Teija Kanto työskentelee asiantuntijana ja Janne Hirvonen erityisasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky  -osaamisryhmässä.

Kuvittele maailma, jossa päätöksenteko perustuu ajantasaiseen ja ilmiöpohjaiseen tietoon, ja jossa hyvinvointi- ja turvallisuustoimijat voivat yhdessä muodostaa tarkkoja tilannekuvia alueensa tarpeista.

INDI on digitaalisen työkalun demo, joka voisi tukea päätöksentekoa tarjoamalla reaaliaikaista, ilmiöpohjaista hyvinvointi- ja turvallisuustietoa. Sovellus on suunnattu kunnille, hyvinvointialueelle, yrityksille ja järjestöille parantamaan kansalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvien ilmiöiden ymmärtämistä, toimenpiteiden kohdentamista ja strategista suunnittelua. 

Mistä kaikki sai alkunsa? 

INDI-demosovelluksen kehitys sai alkunsa tarpeesta integroida laadullinen ja ilmiöpohjainen hyvinvointi- ja turvallisuustieto päätöksenteon tueksi. Laadullisen tiedon keräämisen, jakamisen ja analysoinnin merkitys arjen työssä on korostunut kaikilla eri palvelutuotannon tasoilla sekä julkisella että yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Tähän tarpeeseen vastaamiseksi on kehitetty digitaalinen työkalun demo, jolla voidaan testata lappilaisten hyvinvointi- ja turvallisuustoimijoiden kykyä ymmärtää toimintaympäristöään ja siellä nousevia ilmiöitä paremmin.   

Sovelluksen demoversion ovat kehittäneet Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto   Indikaattoreista ilmiöihin – Hyvinvointi- ja turvallisuustiedolla johtaminen Lapissa (INDI) -hankkeessa yhteistyössä laajan verkoston kanssa. Hanketta on toteutettu Lapin liiton myöntämällä EAKR-tuella. Kehitystyötä on tehty avoimessa yhteistyöverkostossa, jossa keskiössä ovat olleet hyvinvointi- ja turvallisuusalan toimijat ja heidän tarpeensa. Kehitystyöhön on osallistunut asiantuntijoita 16 lappilaisesta kunnasta, Lapin hyvinvointialueelta, kuudesta yrityksestä, seitsemästä järjestöstä ja kahdesta seurakunnasta. 

Demosovellus 

Alkukartoituksessa hankkeen kehittämiskohteena vahvistui tarve parantaa tiedon jakamisen ja hyödyntämisen prosesseja sekä kehittää yhteisiä tiedonvaihtokanavia. Ajan ja resurssien tehokas hyödyntäminen koettiin keskeisenä onnistumisen edellytyksenä. Tärkeimpinä vaatimuksina sovellukselle olivat helppokäyttöisyys, paikallisten erityispiirteiden huomioiminen, hyvä tietoturva sekä mahdollisuus analysoida ja jalostaa tietoa päätöksenteon tueksi. Lisäksi toivottiin, että demoon syötettävä data on anonyymia henkilötietosuojalain mukaisesti.   

Yhteiskehittäjien kanssa INDI-demosovelluksen pilotoitaviksi ilmiöiksi (teemoiksi) valittiin yksinäisyys ja digitaalisuus. Nämä ilmiöt koettiin vahvistuviksi ja huomioitaviksi ilmiöiksi niin Lapissa kuin valtakunnallisesti.  

Miten sovellus toimii käytännössä? 

Sovellus tarjoaa helppokäyttöisen, selainpohjaisen ratkaisun tiedon keräämiseen, jakamiseen ja esittämiseen.  
 

 Kuva 1. INDI-sovelluksen etusivu 

Sovelluksen käyttäjä tallentaa ilmiötietoa erilaisten luokitusten ohjaamana. 

Kuva 2. Sovelluksen Yksinäisyys-ilmiön alla olevat kategoriat. 

Tallennettavaa tietoa voidaan kategorisoida tarvittaessa sukupuolen, iän ja paikan avulla. Laadullinen ilmiötieto tallennetaan järjestelmään pääasiassa tekstinä. Tietoa voidaan tallentaa myös ääninauhoitteena, kuvana tai videona. Sijaintitieto voidaan syöttää osoitteen tai karttamerkinnän perusteella. Demossa paikannus näytetään 10 kilometrin tarkkuudella. Näin varmistetaan yksityishenkilöiden tietosuoja.

 Kuva 3: Demon tarkentavan tiedon lisäysmahdollisuus.  

