PsM, työ- ja organisaatiopsykologi Anne Puro työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä ja asiantuntijana BrainBuusti-hankkeessa.

Mistä on kyse, kun​ kiireen tunne työssä on jatkuvaa​, muistikin tuntuu pätkivän​ ja työtehtäviin keskittyminen on vaikeaa​? Työpäivän jälkeen työasiat eivät jätä rauhaan ja illalla unta joutuu odottelemaan. Ovatko nämä työnteon väistämättömiä seurauksia, joita ei enää jakseta edes pohtia vai varoitusmerkkejä, joiden äärelle on pysähdyttävä?

Kognitiivisen joustavuuden vaatimus on työelämässä kasvanut, mutta ihmisen tiedolliset kyvyt eivät ole kehittyneet työelämän muutosten tahdissa. Siksi voi tuntua siltä, että työelämä on jossakin määrin muuttunut säheltämiseksi. (Huotilainen & Saarikivi 2018; Huotilainen & Peltonen 2020.) Tiedetään, että pitkäkestoinen kuormitus ja vähäiset palautumisen mahdollisuudet altistavat terveysongelmille ja uupumukselle (Hartikainen ym. 2021; Mauno ym. 2023), mutta sama meno tuntuu kuitenkin jatkuvan nykytyössä edelleen. Mitä olisi tehtävissä työn sujuvoittamiseksi? Miten löytää jälleen aikaa keskittymiselle, uudistumiselle ja luovuudelle työssä?

BrainBuusti – kestävää aivotyötä vahvistamassa -hanke (3/2025 – 4/2027) on tarttunut tähän haasteeseen ja tarjoaa aivotyötä tekeville lappilaisille yrityksille ja organisaatioille valmennusta, jossa yrityskohtaisten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti kehitetään uudenlaisia ratkaisuja aivotyön tuottaman kuormituksen ehkäisemiseksi kognitiivisen ergonomian keinoin.

Nykytyö on aivotyötä

Nykytyö sisältää entistä enemmän aivotyötä kaikissa ammateissa. Aivotyö on tiedolla työskentelyä, ajatustyötä, kokonaisuuksien hahmottamista, ideointia ja innovointia (kuvio 1). Se vaatii monien asioiden samanaikaista muistamista, erilaisten ongelmien ratkaisemista sekä jatkuvaa uusien tietojen ja taitojen oppimista. Aivotyön yleisimmät vaatimukset voivat usein olla innostavia haasteita, kuten oppiminen, ideointi ja vuorovaikutus kollegojen ja verkostojen kanssa. Innostavat asiat eivät kuitenkaan välttämättä suojaa stressiltä ja yksilöistä riippuen samat asiat voidaan kokea myös kuormittaviksi esteiksi työssä. (Kalakoski ym. 2022.)

Kuvio 1. Aivotyön vaatimuksia ja kuormitustekijöitä

Nykytyöhön liittyvät uudenlaiset kognitiiviset vaatimukset haastavat inhimillisen tiedonkäsittelymme rajallisuutta. Keskeytykset, häiriöt, puutteelliset tai ristiriitaiset ohjeet, tietotulva ja monitekeminen lisäävät tutkitusti aivokuormaa. Tarkkaavaisuus voi suuntautua vain yhteen asiaan kerrallaan ja monen asian tietoinen tekeminen ja muistaminen samanaikaisesti on mahdotonta. Tarkkaavaisuuden jatkuva siirtäminen yhdestä työtehtävästä toiseen kuormittaa aivoja ja virheiden mahdollisuus lisääntyy. Kognitiivinen kuormitus jatkuessaan heikentää myös työn tehokkuutta ja tuottavuutta. (Kalakoski ym. 2020; Larjovuori 2022.)

Kognitiivisella ergonomialla työ sujuvaksi

Mitä voidaan tehdä, kun tietotulva, keskeytykset, melu, häly ja erilaiset huomiokaapparit täyttävät työpäivän? Tunnistamalla työn kognitiiviset vaatimukset ja kuormitustekijät voidaan löytää kognitiivista ergonomiaa edistäviä ratkaisuja työntekijä-, työyhteisö- ja organisaatiotasolla. Kognitiivinen ergonomia tarkastelee ihmisen työtoiminnan, tiedonkäsittelykyvyn ja -rajoitusten yhteensovittamista. Se on työn suunnittelua, työympäristön järjestämistä ja työskentelytapojen muokkaamista siten, että työn kognitiivinen kuormittavuus vähenee ja työstä palautuminen mahdollistuu. (Kalakoski 2016.)

Työn sujuvuutta voidaan parantaa esimerkiksi rajoittamalla häiriöitä tuottavia tekijöitä ja mahdollistamalla kaikille työrauha (kuvio 2). Keskeytyksiä voidaan saada kuriin tunnistamalla turhat ja tarpeelliset keskeytykset sekä sopimalla yhteiset toimintatavat keskeytysten suhteen. Tietotulvaa on mahdollista hallita huolehtimalla tarpeellisen tiedon saatavuudesta ja sopivien viestintäkanavien käyttämisestä. Työn sujuvuuden kannalta on tärkeää, että kaikki tieto ja ohjeistukset ovat jäsenneltyjä, selkeitä ja ristiriidattomia. (Kalakoski 2016; Simberg 2021.) Keskeistä työn sujuvuudelle on työkuormituksesta palautuminen työpäivän aikana ja työn ulkopuolella, sillä palautuminen suojaa työn vaatimusten haitallisilta vaikutuksilta terveyteen ja hyvinvointiin.  Työstä irrottautuminen erilaisten taukojen aikana mahdollistaa palautumisen.  (Virtanen ym. 2019.)

