Hoitotyön opettajat maailmalla – kansainväliset kontaktit avartavat ajattelua

TtT Anniina Tohmola ja TtM Sirpa Kaukiainen työskentelevät lehtoreina ja projektipäälliköinä Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä.

Verkostoitumista ja korkeakouluyhteistyötä

Pari edellistä vuotta koronan kanssa pakottivat meidät koteihimme etätöihin, ja kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset ja kansainvälinen verkostoituminen oli tauolla. Tänä vuonna rajoitusten päätyttyä ja matkailun jälleen avautuessa toteutimme keväälle 2020 suunnittelemamme matkan opettajavaihtoon Portugaliin ja kansainväliseen konferenssiin Espanjaan lokakuussa 2022.

Matkan suunnittelu yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun ja portugalilaisen yliopiston kansainvälisten asioiden koordinaattoreiden kanssa sujui hyvin, joten pääsimme toteuttamaan suunnitelmamme. Tuntui, että pitkän tauon jälkeen maailma oli jälleen auki ja tuleva matka oli erityisen odotettu. Portugalilaisessa ESEL-yliopistossa tapasimme myös vierailulle saapuneet puolalaiset kollegat Varsovan yliopistosta (Kuva 1.), joten vaihdosta tulikin monikansallinen ja sitäkin antoisampi.

Kuva 1. Hoitotyön lehtorit Anniina Tohmola (vas.) ja Sirpa Kaukiainen (oik.) puolalaisten ja portugalilaisten kollegojen kanssa Lissabonissa. (kuva A. Tohmola)

Antoisissa keskusteluissa kävimme läpi sairaanhoitajakoulutuksen toteuttamista kolmessa maassa; keskustelimme samankaltaisuuksista ja eroavaisuuksista. Yhteistä kaikille maille oli opettamisen kehittymisen ja kehittämisen tavoitteet sekä opiskelijaelämän tuomat mutkat opintojen toteuttamiseen – opintojen rahoittamisen tarve ja työelämän imu olivat samankaltaista kaikissa maissa.

Isäntämaa Portugalin ESEL-yliopistossa sairaanhoitajakoulutus on suosittua, sillä hakijoita on vuosittain noin 1600, ja hoitotyön koulutukseen otetaan kerran vuodessa 300 opiskelijaa. Tarkempaa tietoa koulutuksesta saimme portugalilaisilta opettajakollegoiltamme Claudialta, Eulalialta ja Christinalta opetussuunnitelmaa läpi käydessämme.

ESEL-yliopiston opetussuunnitelmassa nousi korostetusti esille elinikäisen oppimisen näkökulma, joka näkyi laajoissa opintokokonaisuuksissa ilman sairauskeskeisen ajattelun ohjaamaa jaottelua. Opetuksen sisällöissä korostui hoitotyön ja hoitotieteen sekä lähitieteiden teoreettinen opetus, joita opiskellaan tiiviisti kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta päiväopintoina neljänä päivänä viikossa 30 opintopisteen lukukausitahtia. Kahden ensimmäisen vuoden aikana kädentaitoja harjoitellaan koululla toteutuvissa työpajoissa perinteisillä simulaationukeilla (Kuva 2.)

Kuva 2. Harjoitusluokka portugalilaisessa ESEL-yliopistossa (kuva A. Tohmola)

Harjoitusryhmät ovat pieniä 10 opiskelijan ryhmiä, ja työpajat kestävät aina kaksi tuntia kerrallaan. Opettajat vetävät samansisältöisiä työpajoja päivän aikana useammalle ryhmälle. Opiskelijoille nämä harjoituskerrat toistuvat yhden kerran viikossa, ja harjoituskertaa edeltää aina teoreettinen aiheen opiskelu ja tentti. Teoriatentti pitää olla hyväksytysti läpäistynä ennen työpajaa, jotta siihen saa osallistua.

Kahden ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelijat lähtevät käytännön harjoitteluun kahdeksi viimeiseksi vuodeksi. Harjoittelupaikkoina toimii lähialueen sairaalat (Kuva 3.), terveysasemat sekä perhekeskukset. Suomalaisen Jobiili-varausjärjestelmän kaltaista harjoittelupaikkojen varaamiskäytäntöä ei ollut käytössä ja harjoittelupaikkojen manuaalinen varaaminen on työlästä. Syventäviin opintoihin kuuluvat harjoittelupaikat jaetaan opintomenestyksen perusteella – tarkoittaen sitä, että opinnoissaan parhaiten menestynyt saa valita harjoittelupaikan ensimmäisenä.

Kuva 3. Santa Martan henkilökuntaa ja vierailijoita sydänsairauksien yksikössä. (kuva A. Tohmola)

Opetustilat koululla ja sairaaloissa olivat vanhat, mutta niitä oli vuosien mittaan remontoitu ja laajennettu. Oppimisympäristö oli jaoteltu eri kerroksiin opintojen edistymisen mukaan; ensimmäisen lukuvuoden opiskelijat ensimmäisessä kerroksessa ja neljännen lukuvuoden opiskelijat neljännessä. Kertakäyttöiset hoitotarvikkeet oli samankaltaisia Suomessa käytettyjen tarvikkeiden kanssa, mutta rakennetut ja sisustetut ympäristöt olivat edullisesti ja käyttäjälähtöisesti suunniteltuja, esimerkiksi kotiympäristö oli kalustettu Ikean kalusteilla. Läheinen Santa Martan sairaala oli entinen luostari, joka oli muokattu sairaalakäyttöön (Kuva 4.) ja koostui yhdestä isosta rakennuksesta sisäpihan ympärillä sekä parista lisäsiivestä.

