Kirjoittajat: Outi Mattila, TtT, yliopettaja, projektipäällikkö, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu; Tuulikki Keskitalo, KT, yliopettaja, asiantuntija, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu; Pirjo Kaakinen, TtT, dosentti, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto ja Outi Kanste, TtT, professori, Oulun yliopisto. 

Sosiaali- ja terveyspalveluissa näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen edellyttää aktiivista eri toimijatahojen asiantuntijoiden vastuullista yhteistyötä, riittäviä resursseja ja tukirakenteita.  Lapin ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto ovat käynnistäneet DigiSeitti -hankkeen, jonka tavoitteena on tukea hoitotyön johtajien ja esihenkilöiden näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämistä ja digitaalista osaamista Lapin hyvinvointialueen sote-palveluissa. Kyseessä on Euroopan unionin osarahoittama hanke ajalle 1.9.2024 – 31.5.2027.  

Näyttö sote-alan toiminnan perustana 

Sosiaali- ja terveydenhuollon (myöh. sote) ammattilaisten toimintaa tulee ohjata tutkimusnäyttö eli luotettavaksi arvioitu, tiivistetty ja ajantasainen tutkimustieto asiakkaan terveyden edistämistä, hoitoa ja kuntoutusta koskevassa päätöksenteossa (Hotus, 2024a). Näyttöön perustuva toiminta (NPT) on tutkimusnäytön käyttöönottoa, hyvien toimintamallien ja näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatioissa.  

Näytön käytössä vastuu on sote-ammattilaisilla ja erityisesti sotealan johtajilla ja esihenkilöillä (Klasila ym. 2020; Näyttövinkki 2020; Lunden 2022; Koivunen ym. 2024). Hyvinvointialueella NPT:n tavoitteena on taata sote-palveluiden asiakkaille ja potilaille mahdollisimman yhtenäinen, laadukas, vaikuttava ja turvallinen hoito, etteivät hoitokäytännöt perusteettomasti vaihtele hoitopaikoittain tai henkilöstön osaamisen mukaan.  

Näytön käyttöönotossa on tunnistettu useita käytännön toiminnan kehittämiskohteita sote-organisaatioissa kohdistuen erityisesti NPT:n tukirakenteisiin, johtamiseen ja henkilöstön osaamiseen (Hotus 2022; Holappa ym. 2023; Koivunen ym.2024), joita tässä hankkeessa kehitetään ja uudistetaan Lapin hyvinvointialueen työyhteisöissä. Kaikilla johtamistasoilla tarvitaan osaamista (tietoa, taitoja ja asenteita), jotta NPT tulee osaksi päätöksentekoa ja vakiintunutta toimintaa, ja tukee osaltaan sote-uudistuksen tavoitteita; sote-palveluiden yhdenvertaisuutta, vaikuttavuutta, saatavuutta ja osaavaa työvoimaa.  

DigiSeitillä johtamisosaamista kehittämään tutkimusnäytön käyttöön 

Digitaalisten ratkaisujen merkitys korostuu erityisesti Lapin harvaan asutussa maakunnassa. Sote-alan johtamis- ja esihenkilötyössä voidaan hyödyntää nykyaikaisia teknologioita johtamisosaamisen tukemiseksi ja tiedon jakamisen helpottamiseksi. Digitaalinen yhteistyöverkosto näyttöön perustuvan toiminnan johtamiseen sote-alalle (DigiSeitti) –hankkeessa vahvistetaan hoitotyön johtajien ja esihenkilöiden NPT:n johtamisosaamista.  Hankkeen tuloksena luodaan digitaalinen yhteistyöverkosto vahvistamaan NPT:n johtamisosaamista ja digitaalisia taitoja.  

Digitaalisen yhteistyöverkoston avulla on mahdollista ylittää maantieteelliset haasteet ja luoda uusia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiselle. Verkosto mahdollistaa osaamisen jakamisen, vertaistuen ja yhteistyön pitkien välimatkojen alueilla sekä tukee osaltaan työhyvinvointia sote-alan työyhteisöissä. NPT:n edellytyksiä ovat erilaiset tukirakenteet sekä toimijoiden osaaminen ja yhteistyö (STM 2020; Hotus 2022, Immonen ym. 2024; Koivunen ym. 2024). 

Lapin hyvinvointialue on keskeinen yhteistyökumppani, jolla on jo pitkät perinteet näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämisestä, erityisesti Lapin keskussairaalassa. Esimerkiksi tällä hetkellä on käynnissä painehaavojen ehkäisyn toimintamallin jalkauttaminen noudattaen  FinYHKÄ™-toimintamallia (Hotus 2024b). Tavoitteena on, että hankkeessa kehitettävän koulutuksen ja yhteistyöverkoston avulla NPT:a saataisiin edistettyä nykyistä laajemmin toiminta-alueen työyhteisöissä. 

