Hyvinvointianalyytikko: Teknologian ja tiedolla johtamisen asiantuntija sote-alan kehityksen tukena 11.2.2025 Hyvinvointi ja kulttuuri Liiketoiminta ja yrittäjyys Voin suositella lämpimästi näitä opintoja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään omaa asiantuntijaosaamista tiedon keräämisen, analysoinnin ja visualisoinnin osalta. Olen Karita Snellman ja olen tänä vuonna valmistumassa Lapin ammattikorkeakoulun Master Schoolista hyvinvointianalyytikoksi. Olen tehnyt sosiaali- ja terveysalan töitä vähän alle parikymmentä vuotta ja vuonna 2021 siirryin koulusalalle. Olen opiskellut paljon työn ohessa ja minulla on jo ylempi korkeakoulututkinto, mutta muuttuvassa maailmassa ajankohtainen teknologia- ja datanosaaminen ovat tärkeitä taitoja myös sote-alalla ja koulutuksessa toimiville. Teknologian kehitys on tuonut mukanaan mahdollisuuksia työn tehostamiseen hyvinvointipalveluissa, mutta samalla se vaatii omaksumaan paljon uutta tietoa ja opettelemaan uusia teknisiä taitoja. Viime vuosina tiedon käsittelyyn ja analysointiin tarkoitetut ohjelmistot ovat kehittyneet huimasti. Tekoälyn kolmas aalto, jossa painotetaan koneoppimista ja käyttäjäystävällisyyttä, on tuonut analytiikan ja ennakoinnin mahdollisuudet osaksi arkipäiväisiä työprosesseja. Itse huomasin, että hektisessä työarjessa ei ole mahdollisuuksia oppia hyödyntämään teknologiaa niin paljon kuin haluaisin, jonka takia lähdin etsimään koulutusta, joka vastaisi tähän tarpeeseen. Kaksi vuotta sitten keväällä löysin aivan uuden koulutuksen, josta on mahdollista valmistua hyvinvointianalyytikoksi. Koulutuksesta löytyi kolme minulle tärkeää asiaa. Ensinnäkin koulutuksen sisällöt vastasivat tarvettani oppia lisää tiedolla johtamisesta, tekoälystä, palvelumuotoilusta, datan käsittelystä ja tiedon visualisoimisesta. Olin siirtynyt sosiaalialan työstä koulutuksen pariin toteuttamaan ja kehittämään uutta työmuotoa liittyen ilman opiskelupaikkaa olevien oppivelvollisten ohjaukseen ja valvontaan. Tiedolla johtamisen tehostaminen oli välttämätöntä työn kehittämiseksi, ja teknologian hyödyntäminen vapauttaa aikaa asiakaskohtaamisille. Toinen koulutuksen hienous oli se, että siinä haluttiin kouluttaa henkilöitä, jotka pystyvät toimimaan sote-alan ja teknologian kehittäjien välissä tulkkeina ja sillanrakentajina. Kaikista sote-alan henkilöistä ei tarvitse tulla insinöörejä tai insinööreistä sairaanhoitajia, jotta palveluja voidaan kehittää ja käyttää. Hyvinvointianalyytikko voi olla se henkilö, joka toteuttaa uuden teknologian käyttöönotossa palvelumuotoilua ymmärtäen kentän erityispiirteet. Paraskaan teknologinen ratkaisu ei toimi, jos sen käytettävyys on heikko. Samoin hyvinvointianalyytikko pystyy tulkitsemaan dataa ja tuottamaan siitä visualisointeja, käyttäen hyväksi omaa ymmärrystä kyseisestä alasta. Omana tavoitteena on päästä tekemään jatkossa enemmän käyttäjälähtöistä ja tietoon perustuvaan kehittämistyötä. Kolmas koulutuksen vahvuus liittyy opetuksen järjestämiseen. Asun itse pääkaupunkiseudulla ja kulkeminen oppilaitokseen olisi hyvin haastavaa. Etäopinnot mahdollistavat työn yhdistäminen opintoihin. Etäopetus ei silti tarkoita sitä, että työtä olisi vähemmän. Ennen opintojen aloittamista on hyvä aikatauluttaa itselle tarpeeksi aikaa tehtävien tekemiselle. Opintojen tavoiteaika on 1,5 vuotta ja erityisesti opinnäytetyön tekeminen muiden kurssien ohessa vie paljon aikaa. Oma ideani opinnäytetyöstä kirkastui vasta muutaman innostavan kurssin kautta, joten muutin suunnitelmaa matkan varrella. Onneksi opintoaikaa on mahdollista jatkaa vielä yhdellä lukuvuodella tavoiteajan päälle. Vinkkinä tuleville opiskelijoille. Tutustukaa heti alussa muiden samalta alalta valmistuneiden opinnäytetyöhön, jotta saatte käsitystä siitä, millaisista aiheista niitä voidaan tehdä. Voin suositella lämpimästi näitä opintoja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään omaa asiantuntijaosaamista tiedon keräämisen, analysoinnin ja visualisoinnin osalta. Vapaasti valittavilla profiloivilla opinnoilla (30 op) pystyy suuntaamaan osaamistaan oman mielenkiinnon mukaan ja opinnäytetyön kautta pääsee syventämään itselle merkityksellisempiin aiheisiin. Itse ymmärrän nyt paremmin esimerkiksi tekoälyn mahdollisuuksista ja riskeistä, osaan toteuttaa palvelumuotoiluprosessin sekä tehdä infograafeja ja käyttää Power BI -ohjelmaa tiedon visualisoimiseen. Haluan kiittää erityisesti vastuuopettajaamme Milla Immosta ja muita Lapin ammattikorkeakoulun opettajia opintojen selkeästä rakenteesta, laadukkaista ja ajankohtaisista kursseista, sekä ymmärryksestä työelämässä olevien aikuisopiskelijoiden tarpeista.Karita Snellman Lue lisää Kaikki blogikirjoitukset 17.1.2025 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Pohjoisen yhteiset voimat 2024 -seminaarissa täsmätyökyvyn äärellä YTM Sanna Viinonen työskentelee lehtorina ja projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä. Hyvinvointi ja kulttuuri 20.12.2024 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Sanna-Mari Renfors Uudistava liiketoiminta nostaa yritysten vastuullisuustyön uudelle tasolle Kirjoittaja: Sanna-Mari Renfors, FT, dosentti, Yliopettaja, Master School, Lapin ammattikorkeakoulu Liiketoiminta ja yrittäjyys 19.12.2024 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Susanna Kantola et al. Yhteiskehittämällä kulttuurisensitiivisiä lisäkoulutuksia saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluille Kirjoittajat työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa: TtM Susanna Kantola hoitotyön lehtorina, Sosionomi (YAMK) Mirka Kelahaara projektipäällikkönä, TtM Riikka Köngäs fysioterapian… Hyvinvointi ja kulttuuri