Nelly Korteniemi (TaM) työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä ja asiantuntijana Kestävyysraportointi ja kestävä kehitys liiketoiminnassa -hankkeessa.

Yritystoiminnan arviointi 

Yritysten toimintaa on totuttu arvioimaan niiden taloudellisen menestyksen perusteella. Toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut ja vaatimukset yritystoiminnalle sen mukana. Taloudellisen menestyksen rinnalle on tullut toiminnan vaikutusten arviointi, jota tehdään vastuullisuuden ja kestävyyden näkökulmasta.

Näitä kahta termiä käytetään usein toistensa synonyymeinä, mutta täysin samaa asiaa ne eivät kuitenkaan tarkoita. Sekä vastuullisuus ja kestävyys ovat melko laajoja ilmiöitä ja sen vuoksi niitä on yritysmaailmassa rajattu käsittämään talous, ympäristö, ihmiset ja liiketoimintatapa. Näistä teemoista käytetään kirjainlyhennettä ESG (Environmental, Social, ja Governance).  

Vastuullisuuden lähtökohdat 

Vastuullisuus tarkoittaa sitä, että pohditaan, mikä on oikein ja väärin. Tätä pohdintaa ohjaavat arvot, jotka määrittelevät sen, kuinka pitkälle ollaan valmiita menemään menestymisen vuoksi. Yritys voi melko vapaasti valita päämääränsä ja tapansa toimia, mutta lopulta se on vastuussa toimintansa vaikutuksista eri sidosryhmille. (Pihlström S. 2021 s. 141–145.) Joskus yrityksen arvot antavat myöden toimia lain rajojen ulkopuolella. Arvojen joustavuudesta esimerkki on marjanpoimijoihin Suomessa kohdistuneet ihmisoikeusrikkomukset. Tässä tapauksessa yrityksen ovat asettaneet vastuuseen oikeuslaitos, marjanpoimijat ja marjoja ostaneet yritykset. (Rossvall 2023.) 

Edellinen on esimerkki myös siitä, että sidosryhmät reagoivat asioihin eri tavoin: Osa yhteistyökumppaneista odottaa oikeuden päätöstä ja osa on lopettanut yhteistyön heti asian tultua julki. Oikea ja väärä voivat riippua myös katsantokannasta. Tästä ajankohtainen esimerkki on Rovaniemellä viime aikoina käyty keskustelu Airbnb-majoittamisesta: Majoittajat saavat paremman tuoton asunnoistaan, hotelleille tämä näyttäytyy epätasapuolisena kilpailuna, paikallisille nousevina vuokrina, heikkoina vuokra-asuntomarkkinoina ja asukkaille erilaisina häiriöinä. (Auvinen & Kukko-Liedes 2024, Rytkönen 2025.) Kuka tässä keskustelussa on oikeassa ja kuka väärässä?  

Yrityksen toiminta on vastuullista silloin, kun se etukäteen ottaa huomioon toimintansa vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan. Vastuullinen yritys kunnioittaa ympäristöä ja vähintäänkin noudattaa lakeja ja sopimuksia. Yleensä kuitenkin ajatellaan, että vastuullinen yritys toimii paremmin kuin mitä laki vaatii. (Suomen Yrittäjät) Työsuhdepyörät ja kulttuurietu ovat tällaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia etuja, joita yritykset voivat tarjota työntekijöilleen.   

 Kuva 1. Vastuullisuuden ja kestävyyden ero. 

Kestävä kehitys on toimintaa 

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet  vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä tyydyttää omia tarpeitaan.

Gro Harlem Brundtland 1987 YK

Kun siirrytään eettisistä pohdinnoista yrityksen käytännön tekemiseen, voimme alkaa puhua kestävästä kehityksestä. Se on lähinnä strateginen ilmiö. Strategialla tarkoitetaan tässä ohjattua ja jatkuvaan muutokseen pyrkivää toimintaa, jossa ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon. Tämä edellyttää systeemiä, jossa toiminnalle asetetaan mitattavia tavoitteita ja toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan. (Hahn & Tampe2022 s. 461.)

Toiminnan päämäärää kutsutaan usein visioksi ja sitä kohti edetään ennalta määritellyn suunnitelman eli strategian mukaisesti. Kestävä kehitys yrityksen visiona tarkoittaa sitä, että pyrkimyksenä on kestävään talouteen siirtyminen ja tuolloin toiminnassa otetaan huomioon vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin.  

Esimerkiksi EU:n kestävä kehityksen visio on ilmastoneutraalius 2050 ja tässä tapauksessa mittarina toimivat kasvihuonepäästöt.  

