TtT Ulla Timlin on Lapin ammattikorkeakoulun Hyvinvointia edistävät kestävät ratkaisut -tutkimusohjelman johtava tutkija.

Hyvinvoinnin moniuloitteisuus

Hyvinvointi on hyvin laaja käsite, siihen sisältyy olennaisesti terveys, mutta myös muut tekijät ihmisten elämässä, kuten oma elinympäristö, luonto, yhteiskunta, talous, sosiaaliset suhteet tai kulttuuri. Terveys puolestaan on muutakin kuin sitä, ettei ole diagnosoitua sairautta. Se koostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta kuin spirituaalisesta (henkisestä) terveydestä, kuten WHO (World Health Organization, 1948) sen määrittelee. Nämä ovat myös ulottuvuuksia, kun ajattelemme hyvinvointia. Onkin tärkeää huomioida myös itsearvioitu terveys tai hyvinvointi, kun esimerkiksi soveltavan tutkimuksen kautta selvitämme, etsimme ratkaisuja tai tuemme hyvinvointia. Hyvinvointiin ja terveyteen, sekä sen kokemukseen, vaikuttaa usea eri asia elämässä ja toimintaympäristössä. Tästä esimerkkinä havainnollistava kuva 1, johon on koottu näitä eri tekijöitä yhteen.

Kuvio 1. Terveys ja hyvinvointi, jossa huomioitu blogin kirjallisuutta.

Yhteinen terveys – One Health

Hyvinvointi on monen tekijän summa, jota on tärkeää tarkastella monella tasolla etsien kestäviä ratkaisuja. Näihin kysymyksiin vuoden alusta käynnistetty tutkimusohjelma, Hyvinvointia edistävät kestävät ratkaisut, tulee keskittymään. Hyvinvoinnin kompleksisuuden tarkasteluun vastaakin hyvin One Health lähestymistapa (lisätietoa esimerkiksi WHO.n sivuilta), sillä se yhdistää ihmisten, eläinten, ja yleensäkin luonnon terveyden yhdeksi – yhteiseksi terveydeksi. Tähän nähdään sisältyvän myös kulttuuri. Ylipäätään luonto ja luonnossa vietetty aika tukee terveyttä ja hyvinvointia (Aerts ym. 2018; Bratman ym. 2019). Näiden eri tekijöiden huomioiminen antaa kaikkinensa hyvän lähtökohdan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ymmärtämiselle ja tukemiselle, samoin myös monitieteiselle tutkimukselle.

Kuvio 2. One Health / Yhteinen Terveys (esimerkiksi Ruscio et al. 2015)

Ihmisten hyvinvoinnin merkitys korostuu yhä enemmän, kun resurssimme eri tahoilla ovat yhä tiukemmassa. Tämä heijastuu moniin eri asioihin ja tulee ottaa huomioon myös päätöksenteossa, jotta voimme tehdä kestäviä ratkaisuja. Esimerkiksi teknologiset ja digitaaliset ratkaisut voivat tarjota meille uusia mahdollisuuksia. Samoin kamppailemme pohjoisessa ilmastonmuutoksen kanssa, jolla on taas suoria ja epäsuoria vaikutuksia hyvinvointiin, esimerkiksi rakennetun infrastruktuurin, talouden, luonnossa liikkumisen ja olemisen, ruoan hankinnan tai elinkeinojen ja -tapojen muuttumisen kautta ((Timlin ym. 2022a, 2022b). Toki ilmastonmuutos on globaali ongelma, mutta Arktinen alue lämpenee kaikkein nopeimmin. Joudumme näiden haasteiden keskellä etsimään uusia ratkaisuja hyvinvoinnin tukemiseksi. Onkin huomioitava, että alue, missä Lapin amk maantieteellisesti sijaitsee ja toimii, on osa Arktista aluetta. Taas toimintaympäristömme pohjoisin osa on Saamenmaata. Tämä pitää huomioida tutkimusohjelmassa, jolloin työtä tehdään saamelaisten kanssa.  

Elämää pohjoisessa

Näen tässä oivan yhteistyömahdollisuuden niin pohjoisimman Suomen kuin laajemmin kansainvälisen ulottuvuuden kannalta. On tärkeää kuunnella ja ottaa huomioon Lapin alueen eri sidosryhmien näkökulmia ja tarpeita, samoin myös heijastaa sitä laajemmin muuallekin Arktiselle alueelle, mutta myös Euroopan kumppaneiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Usein huomaamme kamppailevamme samojen ongelmien kanssa muuallakin: esimerkiksi ikääntyvä väestö, vähenevät resurssit, pitkät välimatkat, haja-astusalueiden autioituminen, ilmastonmuutos tai globaaliset haasteet, jotka heijastuvat meidänkin elämäämme ja hyvinvointiin täällä pohjoisessa. Alla oleva karttakuva havainnollistaa hyvin pohjoisen harvaan asutun alueen, niin täällä meillä Suomessa kuin Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa.

