Johtajan itsensä johtaminen

Kirjoittajat: Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija, Lapin AMK / hankkeen koordinaattori, Outi Kanste, TtT, dosentti, yliopettaja, Lapin AMK / hankkeen asiantuntija, Tuulikki Keskitalo, KT, yliopettaja, Lapin AMK / hankkeen asiantuntija, Maarit Tihinen, FT, yliopettaja, Lapin AMK / hankkeen asiantuntija

Taustaa

Pohjoinen toimintaympäristö haastaa lappilaisia yrityksiä ja organisaatioita monella tavoin. Pelkästään pitkät etäisyydet ja työvoiman saatavuusongelmat ovat tekijöitä, joiden kanssa yritykset ja organisaatiot kamppailevat. Pohjoinen johtamisen foorumi (POJOF) -hanke perustettiin tukemaan yrityksiä ja organisaatioita heidän etsiessään ratkaisuja toimintaympäristön haasteisiin. Hankkeen päätavoitteena on rakentaa johtamisverkosto, jonka avulla jaetaan oppia ja saadaan vertaistukea toisilta. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kehittää johtamiskäytäntöjä ja –osaamista, joilla vahvistetaan tuottavuutta ja työhyvinvointia alueen yrityksissä ja organisaatioissa. Hanke järjestää muun muassa johtamisvalmennuksia, verkostoitumistilaisuuksia, työpajoja ja seminaareja.

Tässä blogikirjoituksessa tuomme terveiset hankkeen kolmannesta seminaarista, joka järjestettiin lokakuussa 2022 Keminmaalla hybriditilaisuutena teemalla: Johtajan itsensä johtaminen. Seminaarin tavoitteena oli tarjota osallistujille työkaluja arkeen sekä asiantuntijaluentojen, ja esitysten keskustelumahdollisuuden, reflektoinnin ja verkostoitumisen kautta.

Seminaarin avasi Lapin AMKin rehtori Riitta Rissanen. Hän korosti puheessaan itsensä johtamisen kyvyn omaksumisen tärkeyttä. Itsensä johtamisessa on antoisaa mahdollisuus tarkastella kriittisesti omaa johtamistyötä ja reflektoida sitä sekä tätä kautta kehittyä johtajana.

Inspiraatiopuheenvuoron piti FT, työelämäprofessori, sarjayrittäjä sekä tietokirjailija Lauri Järvilehto, joka tarkasteli itsensä johtamista kolmen toisiaan täydentävän teeman kautta. Keynote-puheenvuoron piti HT Krista Kohtakangas armollisesta itsensä johtamisesta. Lisäksi seminaarissa kuultiin lappilaisten yrittäjien – Teija-Liisa Paanasen ja Juhamatti Konttaniemen – mielenkiintoiset kokemuspuheenvuorot.

Sisäinen motivaatio itsensä johtamisen ytimessä

Työelämäprofessori Lauri Järvilehto Aalto-yliopistosta tarkasteli itsensä johtamista kolmen kärkiteeman kautta: 1) johtaja vs. manageri, 2) sisäinen motivaatio ja 3) itsensä kehittäminen jatkuvana oppimisena. Tarkastellessaan itsensä johtamisen eroa managerointiin, Järvilehto painotti yksilön/johtajan mahdollisuutta rakentaa inhimillisempää ja ihmistä kunnioittavampaa johtajuutta (kuva 1).

Kuva 1. Johtaja versus manageri. Lauri Järvilehto 28.10.2022 diaesitys.

 

Järvilehto korosti puheessaan, että tämän päivän johtamistyö on haasteellista kompleksisessa toimintaympäristössä, mutta toisaalta myös johtamistyöhön liittyviä haasteita ymmärretään aikaisempaa paremmin. Johtamistyössä onnistumista ja selviytymistä tukee erityisesti motivaatiotekijöiden ja inhimillisyyden parempi ymmärtäminen. 

