysymys: kuka omistaa oikeudet näihin tuotoksiin? Onko tekoäly ainoastaan työväline, vai voiko sillä olla oikeudellinen rooli osana luomisprosessia? (Ilvonen 2023.)

Tekijänoikeuden syntyminen edellyttää teoskynnystä, mikä tarkoittaa, että luomuksen tulee olla omaperäinen ja itsenäisen henkisen työn tulos. Kansainvälisesti vallitseva oikeuskäytäntö kuitenkin rajaa tekijänoikeudet vain ihmisten luomiin teoksiin. Tekoälyn itsenäisesti tuottamat sisällöt, kuten automaattisesti luodut kuvapankit tai tekstianalyysit, eivät lähtökohtaisesti nauti tekijänoikeuden suojaa. Tilanne muuttuu, jos ihminen ohjaa tekoälyä merkittävästi ja vaikuttaa lopputulokseen. Tällöin tekijänoikeus voi siirtyä ihmiselle, jonka panos määritellään ratkaisevaksi luomisprosessissa. (Ilvonen 2023.)

Tekoälyn käyttö välineenä ei ole täysin uusi haaste tekijänoikeuksille. Esimerkiksi ohjelmistokehityksessä oikeudet kuuluvat yleensä henkilöille, jotka ohjaavat kehitystyötä, eivät niinkään teknisen toteutuksen suorittajille. Tämä rinnastus tuo esiin rajanvedon ongelman: missä vaiheessa ihmisen luova työ erottuu tekoälyn tuottamasta automaatiosta? (Ilvonen 2023.)

Toinen merkittävä näkökulma liittyy tekoälyn mahdollisuuksiin jäljitellä tiettyjä tyylejä. Vaikka tyyliä ei suojata tekijänoikeudella, tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi taiteilijan ilmaisutavan matkimiseen, mikä voi aiheuttaa harhaanjohtavia vaikutelmia tai sopimattoman menettelyn tilanteita. (Ilvonen 2023.)

Käyttäjän vastuu korostuukin erityisesti generatiivisia tekoälyjä hyödynnettäessä. Monet generoivat tekoälysovellukset antavat käyttäjien ladata materiaalia, kuten kuvia, sovellukseen vapaasti, jolloin ne toimivat sekä koulutusmateriaalina, että tallentuvat sovelluksen materiaalipankkiin. Tällöin yksittäisen käyttäjän on mahdotonta tietää, mistä sovelluksen ’pohjamateriaali’ on peräisin ja rikkooko sen käyttäminen tekijänoikeussuojaa. Vaikka uusi tekijänoikeuslainsäädäntö mahdollistaa aineiston käytön tietyissä rajoissa, käyttäjien vastuulla on varmistaa, että aineistoa hyödynnetään lainmukaisesti. (Ilvonen 2023.)

Kuva 2. Esimerkki Artbreeder-tekoälyn materiaalipankista (Artbreeder 2024)

Tekoälyn eettinen käyttö tekijänoikeuksien näkökulmasta ei rajoitu siis vain juridisiin kysymyksiin. Tekoälyn rooli luovassa työssä kehittyy jatkuvasti, ja samalla syntyy uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Vaikka oikeuskäytännöt tekoälyn tuotosten suojaamiseksi ovat vielä muotoutumisvaiheessa, on selvää, että tekoälyn ja ihmisen yhteistyö muovaa tulevaisuuden tekijänoikeusjärjestelmää. Näin ollen luovien alojen toimijoiden on syytä olla tietoisia tekoälyn käytön eettisistä ja oikeudellisista rajoista. (Ilvonen 2023.)

Yhteenveto

Tekoälyn eettinen käyttö edellyttää huolellista harkintaa ja vastuunottoa käyttäjältä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käyttäjä arvioi tarkkaan tekoälyn tuottaman sisällön tarkoituksen ja vaikutukset, kuten sen mahdolliset ennakkoluulot, virheet tai vahingolliset seuraukset. Käyttäjän on varmistettava, että tekoälyn tuottama sisältö on eettisesti kestävää ja tekijänoikeuksia kunnioittavaa, esimerkiksi varomalla kopioimasta suoraan suojattua aineistoa. Lisäksi käyttäjän tulee tiedottaa selkeästi, milloin sisältö on tekoälyn tuottamaa, jotta yleisö voi erottaa sen ihmisen tekemästä sisällöstä ja arvioida sitä oikeassa kontekstissa.

Tekijänoikeudet voivat syntyä käyttäjälle, jos hän tekee merkittäviä ja luovia muutoksia tekoälyn luomaan sisältöön. Pelkkä tekoälyn käyttäminen ei kuitenkaan riitä tekijänoikeuksien saamiseen. Tulevaisuudessa tekoälyn ja tekijänoikeuksien suhde todennäköisesti monimutkaistuu, mikä tulee näkymään tekoälyä koskevassa lainsäädännössä selkeämpien sääntöjen ja ohjeistusten tarpeena.

LÄHTEET:

Artbreeder 2024. Viitattu 15.12.2024 https://www.artbreeder.com/create/portraits

Euroopan Parlamentti 2024. EU:n tekoälysäädös on ensimmäinen laatuaan 19.6.2024. Viitattu 7. 12. 2024 https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20230601STO93804/eu-n-tekoalysaados-on-ensimmainen-laatuaan

Euroopan Parlamentti 2023. Mitä tekoäly on ja mihin sitä käytetään? 20.6.2023. Viitattu 5.12.2024 https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20200827STO85804/mita-tekoaly-on-ja-mihin-sita-kaytetaan

Ilvonen J. 2023. Tekoäly ja tekijänoikeudet – 5 näkökulmaa luovan työn tulevaisuuteen. 21.3.2023. Kolster Oy Ab. Viitattu 28.12.2024 https://www.kolster.fi/blog/teko%C3%A4ly-ja-tekij%C3%A4noikeudet

SAP 2024. What is AI ethics? 9.8.2024. Viitattu 4.12.2024https://www.sap.com/resources/what-is-aiethics