Kokemuksia demosovelluksen käytöstä  

Sovellusta on pilotoitu Lapin alueella hyvinvointilähetteen linkkihenkilöillä sekä Rovaniemen Neuvokkaan digikaveritoiminnassa. Pilotoinnissa saadun palautteen perusteella sovelluksen käyttö todettiin vaivattomaksi ja tiedon tuottaminen helpoksi ja sen avulla voidaan lisätä laadullisen tiedon tallentamista ja hyödyntämistä.  

Demosovellusta on esitelty ja testattu lukuisissa työpajoissa ja muissa tilaisuuksissa Lapin alueella. Tilaisuuksien osallistujat antoivat arvokasta palautetta sovelluksen toiminnallisuuksista, käytettävyydestä ja kehityssuunnista sekä erityisesti sovelluksen kehittämis- ja käyttökohteista. Pilotoijien ja testaajien palautteissa nousi myös esille, että demoon kirjattava tieto tulisi olla selkeää ja yhdenmukaista, jotta tieto olisi tehokkaammin hyödynnettävää. Toisaalta, kun puhutaan laadullisesta ilmiöstä/havainnosta, tilanteen kirjaaminen sisältää aina kirjaajan henkilökohtaisen näkemyksen ja on siten osa laadullista tietoa. Sovellukselta toivottiin erityisesti mahdollisuutta vertailla ilmiöitä eri alueilla sekä muodostaa visuaalisia ja graafisia yhteenvetoja. 

Sovellus tukee poikkihallinnollista yhteistyötä ja tiedolla johtamista. Laadullinen data voidaan esittää ajantasaisesti, ja paikallisesti voidaan luoda faktapohjaa nouseville ilmiöille. Ajantasaisen raportoinnin mahdollisuus tukee päätöksentekoa ja kehittämistä.  

“Kun rakennamme yhteistä tilannekuvaa, voimme löytää uusia yhteistyömuotoja eri hallinnon tasojen välillä.” Tällainen palaute sekä vahvisti idean tarpeellisuuden että sytytti halun jatkaa kehitystyötä yhä laajemmassa verkostossa. 

Työkalun tuottaman tiedon selkeinä hyödyntämisen kohteina nähdään kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointikertomukset ja –suunnitelmat ja se mahdollistaa nopean reagoinnin nouseviin ilmiöihin ja auttaa resurssien uudelleen kohdentamisessa. Eri toimijoilla on mahdollisuus hyödyntää työkalun tietoa myös talousarvion suunnittelussa. Lisäksi korkeakouluyhteisöillä tulee olla mahdollisuus hyödyntää tietoa tutkimukselliseen käyttöön. 

Tulevaisuuden näkymät 

Saadut palautteet ja työpajoissa virinneet keskustelut vahvistivat tahtotilan jatkaa kehitystyötä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. INDI-sovelluksen kaltaisella työkalulla on potentiaalia kasvaa laajasti hyödynnettäväksi työkaluksi hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisellakin tasolla. INDI-hankkeelle toivotaankin jatkohanketta, jonka tavoitteena on vastata esiin nousseisiin tarpeisiin ja kehittää sovelluksen kaltaista työkalua edelleen käyttäjälähtöisesti.  

Laadullisen tiedon lisääminen määrällisen eli indikaattoritiedon rinnalle auttaa ymmärtämään syitä numeroiden taustalla. Se tuo esiin esimerkiksi kokemuksia, näkökulmia ja kontekstia, joita pelkät luvut eivät paljasta. Tämä rikastaa päätöksentekoa, tekee siitä inhimillisempää ja auttaa suuntaamaan toimenpiteet paremmin todellisiin tarpeisiin, joka johtaa parempaan tiedolla johtamiseen.  

Paraskaan digitaalinen työkalu ei kuitenkaan toimi itsestään, vaan sen käyttöönotto edellyttää muutosta organisaatioiden nykyisiin toimintatapoihin ja tiedolla johtamiseen. Näin voidaan saavuttaa parhaat mahdolliset hyödyt ja rakentaa monialaista yhteistyötä kannustamalla toimijoiden sitoutumista työkalun käyttöön.  

Mikäli kiinnostuit aiheesta tai haluat lisätietoa, katso INDI-hankkeen verkkosivu www.indikaattoreistailmioihin.fi tai ota yhteyttä projektipäällikkö Janne Hirvoseen.  

Hanketiedot  

Indikaattoreista ilmiöihin – hyvinvointi- ja turvallisuustiedolla johtaminen Lapissa eli INDI-hanke on Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston toteuttama hanke, 1.9.2023 – 30.6.2025. Hanketta rahoittaa Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Hankkeen kokonaisbudjetti on 361 844 EUR, josta EU- ja valtion rahoitusta 289 475 EUR.