Järvilehdon mukaan itsensä johtamisen ytimessä on sisäinen motivaatio. Itsensä johtamisessa sisäinen motivaatio muodostuu vapaudesta, virtauksesta ja vastuusta (kuva 2). Vapaus liitetään toimintakykyyn, virtaus aikaansaamiseen ja vastuu merkityksellisyyteen, ja nämä kaikki kolme ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Kuva 2. Sisäinen motivaatio itsensä johtamisessa. Lauri Järvilehto 28.10.2022 diaesitys.

Vapaus merkitsee mahdollisuutta valita, kokeilla jotakin uutta ja tehdä niitä asioita, jotka ihminen kokee merkityksellisiksi. Järvilehto toteaa, että koettu vapauden määrä voi vaihdella esimerkiksi päivän aikana. Se on vahvasti riippuvainen esimerkiksi resursseista, asuinpaikasta, ihmisistä, mielipiteistä ja ennakkoluuloista. Tietyt rajoitteet vapaudelle tulevat myös itsestämme kuten taidoistamme, uskomuksistamme, tiedoistamme, mielipiteistämme ja ennakkoluuloistamme. Nämä voivat rajata erilaisten toimintatapojen vaihtoehtoja eri tilanteissa.
Virtaus tarkoittaa Järvilehdon mukaan ihmisen kompetenssia eli työn mielekkyyttä ja asioiden aikaansaamista. Se on sujuvuutta, aikaansaamisen tunnetta ja parhaimmillaan sitä kuvataan flow-tilaksi (esim. Csikszentmihalyi, 1990), jossa opimme koko ajan uutta.

Vastuu muodostuu kuulumisesta yhteisöön, muiden ihmisten huomioon ottamisesta ja vastuun kantamista yhteisestä hyvästä. Vastuu liittyy kokemukseen vuorovaikutuksesta, joka on vastavuoroista. Ryhmään kuulumisen tunne syntyy siitä, kun omalla työllä ja tekemisellä on merkitystä muille.

Näihin kolmeen ulottuvuuteen voidaan Järvilehdon mukaan lisätä vielä neljäskin huomioitava tekijä. Tämä on Frank Martelaa lainaten hyvän tekeminen, joka on ihmisenä olemisen perusta. Suunnatessamme huomiomme toisten ihmisten palvelemiseen, voimme myös itse kokea hyvinvointia. Ihmisen sisäisesti motivoitunut toiminta, joka johtaa saavutuksiin ja onnistumisiin, vähentää ihmisen pahoinvointia, kuten stressiä, lähes yhtä paljon, kuin se edistää hyvinvointia.

Järvilehdon mukaan ihmisten pahoinvointi työelämässä johtuu pääosin siitä, etteivät ihmiset koe työtään merkitykselliseksi. Turhautumista työelämässä aiheuttaa siis erityisesti ihmisen kokemus oman työn merkityksettömyydestä. Erityisen palkitsevaa ihmiselle sen sijaan on, jos aikaansaannoksella auttaa jotakin toista ihmistä eteenpäin. Johtamisessakin olisi tärkeää auttaa ihmisiä näkemään oman työnsä merkitys yhteisen hyvän ja tavoitteen näkökulmasta.

Armollinen itsensä johtaminen

Puheenvuoronsa aluksi HT Krista Kohtakangas kuvasi tutkimusmatkaansa armollisuuteen. Opinnoissaan hän on perehtynyt syvällisesti itsemyötätuntoon (self-compassion) ja armollisuuteen. Väitöskirjassaan, Välittävää johtajuutta ja armollista itsensä johtamista, hän tutki konkurssin tai alasajon tehneiden yrittäjien kokemuksia armollisuudesta. Kohtakankaan mukaan armollisuus ei ole laiskuutta tai itsekkyyttä. Armollisuus ei myöskään ole itseluottamuksen pönkittämistä, virheiden katsomista läpi sormien tai laastariratkaisuja. Kuvassa kolme on avattu, mistä armollisuudessa on Kohtakankaan mukaan kyse.

Kuva 3. Armollisuudessa on kyse. Krista Kohtakangas 28.10.-2022 diaesitys.

