Kattaus, joka jätti nälän

TaM Malla Alatalo työskentelee asiantuntijana Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa ja YTM Opri Laamanen projektikoordinaattorina Lapin yliopistolla.

Vuoden verran Via Kareliaa

Vuosi sitten käsissämme oli hyväksytty hankesuunnitelma ja pitkä tehtävälista Via Karelia -matkailutien ruokamatkailun edistämiseksi. Vuoden mittainen hanke oli oikea kehittämisen pikaspurtti. Kiireen tuntua oli vaikea välttää, sillä tavoitteet olivat korkealla ja halu ehtiä tehdä hyvin ja paljon oli kova. Kalenterivuoden aikana toimenpiteistä katetiinkin melkoinen pitopöytä, jolle mahtui työpajoja, webinaareja, yritysvierailuja ja -sparrauksia, tuotepilotointeja, verkostoitumistilaisuuksia, benchmark-toimintaa sekä tutkimustyönä että matkoina ja ennen kaikkea innostavia kohtaamisia ja positiivista kehittämisen virettä.

Toteutimme kehittämistyötämme Via Karelia -matkailutien itälappilaisilla alueilla Lapin AMKin ja Lapin yliopiston yhteisellä Vastuullisen ruokamatkailun kehittäminen palvelumuotoilulla Via Karelialla -hankkeella. Teimme tiivistä yhteistyötä lähes samansisältöisen Kainuussa ja Koillismaalla toteutuneen rinnakkaishankkeemme kanssa.

Via Karelia – vastuullista ruokamatkailua verkostoituen -hankkeen toteuttajia olivat MKN Itä-Suomi sekä Naturpolis. Hankkeiden tavoitteena oli Via Karelia -matkailutien ruokamatkailun vahvistaminen kehittämällä kohdealueen yritysten ja toimijoiden palvelu- ja vastuullisuusosaamista sekä verkostoitumista. Hankkeiden rahoitus oli peräisin Lapin ELY-keskuksen toimeenpanemasta valtakunnallisesta Harvaan asuttujen alueiden matkailuhankehausta.

Sillä välin, kun maapallo jälleen kerran yllätyksettömästi ja odotustensa mukaisesti kävi kierroksensa auringon ympäri, me kuljimme pitkin poikin Itäkairaa ja Koillismaata oppien, innostuen ja toivon mukaan myös jotain hyvää jälkeemme jättäen. Sen sijaan, että olisimme saaneet alueesta ja aihepiiristä kylliksemme, huomaamme haarukoineemme vasta alkupaloja. Tässä kirjoituksessamme haluamme avata, mitä hankkeessamme tehtiin, erityisesti työpajoissa ja sparrauksissa ja mikä jätti meidät nälkäisiksi.

Näkökulmia tulevaisuuksiin ja yhteistyöhön

Vastuullista ruokamatkailua Via Karelialla palvelumuotoilulla -hankkeessa järjestettiin yhteensä kolme palvelumuotoilutyöpajaa. Työpajojen tarkoituksena sekä Kemijärvellä että Kuusamossa oli tehdä nykytilan kartoitusta tukemaan sekä yrittäjiä että hankehenkilökuntaa tuotteistamisessa.

Työpajoissa oli vahva painotus tulevaisuuden ajattelussa ja siihen rohkaisussa. Tulevaisuusajattelulla haluttiin tuoda ilmi nykymaailman nopeaa kehittymistä, auttaa tiedostamaan erilaisia skenaarioita sekä rohkaista pohtimaan eri vaihtoehtoja. Ennakointi sekä tulevaisuuden ja sen haasteiden tunnistaminen oman liiketoiminnan kehittämisessä mahdollistaa yrityksen muutoskyvykkyyden alati muuttuvissa maailmantilanteissa. Ennakointiin on käytettävissä paljon erilaisia työkaluja.

Tuotteistustyöpajoissa keskityttiin erityisesti tarkastelemaan jo havaittavissa olevia trendejä ja megatrendejä sekä hiljaisia signaaleja, jotka enteilevät tulevia trendejä ja saattavat ohjata tulevaisuudessa valtavirran kulutuskäyttäytymistä (kuva 1).

Työpajoissa, kuten hankkeessakin, tavoitteena on verkostoitua ja rakentaa verkostomaisia tuotepaketteja. Näin ollen myös työpajoissa fokus oli useamman yrityksen yhdessä toteutettavissa tuotekonsepteissa. Tällä tähdättiin kaikkia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön ja häivyttämään ajatusta siitä, että toisen onnistuminen olisi itseltä pois. Sen sijaan pyrittiin kääntämään ajattelutapa yhteistyön hyötyihin.

