Minna Fred, KM, KTM, lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu; Aino Helariutta, YTM, tietoasiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulu; Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan integroidun oppimisen avoimuuden lähtökohtia

Ammattikorkeakouluissa on toteutettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) integroitua oppimista (TKIO) jo pitkään muun muassa työelämäyhteistyön vahvistamiseksi. Väänäsen ja Peltosen (2020) mukaan opetuksen ja TKI-toiminnan integraatiolle ei ole selkeää tai yksiselitteistä käsitettä määriteltynä. Heidän mukaansa sen käytännön merkitys määräytyy sekä toimijoiden että kontekstin mukaan. (Väänänen ja Peltonen 2020, 56.) Tässä artikkelissa TKI-integroidulla oppimisella tarkoitetaan oppimista, jossa osaaminen ja ammatillinen kasvu syntyvät teorian ja käytännön yhdistämisestä, työelämän todellisten ilmiöiden ja ongelmien kautta, sekä alueellista että yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistäen.

Ammattikorkeakoulujen rakenteellisella kehittämisellä ja rahoitusmallin uudistamisella on tavoiteltu parempaa aluevaikuttavuutta ja opetuksen sekä TKI-toiminnan integrointia. Myös jatkuvan oppimisen edistämisessä (Arene, 2020) lähtökohtana on työelämälähtöinen ja monipuolinen koulutus ja TKI-toiminta, joka integroituu osaamisen kehittämiseen yksilöiden ja työelämän tarpeisiin. Korkeakouluilla on tärkeä rooli myös avoimuuden edistämisessä, koska ne tuottavat omalta osaltaan yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista ja täten edistävät alueellista vaikuttavuutta.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa on viime vuosina avattu avointa TKI-toimintaa, jonka määrittely on lähtökohtana myös TKI-toimintaan integroidun oppimisen avoimuudessa. Tässä blogikirjoituksessa avaamme Laurean ja Lapin ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden tekemää määrittelytyötä. Kuvaamme TKI-integroidun oppimisen (TKIO) avoimuutta ja sen määrittelytyön prosessia.

Avoimeen TKI-toimintaan integroidun oppimisen evoluutio

Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi –hankkeessa Laurea ja Lapin AMK vetivät hankkeen työpakettia 3: TKI-integroidun oppimisen avaaminen. Totesimme heti yhteistyömme alussa, että tärkeintä on määritellä se, miten ymmärrämme TKI-integroidun oppimisen. Edellä esitettyyn TKI-integroidun oppimisen -määritelmään pohjaten otimme tarkasteluun “Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä” – hankkeessa muodostetun avoin TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa -viitekehyksen ja siihen liittyvät osa-alueet (Päällysaho, Latvanen ja Kärki 2018, 46). Osa-alueiksi oli määritelty avoin toimintakulttuuri, avoin yritysyhteistyö, avoimet aineistot ja julkaisut. (kuvio 1.).

Kuviossa avataan avointa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa eli avointa TKI:tä ammattikorkeakouluissa. Kuvion mukaan avoimeen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa kuuluu avoin toimintakulttuuri, avoin yritysyhteistyö sekä avoimet aineistot ja julkaisut. Avoimeen toimintakulttuuriin kuuluu kuvion mukaan kypsyystason nostaminen, politiikat, ohjeet ja linjaukset, yhteiset työpajat sekä toimintakulttuurin kehittäminen. Avoimeen yritysyhteistyöhön kuuluu kuvion mukaan TKI-ympäristöjen kartoitus, avoimet innovaatiot sekä yritysten tiedontarpeet. Avoimiin aineistoihin ja julkaisuihin kuuluu kuvion mukaan rinnakkaistallentamisen kehittäminen, avoin julkaisutoiminta sekä aineistonhallinnan kehittäminen.
Kuvio 1. Avoin TKI-toiminta (Päällysaho ja Latvanen 2018)

Avoimeen toimintakulttuuriin kuuluvat muun muassa avoimet toimintamallit. Avoimuuden toteuttaminen käytännössä edellyttää yhteistä ymmärrystä, osaamisen vahvistamista sekä laajaa sitoutumista uusien toimintatapojen noudattamiseen. Avoimeen TKI-toimintaan kuuluu myös julkaisujen ja tutkimusaineistojen avaaminen ja niiden vapaa saatavuus. Avoimessa yritysyhteistyössä hyödynnetään TKI-ympäristöjä ja –infrastruktuureja, jotka ovat tarpeen tunnistaa ja kuvata. TKI-kehittämisympäristöt ovat avoimessa yritysyhteistyössä luontaisia paikkoja korkeakoulun edustajien ja työelämän toimijoiden kohtaamiselle. (Päällysaho, Latvanen ja Kärki 2018, 47-48, 51.)