Kohtakangas toi esille ajatuksia herättävästi, että armollisuus toimii parhaiten, kun siitä ei ainoastaan puhuta. Armollisuus on nimenomaan toimintaa ja tekoja – sen tulisi olla kaiken tekemisen perusta. Itsemyötätunnon ja armollisuuden taustalla on ystävällisyys itseä kohtaan, joka kiteytyy lauseeseen: ”minä ansaitsen lämpöä sekä huolenpitoa itseltäni ja toisilta”. Taustalla on myös inhimillisyys, sillä ”jokainen ihminen kokee onnistumisia ja epäonnistumisia, en ole kokemusteni kanssa yksin”. Tärkeää on myös tunteiden tiedostaminen. Tunteet ovat tärkeä kohdata; siirtämättä niitä syrjään tai joutumatta niiden vietäväksi.

Mikä sitten vaikeuttaa Kohtakankaan mukaan armollisuutta itseä kohtaan? Usein liiallinen kriittisyys on itsemyötätunnon ja armollisuuden esteenä. Sisäinen puheemme on kriittistä ja meidän voi olla vaikea olla ylpeä onnistumisistamme. Kriittisyys myös vaikeuttaa hyvän huomaamista omassa toiminnassa. Kriittisyydelle on monia syitä, mutta yksi voi piillä odotuksissa, joita asetamme omaa toimintaamme ja suorituksia kohtaan. Usein myös odotukset itseä kohtaan ovat korkeammat kuin toisia kohtaan, ja siksi juuri itsemyötätunto on niin vaikeaa. Meillä on usein korkeita odotuksia siitä, millainen on hyvä ihminen tai hyvä johtaja? Näitä odotuksia muokkaavat osin aiempi kokemus ja yhteiskunnalliset olosuhteet. Myös omien rajojen tunnistaminen, asettaminen ja valvominen voi olla hankalaa, mikä puolestaan vaikeuttaa armollisuutta itseä kohtaan. Vaikka omat rajat tunnistettaisiin, voi rajojen asettaminen ja niissä pysyminen tuntua itsekkäältä, jolloin niistä helposti lipsutaan.

Armollisuus ja itsemyötätunto on kuitenkin tärkeää, sillä armollisuus auttaa meitä sietämään ja lievittämään kärsimystä. Se siis auttaa meitä voimaan paremmin. Armollisuus voitaisiin nähdä arjen ankkuriksi, joka kääntyy kiitollisuudeksi. Armollinen itsensä johtaminen on toimintatapa, joka sisältää arvot, kokemuksen, inhimillisyyden ja itsetuntemuksen (kuva 4).

Kuva 4. Minä armollisena itseni johtajana. Krista Kohtakangas 28.10.-2022 diaesitys.

Armollisuus johtamisessa

Armollisuus johtamisessa toteutuu Kohtakankaan mukaan kohtaamisiin keskittymisenä, toimintana, tunteina, vastuuttamisena, vahvistamisena ja oppimisena. On tärkeää keskittyä ihmisten välisiin kohtaamisiin eli nähdä ja kuulla toinen ihminen. Itsensä johtamisessa saa olla epävarma, saa erehtyä, saa jännittää, saa surra ja iloita. Vastuuttamisessa korostuu huomaavaisuus ja toisten hyväksi toimiminen. Vahvistaa voi kaikkea sitä, mikä auttaa meitä voimaan hyvin. Armollisuus johtamisessa on jatkuvaa oppimista toisiltamme ja kokemuksistamme (kuva 5).

Kuva 5. Armollisuus johtamisessa. Krista Kohtakangas 28.10.-2022 diaesitys.

Kokemuksia itsensä johtamisesta

Inspiraatiopuheenvuoron ja Keynote puheenvuorojen jälkeen saimme kuulla Lapin alueen yrittäjien, Teija-Liisa Paanasen ja Juhamatti Konttaniemen, kokemuksia itsensä johtamisesta. Toimintaympäristön muutokset, kuten esimerkiksi Covid-19 pandemia, ja äkilliset muutokset omassa elämässä, olivat haastaneet yrittäjien itsensä johtamista. Näissä tilanteissa oli ollut välttämätöntä oppia johtamaan itseään.