Kartta 1. New urban-rural typology of Nordic countries. Lähde: Nordregio at: www.nordregio.org. Kartan laatijat: Anna Vasilevskava & Oskar Penje.

Esimerkiksi saasteet voivat kulkeutuvat hyvinkin kaukaa. Yhtä lailla lämpenemisen myötä meille pohjoiseen tulee vieraslajeja ja uusia tauteja, jolla taas voi olla vaikutuksia esimerkiksi meidän ruoka- ja vesiturvallisuuteemme (Carcia-Bustos ym. 2023; Gillie ym. 2024), joka taas voi edelleen vaikuttaa meidän metsästykseemme, kalastukseemme, sienestykseemme tai marjastukseemme, ja tällä taas voi olla merkitystä hyvinvointiimme. Yhtä lailla luonnossa liikkuminen voi muuttua, ja ennen meille tutut reitit eivät olekaan enää mahdollisia kulkea, tai ne muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä vaarallisiksi. Näin on havaittu esimerkiksi ikiroudan sulamiseen liittyvässä tutkimuksessa, kun rakennettua infrastruktuuria vaurioitui tai luonnon muutokset tai muuttuvat sääolosuhteet muuttivat luonnon kulkureittejä riskialttiiksi (Timlin ym. 2022a, 2022b). Myös maailmalla ja Euroopassa tapahtuu paljon muutoksia, jotka heijastuvat osaltaan myös pohjoiseen, ja sitä kautta edelleen elämäämme, ehkä myös turvallisuuden tunteeseen.

Omannäköinen elämä

Meillä Suomessa taas hyvinvointialueet kamppailevat eri haasteiden kanssa. Näillä kaikilla asioilla on osaltaan vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. On tärkeää, että ihmisillä on turvallinen olo, niin laajemmin yhteiskunnan kuin oman yksilöllisen elämän näkökulmasta, jossa monella eri tekijällä on merkitystä. Tämä on myös hyvinvoinnin kysymys. On olennaista, että ihmiset voivat ja saavat elää omanlaistaan elämää kotonaan niin pitkään kuin mahdollista, mutta kuitenkin niin, että elämä on hyvää, missä koti sitten onkaan. Tai he saavat tarvitsemiansa laadukkaita palveluita ja tavoittavat ne asuinpaikasta riippumatta. Tärkeää on myös tukea nuoria, jotta hekin voivat asua heille merkityksellisessä paikassa eikä tarvitse pakon edessä esimerkiksi asua kaupungissa. Näihin voidaan löytää ratkaisuja esimerkiksi eri teknologia- tai digitaalisia palveluja kehittäen. Huomionarvioista hyvinvoinnin kannalta on myös, että korkeamman koulutuksen on todettu olevan yhteydessä parempaan terveyteen (Raghupathi & Raghupathi, 2020; Zajacova & Lawrence, 2018). Näihin eri asioihin, muun muassa, voidaan tutkimusohjelmassa etsiä ratkaisuja.

Hyvinvointia edistävät kestävät ratkaisut – tutkimusohjelma

Hyvinvoinnin tutkimusohjelma mahdollistaa ja tarjoaa tilan erilaisen tiedon yhteensovittamiselle: eri asiantuntijoiden näkemykset niin Lapin ammattikorkeakoulussa kuin sidosryhmien taholta sekä tutkimuksen, mutta myös paikallisen ja perinteisen tiedon. Näin voidaan jo heti suunnitteluvaiheessa kiinnittää huomiota vaikuttavuuteen, huomioida alueen eri tahojen ja ihmisten tarpeet ja tehdä työtä yhdessä. On myös huomioitava meille ammattikorkeakouluna asetetut tavoitteet, kuten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyölle asetetut tavoitteet, jotka osaltaan ohjaavat toimintaamme alueen kehittäjänä. Nämä ovat tärkeitä elementtejä, jotka muodostavat kokonaiskuvan, jota silmällä pitäen voidaan tutkimusohjelmaa yhdessä, monialaisesti ja -tieteisesti, kehittää vastaamaan tämän hetken ilmiöihin.

Kuvituskuva 1. Kuva: Ulla Timlin

Yhteistyön merkitys

Koen, että tutkimusohjelman kautta olemme merkityksellisten asioiden äärellä ja sitä kautta voimme tukea pohjoisen ihmisten elämää ja hyvinvointia. Uskon vahvasti yhdessä tekemiseen ja yhteiseen keskusteluun, se mahdollistaa laajan otteen ja näkökulmien huomioimisen eri ilmiöiden suhteen. Yksin voi olla nopeampi tehdä, mutta silloin lopputulos voi jäädä kapeaksi. Samoin yhdessä tekemisen näen tukevan eettistä monitietiestä työskentelyä, jossa myös sidosryhmien näkemykset ovat mukana. Eettinen monitieteinen työskentely ei ole helppoa, mutta prosessissa opimme toisiltamme.