Nopea vilkaisu peräpeiliin 

Jotta ymmärtää vastuullisuuden ja kestävyyden nykyisen painoarvon, pitää vilkaista hieman taaksepäin. Yritysmaailman tietyt toimintatavat ovat näin jälkikäteen tarkasteltuna kestämättömiä ja päämäärät palvelleet vain yritysten hyvinvointia.   

Yritystoiminta on pitkälti perustunut siihen, että on otettu raaka-aine, tehty siitä tuote, myyty asiakkaalle ja lopulta asiakas on kärrännyt tuotteen kaatopaikalle. Tätä talousmallia kutsutaan lineaaritaloudeksi, joka on todella tuhlailevaa. Joidenkin laskelmien mukaan pystymme käyttämään uudelleen vain noin 10 prosenttia raaka-aineista (Isomäki R. 2021).

Toisin päin ajateltuna me siis viemme sinne kaatopaikalle 90 prosenttia raaka-aineista. Hyvä esimerkki on litiumakut. Niiden raaka-aineista saadaan Euroopassa kierrätettyä vuoteen 2030 mennessä noin 10–30 prosenttia. Menetämme siis prosessissa harvinaisia maametalleja, joita ei kaiveta eikä kierrätetä Euroopassa ollenkaan. (Aukia 2021.) Tätä kannattaa miettiä, sillä kehittelemme koko ajan lisää tuotteita, joissa on litiumakku. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat sähköpyörät ja -potkulaudat. Molemmat kulkuvälineitä, jotka aiemmin liikkuivat lihasvoimalla.   

Suomessa vietetään ylikulutuspäivää huhtikuun alkupuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset ovat tuossa vaiheessa kuluttaneet laskennallisen osansa vuoden raaka-aineista. Me siis olemme yksi tuhlailevin kansa maailmassa. Nykyinen toimintatapamme aiheuttaa ilmastonmuutosta, luontokatoa ja sosiaalisia ongelmia. (Toiskallio 2024.)

Vaikka me monesti osoitamme syyttävällä sormella Kiinaa, kannattaa peiliin vilkaista täälläkin. Kiinan viennistä 13 prosenttia tulee Eurooppaan (Bofit 2024). Viime aikoina olemme oikein innostuneet tilaamaan pikkunippeleitä lentorahdilla suoraa Kiinasta, kun Temu on lyönyt läpi Suomen markkinoilla. Uutisista päätellen meillä on tähän asti ollut valtava pula hatuista ja päähineistä, sillä olemme tilanneet niitä yli kaksi miljoonaa kappaletta viime vuonna. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 40 prosentilla suomalaisista on päässään jonkinlainen Temu-päähine. (Koskela 2025.) 

Ratkaisua voi hakea uudistuvista liiketoimintamalleista 

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja laajenevat sosiaaliset ongelmat haastavat myös yritykset miettimään tätä tuhlailevaa toimintamallia. Yrityksen sisäinen näkökulma liittyy kustannustehokkuuteen, jonka voi suomentaa terveeksi pihiydeksi, itaruudeksi tai saituudeksi. Tuotot ovat parempia, jos ostopuolella pystytään säästämään. Taloudellinen tehokkuus ei kuitenkaan enää riitä, vaan vaikutusten arvioinnista pitää siirtyä estämään ja korjaamaan vahingot ja jopa uudistamaan toimintaympäristöä. (Gräber J.) Kestävä kehitys edellyttää liiketoimintamalleja, joissa yrityksen ja ympäristön vuorovaikutus on tasapainossa.  Yksi ratkaisu tähän on kiertotalouden tunnistetut liiketoimintamallit.  

Kiertotalousajattelun ytimessä on tuotteiden ja materiaalien jakaminen, korjaaminen, uudelleenkäyttö ja kierrätys. Näillä tavoilla jätettä syntyy vähemmän ja raaka-aineet kiertävät taloudessa pitempään. Raaka-ainekierron tehostaminen edellyttää tuotteiden suunnittelun, tuotantotavan ja käytettävän teknologian muutosta ja tehostamista. Kiertotalouden onkin arveltu tarjoavan mahdollisuuden parantaa ja ylläpitää yrityksen kilpailukykyä, lisätä liiketoimintamahdollisuuksia ja luoda uusia työpaikkoja. (Euroopan neuvosto)

Sitra arvioi vuonna 2015, että kiertotalous kasvattaisi bruttokansantuotetta 3 miljardia vuosittain vuoteen 2030 mennessä (Siren 2015). Vuonna 2022 Tilastokeskus kuitenkin kertoi, että edistymme tässä tavoitteessa, mutta todella paljon aiottua hitaammin. Kuluttaminen ei ole hidastunut, tuotteiden kierrätysaste oli tuolloin alle EU:n keskiarvon ja materiaalien kierrätysasteen kehitys matelee. Yritystasolla kehitys on kuitenkin ollut myönteinen ja Suomi onkin ekoinnovaatioiden osalta Euroopan huippumaa. (Kaariaho & Pirtonen 2022.) 