Hankkeessa selvitetään digitaalista ja NPT:n johtamisosaamista kyselyllä. Tulosten perusteella suunnitellaan tiedontarpeita palveleva verkkokoulutus, joka pilotoidaan Lapin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelijoilla syksyllä 2025. Tämän jälkeen koulutus toteutetaan yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen kanssa digitaalisin menetelmin ja etäyhteyksin. Koulutuksen lisäksi hankkeessa laaditaan hyvinvointialueen ja korkeakoulujen kanssa toimintamalli digitaalisesta yhteistyöverkostosta, jota pilotoidaan vuoden 2026 aikana.  

Lopuksi 

Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaat ja turvalliset palvelut rakentuvat eri toimijoiden saumattomasta yhteistyöstä ja vastuunkannosta. Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen edellyttävät paitsi ammattilaisten osaamista myös riittäviä tukirakenteita ja resursseja, joita johtamisen ja yhteistyön avulla voidaan tehokkaasti hyödyntää. Yhteinen tavoite ja yhteiskehittäminen yhdistää korkeakoulut, hyvinvointialueet ja muut sidosryhmät toimimaan paremman hoidon ja palveluiden puolesta. 

Yhteistyöverkostojen ja digitaalisten ratkaisujen kehittäminen tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia tukea esihenkilöiden ja johtajien näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja toimintaa. Näiden ratkaisujen myötä voimme varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vaikuttavia, yhdenvertaisia ja saavutettavia – myös Lapin kaltaisessa laajassa ja harvaan asutussa alueessa. Tavoitteena on, että yhdessä voimme luoda kestäviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät niin työntekijöitä kuin palveluiden käyttäjiä nyt ja tulevaisuudessa. 

Lähteet 

Holappa, S., Tuomikoski, A-M., Oikarinen, A., Kivelä, K., Holopainen, A. & Kaakinen, P. (2023). Näyttöön perustuva hoitotyö perusterveydenhuollon vastaanotoilla. Hoitotiede (4): 289–304. 

Hotus (2022). Näyttöön perustuvan hoitotyön ja sen tukirakenteiden toteutuminen Suomessa. Raportti 2022. Hoitotyön tutkimussäätiö, Helsinki. Saatavissa: www.hotus.fi 

Hotus (2024a). Näyttöön perustuva terveydenhuolto. Viitattu 15.11.2024 https://hotus.fi/nayttoon-perustuva-terveydenhuolto/ 

Hotus (2024b). Näyttöön perustuvien yhtenäisten hoitotyön käytäntöjen kehittäminen ja käyttöönotto. Käsikirja FinYHKÄ-toimintamallin käyttöön. Hotus-käsikirja 2/2024. Hoitotyön tutkimussäätiö. 

Immonen, K., Tuomikoski, A.-M., Mikkonen, K., Oikarinen, A., Ylimäki, S., Parisod, H., Mattila, O., & Kääriäinen, M. (2024). Evidence-based Healthcare competence of social- and healthcare educators: A cross-sectional study. Journal of Advanced Nursing, 00, 1–16. https://doi.org/10.1111/jan.16230 

Klasila, S., Meriläinen, M., Tuomikoski, A.-M., Holopainen, A. & Kanste, O. (2020). Näyttöön perustuvan toiminnan johtamistehtävien jakaantuminen sairaalaorganisaatiossa hoitotyön lähi- ja keskijohdon arvioimana. Tutkiva Hoitotyö, 18(4), 20–27. 

Koivunen, K., Kaakinen, P., Päätalo, K., Mattila, O., Oikarinen, A., Jansson, M., Mikkonen, K., Pölkki, T., Meriläinen, M., Kääriäinen, M., Holopainen, A., Tuomikoski, A.-M., & Kanste, O. (2024). Frontline nurse leaders’ competences in evidence-based healthcare: A scoping review. Journal of Advanced Nursing, 80, 1314–1334. https://doi.org/10.1111/jan.15920 

Lunden,  A. (2022). Osaamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen hoitotyössä. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 711. 

Näyttövinkki (2020). Millaisella hoitotyön johtamisella voidaan edistää ja tukea näyttöön perustuvaa toimintaa terveydenhuollossa? Kirjoittajat: Greus J, Nokia V, Kaakinen P, Kanste O, Konttila J, Koivunen K, Päätalo K & Tuomikoski A. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. (viitattu 14.11.2024). Saatavilla: https://www.hotus.fi/nayttovinkit/ 

STM (2020). Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen. Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:3. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta, hoitotyön jaosto. Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2020.