Kansainvälinen rahoitus on erittäin kilpailtua, ja sen myötä meidän pitää panostaa laadukkaaseen työhön, jolla erotumme. Tämä alkaa jo projektin suunnittelusta. Siinä rakennetaan perusta itse tutkimukselle ja siinä pitää näyttää, että se on pitävää ja laadukasta, jotta saamme rahoitusta tänne pohjoiseen ja voimme sen kautta vahvistaa alueen osaamista tai saada uusia keinoja käyttöömme. Yhtä lailla tutkimusohjelmasta on suora yhteys koulutukseen ja sen eri sisältöihin, jolloin tutkimustieto voi olla heti koulutukseen integroituna. Tämän mahdollistaa opetushenkilökunnan kanssa tehtävä yhteistyö.

Katse eteenpäin

Odotankin innolla yhteistyön jatkumista eri ihmisten ja asiantuntijoiden kanssa, niin meidän ammattikorkeakoulussamme, kuin ulkopuolella. Tämä on myös Arktisen alueen arvojen mukaista ja puhutaankin Arktisesta kullasta, jonka opin osallistuessani tammikuussa Arctic Frontiers konferenssiin Tromssassa: ”Arctic gold – trust”, johon sisältyy olennaisesti dialogi. Tämä istuu hyvin myös ammattikorkeakouluumme ja yhdessä työskentelyyn, jota pidän tärkeänä. Tutkimuksen tekeminen on kuin palapelin kokoamista, jossa jokaisella palasella ja asiantuntijuudella on tärkeä merkitys kokonaisuuden tarkastelussa ja rakentamisessa.

Kuvituskuva 2. Kuva: Ulla Timlin

Kiitos osaamisaluejohtaja Hannele Keräselle tekstiluonnoksen arvokkaista kommenteista.
Tekijä

Lähteet

Aerts R, Honnay O, Nieuwenhuyse AV. 2018. Biodiversity and human health: mechanisms and evidence of the positive health effects of diversity in nature and green spaces, British Medical Bulletin 127(1), 5–22, https://doi.org/10.1093/bmb/ldy021

Bratman GN, et al. Nature and mental health: An ecosystem service perspective. Sci. Adv.5,eaax0903(2019).DOI:10.1126/sciadv.aax0903

Garcia-Bustos V, Cabañero-Navalon MD, Ruiz-Gaitán A, Salavert M, Tormo-Mas MÁ, Pemán J. (2023) Climate change, animals, and Candida auris: insights into the ecological niche of a new species from a One Health approach. Clin Microbiol Infect. 29(7):858-862. doi: 10.1016/j.cmi.2023.03.016.

Gillie, E, Bryndum-Buchholz A, Willis S, Eddy, T. (2024). Exploring novel North Water Polynya ecosystems under climate change. PLOS Climate. 3. 10.1371/journal.pclm.0000490.

Raghupathi V, Raghupathi W. 2020. The influence of education on health: an empirical assessment of OECD countries for the period 1995–2015. Arch Public Health 78, 20. doi:10.1186/s13690-020-00402-5

Ruscio BA, Brubaker M, Glasser J, Hueston W, Hennessy TW. 2015. One Health – a strategy for resilience in a changing arctic. Int J Circumpolar Health. 1;74:27913. doi: 10.3402/ijch.v74.27913.

Timlin U, Meyer A, Nordström T, Rautio, A. 2022a. Permafrost thaw challenges and life in Svalbard. Current Research in Environmental Sustainability. 4. 100122. doi:10.1016/j.crsust.2021.100122.

Timlin U, Ramag, J, Gartler S, Nordström T, Rautio, A. 2022b. Self-Rated Health, Life Balance and Feeling of Empowerment When Facing Impacts of Permafrost Thaw—A Case Study from Northern Canada. Atmosphere. 13. 789. doi:10.3390/atmos13050789.

World Health Organization (1948). Summary Reports on Proceedings Minutes and Final Acts of the International Health Conference held in New York from 19 June to 22 July 1946. https://apps.who.int/iris/handle/10665/85573 (luettu 13.3.2025)

Zajacova A, Lawrence EM. 2018. The Relationship Between Education and Health: Reducing Disparities Through a Contextual Approach. Annu Rev Public Health 1;39:273-289. doi: 10.1146/annurev-publhealth-031816-044628.