Kokemuksien pohdinta tuotti kuuntelevalle seminaariväelle ehkä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia: Millaiseksi johtajaksi haluan itseäni kehittää? Mistä tietää, milloin tulisi olla armollisempi itseä kohtaan vai olenko liiankin armollinen?

Yrittäjien puheenvuoroissa korostuivat vertaistuen ja avun pyytämisen merkitys. On tärkeää, että on joku, jonka kanssa voi keskustella ja reflektoida tilannetta, olipa kyseessä sitten ystävä, puoliso tai ammattilainen. Yrittäjän on myös tärkeää asettaa rajat ja pitää niistä kiinni, sillä ne auttavat keskittymään olennaiseen ja tukevat hyvinvointia. Myös usko omiin kykyihin, vahvuuksiin ja ideoihin kantaa silloin, kun muut epäilevät.

Pohdintaa
Itsensä johtamisesta on tullut yhä tärkeämpää toimintaympäristön jatkuvissa muutoksissa. Digitalisaatio, etätyö sekä jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen ovat erityisesti asioita, jotka luovat vaatimuksia ajan hermolla olemiseen, osaamisen kehittämiseen sekä työn tekemiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Yhteiskunnan asettaessa vaatimuksia ja luodessa edellytyksiä, on työelämässä yhä tärkeämpää tunnistaa omat vahvuutensa, arvonsa, rajansa ja toimintatapansa. Muutoin se “vie koko käden”, kuten Aki Sirkesalo lauloi Naispaholainen laulussaan.

Kaiken ytimessä on sisäisen motivaation löytäminen vapauden, virtauksen ja vastuun ulottuvuuksista. Näistä erityisesti vapaus edellyttää itsetuntemusta, jotta tunnistaa niitä asioita, jotka ovat itselle merkityksellisiä. Vasta sitten voi kokea virtausta mielekkäiden ja merkityksellisten asioiden aikaansaamisesta. Johtamisessa näiden ulottuvuuksien huomioiminen voi lisätä työhyvinvointia, ja tuottavuutta.

Merkityksellisyyden kokemuksen ohella, hyvinvointia työelämässä voidaan lisätä armollisella suhtautumisella ja itsemyötätunnolla. Tämän päivän organisaatioiden haaste voikin olla, miten lisätä armollisuutta jatkuvien tulos- ja kehittämispaineiden ristiaallokossa. Miten voisimme lisätä sellaista johtamispuhetta, jonka tavoitteena on hyväksyä työn merkityksellisyys ja työn tekemiseen liittyvät tunteet? Armollisuus edellyttää myös tunteiden tiedostamista ja keskeneräisyyden ja virheiden hyväksymistä. Arjen työssä monenlaiset tunteet ovat mukana; epävarmuus, jännittäminen, pelot ja ilot.

Työpaikoilla työssä ovat kokonaiset ihmiset iloineen ja suruineen. Myös johtajat.

 

Hankkeessa aikaisemmin tuotettuja julkaisuja:
 
Kangastie, H. ja Keskitalo, T. 2021. Prosessiarviointia Pohjoisen johtamisen foorumin kehittämishankkeessa
 Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, S. 2021. Pohjoisen johtamisosaamista kehittämässä
 Kangastie, H. & Rautio, K. 2021. Työpajat johtamisen ja foorumin kokoamisen ja kehittämisen toimintatapana
 Kangastie, H. ja Vesterinen, S.2021. Osaamistarpeet johtamisen kehittämisessä
Kangastie, H. ja Keskitalo, T. 2022. “PUOLIMATKAN KROUVISSA “– POJOF-HANKKEEN KEHITTÄMISTOIMINNAN PROSESSIARVIOINTIA JA SEN TULOKSIA

Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, R. 2022. Virtauksesta suvantoihin-kohtaava ja läsnä oleva johtaminen
Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, R. 2022. Positiivisesta johtamisestako avain hyvinvointiin.