Kuva 2. Lineaaritalous ja kiertotalous. 

Uudistuvat liiketoimintamallit käytännössä 

Termit lineaaritalous ja kiertotalous kaipaavat ehkä hieman täsmennystä ja tässä tuleekin esimerkkejä niistä.  

Ensin esimerkki lineaaritaloudesta ja sen vaikutuksista. Pari vuotta sitten selvisi, että esimerkiksi H&M lähettää heille kierrätykseen palautetut vaatteet Ghanaan. Edes siellä huonolaatuiset ja käytetyt vaatteet eivät käy kaupaksi, joten ne viedään kaatopaikalle. Käytännössä siis yritys ottaa puuvillaa, tekee siitä paidan, myy sen ja lähettää käytettynä Ghanaan, jossa se viedään kaatopaikalle. H&M ei ole ainoa kehitysmaihin vaatetta vievä yritys ja jätevaatteet ovatkin muodostaneet ympäristöongelman.  (Mustonen 2022.) Ympäristöongelman lisäksi tämä toimintamalli lamaannuttaa alueiden omaa tekstiiliteollisuutta ja aiheuttaa sen vuoksi sosiaalisia ongelmia.   

Asioita voi tehdä myös toisin. Orgin by Ocean kerää rehevöityneistä vesistöistä levää eli puhdistaa vesistöjä liikakasvusta. Tuosta levästä se tekee lääketeollisuuden sideainetta sekä vaateteollisuuteen väriainetta.  

Oululainen jätehuolto Hauru Oy on vähitellen vaihtanut kaikki jäteautonsa biokaasulla käyviksi.  Lisäksi se on järkeistänyt jäteastioiden tyhjentämistä ja ajoreittejään mobiilisovelluksen avulla. Biokaasuautot ovat oululaiselle jätealan toimijalle nappivalinta, sillä Gasum Oy tuottaa Oulussa yrityksen laitokselle tuomasta biojätteestä tuon kaasun.  

Omistajuudenmuutos on ehkä sanana outo, mutta liiketoimintamallina se on jo melko vanha. Aina ei ole pakko omistaa tuotetta vaan voimme vuokrata sen. Hiihtokeskuksissa voi jo harrastaa milloin mitäkin vuokraamalla sukset, laudan, moottorikelkan ja tietenkin mökin.  Monella auton omistajalla auto seisoo pihalla ison ajan vuorokaudesta. Yksi auto riittää useammalle käyttäjälle ja yhteiskäyttöautoja onkin saatavilla ainakin isoissa kaupungeissa. Opiskelijoille niitä Rovaniemellä tarjoaa DAS.  

Jakelualustat mahdollistavat juuri tuollaisen vajaakäytössä olevan omaisuuden jakamisen. Hyvä esimerkki tästä on Airbnb, jonka haasteita tuolla aikaisemmin aukaistiin. Airbnb on nyt myrskynsilmässä, mutta jakelualusta voi toimia myös tehokkaasti ja kaikkia osapuolia palvellen. ResQ Club välittää kauppojen ja ravintoloiden ylijäämäruokaa alennuksella kuluttajille. Hävikki pienenee ja kuluttaja saa edullisesti laadukasta ruokaa.  

Lisää näitä esimerkkejä löytyy Sitran sivulta Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.0 -listalta 

Uudistumisen edessä olevat haasteet 

Yrityksiin ja yrittämiseen kuuluu pitkälti se, että yrityksen pitää tuottaa elanto yrittäjälle ja/tai tuottoa omistajille. Yritysmaailman ajatteluun istuu melko huonosti tuottamattomat investoinnit. Esimerkiksi kiertotalous on edistynyt Suomessa hitaammin kuin vielä 2015 ajateltiin. Syitä siihen voi olla useitakin.

Ensimmäisenä syy voi olla se, että yritykset eivät vielä usko kestävän liiketoiminnan taloudelliseen potentiaaliin. Toinen vaihtoehto on se, että teemaa ei oikein vielä tunneta varsinkaan pienemmissä yrityksissä. Kolmantena pitää mainita se, että yritykset eivät ehkä ole edes halukkaita muuttamaan jo toimiviksi todettuja toimintamalleja, koska uudessa piilee usein riski.