Kokemusperäistä tietoa testauksista

Kokeilut ovat tärkeä osa tuotekehitystä. Palvelumuotoilutyöpajojen jälkeen toteutettiinkin kaksi tuotepilottia, yksi kummallakin hankealueella. Lapin pilotissa testattiin Kalastajan kanssa järvellä -palvelutuotetta Kemijärvellä ja Koillismaalla Pyöräillen ja herkutellen Kuusamossa -pyörämatkailutuotetta.

Molemmat pilotit olivat onnistuneita ja niiden huolellinen dokumentointi tuotti arvokasta tietoa yrittäjille. Molemmista piloteista aiotaankin jatkojalostaa monistettava matkailutuote.

Kehittämisen nälkä jäi, sillä työpajoissa saatiin luotua kumppaniverkostoa ja otettiin haltuun menetelmiä, mutta yhteistyötä tulee yhä syventää. Kumppanuus, johon liittyy sekä riskin että voiton jakaminen, vaatii suunnitelmallisuuden lisäksi luottamusta ja avoimuutta. Luottamuksen ilmapiirin saavuttamiseen puolestaan tarvitaan aikaa ja yhdessä tekemistä.

Kuva 1. Tulevaisuusajattelu, megatrendit ja hiljaiset signaalit loivat raamit työskentelylle palvelumuotoilutyöpajassa Kuusamossa. Kuvassa työpajaosallistujat tutkivat taustamateriaaliksi tulostettuja mahdollisia tulevaisuusskenaarioita. Kuva: Milla Sairanen.

Kartta kohti vastuullisuusvisiota

Palvelumuotoilutyöpajojen lisäksi toteutimme Vastuullinen ruokamatkailu -työpajoja. Vastuullisuuden käsite kaikkine eri osa-alueineen on valtavan laaja. Työpajoissa olikin tavoitteena auttaa yrittäjiä hahmottamaan, mitä kukin mieltää vastuullisuudeksi, mitä vastuullisuustekoja yrittäjät jo tekevät ja miten niistä viestivät.

Työpajat olivat vapaamuotoisia ja keskustelevia ja niissä tarjottiin runsaasti käytännön esimerkkejä hyvistä vastuullisuuskäytänteistä. Työskentelyn raameiksi luotiin ns. Vastuullisuuskartta (kuva 2), jonka avulla yrittäjät sanoittivat vastuullisuutensa nykytilaa, haasteita sekä suunnitelmiaan aiheen parissa.

Päämääräksi yrittäjät saivat kirjata oman vastuullisuusvisionsa: mihin pisteeseen he itse pyrkivät pääsemään vastuullisuustekojensa kanssa. Suuntaa haettiin vastuullisuuskompassin avulla. Kompassissa eri ilmansuuntia edustivat vastuullisuudet osa-alueet ja tiiviit kuvaukset siitä, mitä niillä tarkoitetaan.

Kuva 2: Kuvassa vastuullinen ruokamatkailu -työpajan materiaaliksi laadittu vastuullisuuskartta, jonka avulla työpajaosallistujat saivat pohtia vastuullisuustekojensa nykytilaa sekä pohtia, mitä voisi vielä tehdä paremmin.

Viestintää vastuullisesta Via Kareliasta?

Havaintona pidettyjen työpajojen pohjalta todettiin, että Via Karelian varrella ja sen lähiympäristössä toimivat yritykset ovat lähtökohtaisesti varsin vastuullisia huolimatta siitä, kuinka yrittäjä itse vastuullisuuttaan sanoittaa tai siitä viestii. Useat vastuullisuuteen liittyvät käytänteet ovat monissa yrityksissä “sisäänkirjoitettuja” ja itsesään selviäkin toimintatapoja. Esimerkiksi jätteiden lajittelu on monille nykyisin arkipäivää samoin kuin käytetyn tavaran uudelleenkäyttö ja kierrättäminen.

Usein keskusteluissa korostui ekologinen vastuullisuus, johon liittyvä terminologia on laajasti esillä mediassa ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän aikakaudella. Kuitenkin keskusteluissa pintaa syvemmälle päästyämme nousi esiin monia näkökulmia vastuullisuuden muiltakin osa-alueilta: yrityksissä haluttiin tuoda esiin ja pitää elävänä paikallista ruokakulttuuria, hinnoiteltiin taloudellisesta kestävällä tavalla, pyrittiin työllistämään paikallista väestöä ja pidettiin huolta työntekijöiden hyvinvoinnista.