Seuraavaksi tarkastelimme Lapin AMKissa edelleen kehitettyä viitekehystä, johon Alajärvi-Kauppi ja Kangastie (2019) olivat lisänneet oppimisen. He olivat muokanneet myös osa-alueiden sisältöjä: avoimet aineistot ja julkaisut oli muutettu avoimeksi tiedoksi ja avoin yritysyhteistyö nimetty avoimeksi yhteistyöksi. (kuvio 2.) Muodostetussa Avoin TKI ja oppiminen -viitekehyksessä avoin oppiminen sisältyy osaamisen kehittämisen, oppimis- ja kehittämisympäristöjen ja avoimen tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen osa-alueisiin.

Kuviossa avataan avointa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja oppimista Lapin ammattikorkeakoulussa. Kuvion mukaan avoimeen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja oppimiseen kuuluu avoin toimintakulttuuri, avoin yhteistyö sekä avoin tieto. Avoimeen toimintakulttuuriin kuuluu kuvion mukaan kypsyystason nostaminen, toimintamallit, osaamisen kehittäminen sekä ohjaus, strategiat, linjaukset ja ohjeet. Avoimeen yhteistyöhön kuuluu kuvion mukaan TKI- ja oppimisympäristöt, avoin innovaatioprosessi sekä työelämän ja alueen ennakoidut tarpeet. Avoimeen tietoon kuuluu kuvion mukaan avoimen tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen, avoin julkaisutoiminta sekä aineistonhallinta.
Kuvio 2. Avoin TKI ja oppiminen Lapin ammattikorkeakoulussa (Alajärvi-Kauppi ja Kangastie 2019)

Avoin yhteistyö ja yhteiskehittäminen tarkoittavat avoimen oppimisen näkökulmasta toimintaa ihmisten ja instituutioiden välillä erilaisia käytäntöjä ja osaamista jakamalla. Yhdessä kehittämisen prosessia ja tuloksia tehdään näkyväksi tuottamalla niistä avointa tietoa esimerkiksi avoimen julkaisutoiminnan avulla. Avoimessa toimintakulttuurissa painottuu yhteisesti sovittujen linjausten ja periaatteiden toteuttaminen ja laadukkuus. Sen avulla tuotettu avoin tieto ja osaaminen pyritään saamaan näkyväksi ja välitettyä kaikkien halukkaiden käyttöön. (Kangastie ja Pernu 2020.)

Yhteisesti totesimme, että vaikka oppiminen on piiloisena Lapin ammattikorkeakoulussa muodostetussa (kuvio 2.) viitekehyksessä, tulee avoin oppiminen tuoda näkyväksi omana osa-alueenaan. Pohjasimme muodostettavan viitekehyksen alun perin hahmottamaan itsellemme, mitä avoin TKI-integroitu oppiminen voisi olla käsitteenä. Yhteisöllisesti tietoa rakentaen hyödynsimme edellä esitettyjä viitekehyksiä (kuvio 1. ja kuvio 2.) sekä avoimuuden kypsyystason kriteerejä (OKM) ja EU:n avoimen oppimisen viitekehyksen osa-alueita (ks. Inamorato dos Santos, Punie & Castaño Muñoz 2016). Muodostetussa avoimen TKIO-integroidun oppimisen viitekehyksessä avoin oppiminen on keskiössä, omana osa-alueenaan. (kuvio 3).

Kuviossa avataan avoimen TKI-integroidun oppimisen viitekehystä. Viitekehyksen pääkohdat ovat kuvion mukaan avoin yhteistyö, avoin oppiminen, avoin toimintakulttuuri sekä avoin tieto. Avoimeen yhteistyöhön kuuluu kuvion mukaan työelämän ja alueen ennakoidut tarpeet, avoin innovaatioprosessi, yritykset ja organisaatiot sekä yhteiskehittäminen. Avoimeen oppimiseen kuuluu opetussuunnitelmat, TKI- ja oppimisympäristöt, toimintamallit sekä avoimen tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen. Avoimeen toimintakulttuuriin kuuluu ohjaus, strategia, linjaukset ja ohjeet, kypsyystason nostaminen, osaamisen kehittäminen sekä toimintamallit. Avoimeen tietoon kuuluu avoin julkaisutoiminta, aineistonhallinta sekä avoimen tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen.
Kuvio 3. Avoimen TKIO-integroidun oppimisen viitekehys (Fred, Helariutta & Kangastie 2020, 45)

Käsityksemme mukaan avoin TKI-integroitu oppiminen mahdollistuu avoimessa toimintakulttuurissa, jossa toimintamallit ja henkilöstön osaamisen kehittäminen edesauttavat avointa oppimista. Integraatioon tarvitaan yhteiskehittämistä, erilaisia oppimisympäristöjä ja organisaatioita, jotka mahdollistavat oppimisen aitojen kehittämistehtävien kautta. Alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistetään ennakoimalla yhteiskunnan tarpeita niin erilaisissa projekteissa kuin opetussuunnitelmatasollakin. Avoin innovaatioprosessi edistää tutkimuksen avoimuutta, jota voidaan tehdä avoimeksi tuottamalla ja hyödyntämällä tietoa monipuolisesti.