Neljänneksi täytyy nostaa se, että sidosryhmät eivät tähän mennessä ole vaatineet kovin äänekkäästi vastuullista ja kestävää toimintaa. Viidentenä ja viimeisenä syynä voi olla arki. Vuosikymmenten tehostustyö yrityksissä on luonut tilanteen, että uudelle ei ole aikaa eikä uudenlaista osaamista.    

LÄHTEET 

Aukia J. 2021. Kierrätysakut kaukana tulevaisuudessa. Osoitteessa https://www.loimu.fi/verkkolehden-artikkeli/kierratysakut-kaukana-tulevaisuudessa/. Viitattu 9.2.2025. 

Auvinen A & Kukko-Liedes P. Yksinhuoltaja ei edes yllättynyt, kun vuokranantaja käski muuttaa – näin Airbnb-bisnes on vallannut Rovaniemen. Osoitteessa https://yle.fi/a/74-20121183. Viitattu 9.2.2025. 

BOFIT 2024. Kiinan tavarakauppa Euroopan unionin kanssa kohtaa haasteita. Osoitteessa: https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2024/vw202442_1/. Viitattu 9.2.2025. 

Euroopan neuvosto. Kiertotalous. Osoitteessa https://www.consilium.europa.eu/fi/topics/circular-economy/. Viitattu 8.2.2025. 

Gräber J. The pressure for regenerative economy. Osoitteessa https://impact-festival.earth/en/regenerative-economy/. Viitattu 21.2.2025. 

Hahn T & Tampe M. 2021. Strategies for regenerative business. Strategic Organization 2021, Vol. 19(3) 456– 

 477. Osoitteessa https://doi.org/10.1177/147612702097922. Viitattu 9.2.2025. 

Isomäki R. 2021. Onko kiertotalous ratkaisu maailman suurimpiin ekologisiin ongelmiin? Osoitteessa https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Circblog/Onko_kiertotalous_ratkaisu_maailman_suur(61629). Viitattu 8.2.2025. 

Kaariaho T & Pirtonen H. 2022. Kiertotalous edistyy Suomessa hitaasti – merkittävimmät askeleet kohti asetettuja tavoitteita ovat vielä ottamatta. Osoitteessa https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/kiertotalous-edistyy-suomessa-hitaasti-merkittavimmat-askeleet-kohti-asetettuja-tavoitteita-ovat-viela-ottamatta. Viitattu 8.2.2025. 

Koskela M. 2025. Temu räjäytti vuodessa pakettirallin – tässä lista suomalaisten tilaamasta krääsästä. Osoitteessa https://yle.fi/a/74-20142070-. Viitattu 9.2.2025. 

Mustonen E 2023. Aftonbladet: H&M osallisena Ghanan ympäristökatastrofiin. Osoitteessa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009652584.html. Viitattu 8.2.2025. 

Pihlstörm S. 2021. Arvot, päämäärät ja vastuullisuus. Teoksessa Vastuullinen viestintä. PROCOMMA ACADEMIC 2021. Osoitteessa https://doi.org/10.31885/2021.00001.  Viitattu 8.2.2025. 

Rossvall M. 2023. Valio ja suuret kaupparyhmät ovat edelleen ostaneet marjoja ihmiskaupasta epäillyiltä marjayrityksiltä – Polarican toimitusjohtajan mukaan yrityksellä ei ollut omia poimijoita tänä vuonna. Osoitteessa https://www.lapinkansa.fi/valio-ja-suuret-kaupparyhmat-ovat-edelleen-ostanee/6096136?utm_source=chatgpt.com. Viitattu 9.2.2025. 

Rytkönen E. 2025. Hotelliketjut käräyttivät ammattimaisia lyhytvuokraajia Rovaniemellä. Osoitteessa https://yle.fi/a/74-20141690. Viitattu 9.2.2025. 

Siren I. 2015. Sitran selvitys: Kiertotaloudella 3 miljardia Suomelle. Osoitteessa https://yle.fi/a/3-8254281. Viitattu 8.2.2025. 

Suomen Yrittäjät. Yritysvastuu. Osoitteessa https://www.yrittajat.fi/tietopankki/liiketoiminta/yritysvastuu/. Viitattu 8.2.2025. 

Toiskallio T. 2024. Suomen ylikulutuspäivä on tänään – suomalaiset yksi maailman eniten kuluttavista kansoista. Osoitteessa https://wwf.fi/uutiset/2024/04/suomen-ylikulutuspaiva-on-tanaan-suomalaiset-yksi-maailman-eniten-kuluttavista-kansoista/. Viitattu 8.2.2025.