Mitä opimme vastuullisuudesta ja yritysten kanssa toimimisesta: esimerkin voimaa ei tule koskaan väheksyä ja pienistäkin konkreettisista vastuullisuusteoista kannattaa kertoa. Vastuullisuuden haasteita tulee niin ikään tuoda näkyviin. Yritysten vaikeudet vaikkapa kierrättämisessä saattoivat johtua puutteellisesta kierrätysinfrasta – näinhän ei pitäisi olla! Nälkäisinä jäämme seuraamaan, millaista vastuullisuusviestintää yritykset intoutuvat tekemään.

Yrityssparrauksista oppia ja ymmärrystä myös kehittäjille

Työpajatoiminnan lisäksi pureuduimme hankealueen yritysten kanssa vastuullisuuden ja liiketoiminnan kehittämiseen yrityskohtaisissa sparrauksissa. Tapasimme sparrausten merkeissä kymmenen lappilaista yritystä vieraillen heidän luonaan Sallassa, Sodankylässä, Savukoskella, Pelkosenniemellä ja Posiolla.

Sparraukset olivat myös meille hankkeen työntekijöille erityisen tärkeitä ja inspiroivia, sillä niissä pääsimme näkemään pohjoisten elintarvike- ja matkailualan yritysten arkea ja kuulemaan tarinoita tarmosta ja sinnikkyydestä: saimme hämmästyä perinteikkään kaskinauriin monipuolisuudesta, perehtyä poron piiruntarkkaan hyödyntämiseen hännästä kieleen saakka ja havainnollisesti oppineet ymmärtämään, miksi lähellä tuotetusta ruoasta saa (ja kannattaa) maksaa hieman enemmän kuin muualta tuodusta. Meille hankkeissa työskenteleville “TKI-myyrille” kohtaamiset yrittäjien kanssa tuottivat myös laajempaa ymmärrystä ja tilannekuvaa maaseutuyrittäjyydestä pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla.

Aikaa ja arvostusta lähiruoalle

Sparrauksissa keskusteltiin toki vastuullisuudesta, mutta erityisesti niistä aiheista ja haasteista, joita yrittäjät itse halusivat käsitellä. Yrittäjien oman alansa asiantuntijuus on huippuluokkaa, ja he ovat luovia sekä idearikkaita: palvelu-, tuote-, ja kehittämisideoita tuntuisi olevan, mutta useinkaan kehitystyöhön ei yrityksen perustoiminnan pyörittämisen ohessa jää aikaa.

Resurssien puutteesta kumpuava haaste monissa yrityksissä oli viestintä ja erityisesti aktiivinen sisällöntuottaminen someen tuntui olevan monelle ongelmallista. Ei niinkään siksi, etteivätkö yritykset kykenisi tuottamaan laadukasta kuvaa tai tekstiä vaan siksi, että viestintä jää usein yrityksen muun arkisen toiminnan jalkoihin. Yksi yritysten kanssa pohdittu kehittämisidea aktiivisen somen tekemiseen oli suunnitelmallisuus, johon kannustimme hyödyntämään viestinnän vuosikelloa ja somesuunnitelmaa. Yritykset saivat sparrauksen jälkeen kirjallisesti koottuja havaintoja ja ideoita kehittämisen suuntaviivoiksi.

Sparrausten myötä vahvistui ajatus, että avain kaikkeen kehittämiseen on konkreettinen käsitys kohderyhmän todellisuuksista. Kehittämisen nälkä jäi, sillä ymmärryksemme siitä, miten hienoja raaka-aineita, ruoantuottajia, -jalostajia ja -jakelijoita keskuudessamme on, laajeni. Edellytykset yrittämiseen on kyettävä turvaamaan ja lähiruoan arvostusta niin paikallisten kuin matkailijoiden keskuudessa tulee lisätä. Lähiruoassa ja ruokamatkailussa on valtavasti potentiaalia, mutta myös kehittämistä.

Ps. Jos sinäkin jäit nälkäiseksi ja haluat haukata lisää hankkeemme herkkupaloja, tutustu vaikkapa näihin:
Pieni opas vastuullisiin käytänteisiin ruokamatkailussa (lapinamk.fi)
Vastuullinen ruokamatkailu – Case-esimerkkejä Pohjoismaista