Kuvio 2. Aivotyön sujuvoittamisen keinoja

Mukaan BrainBuustiin

Lappilaisilla yrityksillä ja organisaatioilla on nyt mahdollisuus osallistua BrainBuusti-hankkeessa noin kuusi kuukautta kestävään valmennukseen, jonka aikana selvitetään työyhteisöjen kognitiivisia kuormitustekijöitä ja haetaan yhdessä ratkaisuja aivotyön sujuvoittamiseksi (kuvio 3). BrainBuusti-valmennuksen sisältö tarkentuu yrityskohtaisesti työn kognitiivisia vaatimuksia ja kuormitustekijöitä kartoittavan kyselyn perusteella. Valmennus sisältää kognitiivisen ergonomian osaamista vahvistavia asiantuntijaluentoja ja niihin liittyviä työpajoja. Osallistujat saavat aivotyötä ja kognitiivista ergonomiaa tukevaa ja kehittävää ohjausta sekä kokeilevat asiantuntijoiden ja työyhteisöjen yhdessä kehittämiä konkreettisia toimintatapoja, joiden avulla voidaan vähentää häiriöitä, hallita keskeytyksiä ja taltuttaa tietotulvaa.Vertaistuen mahdollistamiseksi ja kokemusten vaihtamiseksi valmennus tarjoaa myös tilaisuuksia verkostoitumiseen eri toimialojen yrityksien ja organisaatioiden kanssa.

Kuvio 3. BrainBuusti-valmennusprosessin kolme vaihetta.

Lapin ammattikorkeakoulu toteuttaa BrainBuusti – Kestävää aivotyötä vahvistamassa -hankkeen 1.3.2025-30.4.2027. Hankkeen kokonaisbudjetti on 225 362 €, josta EU-tuen osuuden 180 290 € on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Lapin ammattikorkeakoulun hanketiimissä toimivat projektipäällikkönä Mirjami Imponen, henkilöstöjohtamisen asiantuntijana Katja Koskinen ja hyvinvoinnin asiantuntijana Anne Puro. Jos työhyvinvoinnin edistäminen ja tuottavuuden lisääminen kognitiivisen ergonomian keinoin kiinnostaa, lisätietoja saa hanketiimin toimijoilta.

Lähteet 

Hartikainen, K., Pihlaja, M., Räisänen, S., Bordi, L., Saariluoma, P., Päätalo, K., & Kolonen, M. 2021. Työuupumus – onko aivot unohdettu? Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 58(1). https://doi.org/10.23990/sa.102208

Huotilainen, M., & Saarikivi, K. 2018. Aivot työssä. Otava.

Huotilainen, M., & Peltonen, L. 2020. Uuden ajan muistikirja. Otava.

Kalakoski, V. 2016. Cognitive Ergonomics. OSHwiki article. Viitattu 23.4.2025 http://oshwiki.eu/wiki/Cognitive_ergonomics

Kalakoski, V., Selinheimo, S., Valtonen, T., Turunen, J., Käpykangas, S., Ylisassi, H., Toivio, P., Järnefelt, H., Hannonen, H. & Paajanen, T. 2020. Effects of a cognitive ergonomics workplace intervention (CogErg) on cognitive strain and well-being: a cluster-randomized controlled trial. A study protocol. BMC Psychol 8, 1. Viitattu 23.4.2025 https://doi.org/10.1186/s40359-019-0349-1

Kalakoski, V., Lahti, H., Paajanen, T., Valtonen, T., Ahtinen, S., Kauppi, M., Turunen, J., Ojajärvi, A. & Luokkala, K. 2022. Viisi avausta aivotyöhön – Viisikko. Tutkimushankkeen loppuraportti. Tietoa työstä julkaisusarja, Työterveyslaitos. Viitattu 23.4.2025 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-044-7

Larjovuori, R.-L. 2022. Aivohyvinvoinnin riskit pohdintaan työpaikoilla. Kestävä aivoterveys -hanke. Tampere: Tampereen yliopisto & Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.4.2025 https://projects.tuni.fi/kestavaaivoterveys/uutiset/aivohyvinvoinnin-riskit-pohdintaan-tyopaikoilla/

Mauno, S., Herttalampi, M., Minkkinen, J., Feldt, T., & Kubicek, B. 2023. Is work intensification bad for employees? A review of outcomes for employees over the last two decades. Work & Stress, 37(1), 100-125.

Simberg, S. 2021. Sinunkin työsi on aivotyötä – kognitiivinen ergonomia tukee työhyvinvointia. Työturvallisuuskeskus. Viitattu 23.4.2025 https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/04/Sinunkin-tyosi-on-aivotyota-kognitiivinen-ergonomia-tukee-tyohyvinvointia.pdf

Virtanen, A., Perko, K., Törnroos, K., de Bloom, J. & Kinnunen, U. 2019. Erilaisten taukojen merkitys työkuormituksesta palautumisessa ikääntyvillä opettajilla. Tampereen yliopisto. Työelämän tutkimuskeskus: Työraportteja 104/2019. Viitattu 23.4.2025 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1065-3

Kuvat: AdobeStock