Kuva 4. Santa Martan sairaala Lissabonin keskustassa. (kuva A. Tohmola)

Vierailu kansainvälisten kollegojen luona Portugalissa ja puolalaisten kollegojen tapaaminen synnytti kontakteja, antoi uusia näkemyksiä omaan työhön sekä vahvisti kansainvälistä verkostoitumista puolin ja toisin.

Ammattitaidon kehittämistä kansainvälisessä konferenssissa

Portugalin opettajavaihdon jälkeen lensimme Lissabonista Barcelonaan ja siirryimme konferenssikaupunki Sitgesiin. Nurse Education Today ja Nurse Education in Practice -julkaisujen järjestämä NETNEP-konferenssi on joka toinen vuosi toteutuva hoitotyön koulutukseen keskittynyt konferenssi – ja odotimme kansainvälisten tutkijakollegojen ja opettajien tapaamiselta paljon (Kuva 5.).

Ammatillisesti on tärkeää nähdä, mitä omien seinien ja oman maan ulkopuolella tapahtuu, jotta voi arvioida oman työnsä tuloksia ja omia kehittämistarpeita. Totesimme ylpeinä itsestämme ja kollegoistamme, että olemme ajan hermolla, ja osittain jopa edellä aikaamme täällä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Kuva 5. Lehtorit Sirpa Kaukiainen (vas.) ja Anniina Tohmola (oik.) kansainvälisessä NETNEP-konferenssissa. (kuva A. Tohmola)

Korona-aika oli haastanut opettajia kehittämään uusia menetelmiä ja lähestymään perinteistä kampuksella tapahtuvaa opetusta erilaisista kulmista. Tutkijoiden esityksissä tuli esille erilaiset tavat opettaa; Mooc, Blended learning, flipped learning sekä verkkosimulaatiot. Näistä esimerkkinä innovatiivinen opetuksen suunnittelu ja ajatuksen kehittyminen siihen suuntaan, että opettaa voi paikasta riippumatta.

Mitä kaikkea tämän kaltainen kehitys osaamiseltamme vaatikaan? Koulutusta kehitettäessä on tärkeää tiedostaa myös opetuksen ja opetusmenetelmien historiaa, jotta suunnitelmat erilaisista toteutuksista ja menetelmistä voivat rakentua konstruktivistisesti aiemman tiedon päälle. Tietojen ja taitojen lisäksi me ammattikorkeakoulun opettajat välitämme opiskelijoille asenteita; oma asenne välittyy opiskelijoille ja tuottaa sen mukaista jälkeä työelämään. Opetusta toteutetaan muutenkin, kun opetussuunnitelman mukaisesti; asenteiden lisäksi välitetään viestejä näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamisesta ja lähdekriittisyyttä tutkitun tiedon merkityksestä.

Valitut toimintatavat välittyvät suoraan opiskelijoille ja siitä tämän päivän ja tulevaisuuden työelämään, joten kokonaisuudella on väliä. Opettajien tulee olla ajan hermolla käytetyistä työtavoista ja -välineistä, uusin tutkittu ja näyttöön perustuva tieto täytyy tulla esille opetuksessa ja opetusmateriaaleissa, ja asenteen pitää olla hoitotyötä kunnioittava ja arvostava. Opettajat voisivat luoda itselleen selkeämmän brändin, jossa osaamisalueet ja asenne välittyvät selkeästi ulospäin. Ollaan ylpeitä omasta osaamisestamme ja pidetään yllä jatkuvan oppimisen mallia myös opetustyössä.

Yhteinen missiomme kansainvälisessä sairaanhoitajien koulutuksessa on kouluttaa monipuolisia tulevaisuuden osaajia. Tämän päivän eHealth-käsite saa rinnalleen ePatient-käsitteen ja asiakaslähtöinen hoidon toteuttaminen on entistä enemmän keskiössä. Pari viimeistä vuotta ovat todistaneet alati muuttuvan maailman, joten myös sairaanhoitajien koulutuksessa tulee huomioida hoitotyön ammattilaisten vaatimus selvitä muuttuvassa ja kompleksisessa maailmassa. Suomessakin sosiaali- ja terveydenhuolto on suuressa murroksessa uusien hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä ja koulutuksen merkitystä ja ammattilaisten osaamista pitää ylläpitää hyvällä koulutuksella peruskoulutuksesta jatkokoulutukseen.

Hoitotyön opettajina meidän tulee pitää yllä ja kehittää omaa substanssi-, menetelmä- ja kansainvälisyysosaamistamme, ja pysyä mukana alati kehittyvässä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyvällä osaamisella viestitämme opiskelijoille, että ala vaatii syvällistä osaamista ja sitä on kehitettävä, vaikka työkokemusta kertyy. Arvostusta ja osaamista lisäämällä voimme vaikuttaa positiivisesti alan veto- ja pitovoimaan. Hoitotyön osaaminen on elinikäistä oppimista, josta kirjoitamme syvällisemmin vuoden 2023 ensimmäisessä Lumen-lehdessä.