Tarkastellessamme muodostamamme viitekehyksen osatekijöitä, totesimme kuitenkin, etteivät nämä osa-alueet yksin riitä. Tarvitaan myös asenteellinen näkökulma: avoimeen TKI-integroituun oppimiseen tarvitaan kaikkien osapuolten keskinäistä luottamusta, vuorovaikutusta ja sitoutumista. Yhteisen päämäärän kautta pystytään sitouttamaan niin opiskelijat, opettajat, TKI-henkilöstö kuin yrityksetkin avaamaan toimintaansa entistä enemmän.

Lopuksi

Avoimen TKI-integroidun oppimisen (TKIO) määrittelytyö on edennyt ammattikorkeakoulun molempien tehtävien, oppimisen ja aluekehittämisen, tarkastelusta ja integroinnista kohti niiden avoimuutta. Muodostamaamme viitekehykseen (kuvio 3.) on vaikuttanut suuresti myös Euroopan Unionin avoimen oppimisen ja opetuksen viitekehys, joka on suunniteltu siten, että korkeakoulujen olisi helpompi avata opetustaan ja oppimista. (Inamorato dos Santos ym. 2016)

Avoin TKI-integroitu oppiminen ymmärretään monin eri tavoin ja sitä toteutetaan myös erilaisilla toimintatavoilla ja käytänteillä. Määrittelytyön vaatimustaso ja haasteellisuus nousee, kun mukaan otetaan myös avoimuus ja sen edellyttämät reunaehdot. Käsitteenä se tulee adaptoitumaan tulevaisuudessakin korkeakoulujen perustehtäviin ja niistä kumpuaviin käsityksiin avoimesta TKI-integroidusta oppimisesta.

Lähteet

Alajärvi-Kauppi, R. Ja Kangastie, H. 2019. Lapin AMKin toimintasuunnitelmaa avoimuuden edistämiseksi 21.9.2020. Avoimen TKI –toiminnan Ja Oppimisen (TKIO) linjaukset ja periaatteet Lapin ammattikorkeakoulussa. Luettu 4.3.2021. https://julkiset.lapinamk.fi/DropOffLibrary/Lapin%20amkin%20toimintasuunnitelmaa%20AVOIMUUDEN%20EDISTÄMISEKSI%2021_9_2020.docx

Ammattikorkeakoulujen avoin tki-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi –hanke. Luettu 22.1.2021. https://tt.eduuni.fi/sites/amkit/avoin/_layouts/15/start.aspx#/

Arene. 2020. Jatkuvan oppimisen uudistus ammattikorkeakoulussa. Rehtori Jari Multisillan johtaman valmisteluryhmän ehdotus jatkuvan oppimisen uudistukseksi ammattikorkeakouluissa. Luettu 22.9.2020. http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Jatkuvan%20oppimisen%20uudistus%20ammattikorkeakouluissa_2020.pdf?_t=1591556101

Fred, Minna, Helariutta, Aino & Kangastie, Helena. 2020. Avoin yhteistyö TKI-toiminnassa. Teoksessa Kangastie H. (Toim.)., (2020). Älykästä avoimuutta Lapin ammattikorkeakoulussa osa 1., In: Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset, Lapin ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-355-3

Inamorato dos Santos, A., Punie, Y. & Castaño Muñoz, J. 2016. Opening up education: A support framework for higher education institutions. Luettu 11.2.2021. https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/opening-education-support-framework-higher-education-institutions

Kangastie, H ja Pernu, M. 2020. Älykkäästi avoimia – TKI-integroitua oppimista Lapin AMKissa. Luettu 4.3.2021. Kreodi, AMMATTIKORKEAKOULU- KIRJASTOJEN VERKKOLEHTI.1/2020. https://www.kreodi.fi/arkisto/artikkelit/alykkaasti-avoimia-tki-integroitua-oppimista-lapin-amkissa

Päällysaho, S., Latvanen, J., ja Kärki, A. 2018. Ammattikorkeakoulujen ATT-hanke TKI-toiminnan vaikuttavuutta edistämässä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2018. Ammattikorkeakoulujen TKI-työn vaikuttavuus. s.44-53. Luettu 21.1.2021 https://akakk.fi/wp-content/uploads/AKAKK-3.2018-NET.pdf

Päällysaho, S., Latvanen, J., & Kärki, A. (2018). Ammattikorkeakoulujen ATT-hanke TKI-toiminnan avoimuutta ja vaikuttavuutta edistämässä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja,20(3), 44–53.

Päällysaho, S. ja Latvanen, J. 2018. Katsaus ammattikorkeakoulujen avoimeen TKI-toimintaan. Luettu 4.3.2021 https://www.samk.fi/wp-content/uploads/2018/05/katsaus_avoimeen_tki_toimintaan_final.pdf

Väänänen, I., & Peltonen, K. (2020). Siiloista saumattomaan opetuksen ja TKI-toiminnan integrointiin ammattikorkeakouluissa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 22(2), 52–69. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/akakk/article/view/95963