Kirjoittajat: Sanna Viinonen, YtM, projektipäällikkö, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu; Carita Kainulainen-Renvall, Nuoriso- ja yhteisöohjaaja, aluetyöntekijä, KATU 2.0-hanke, Nuorisoasuntoliitto Rovaniemi ja Kiti Kalliomäki, terveydenhoitaja YAMK, vastaava aluetyöntekijä, KATU 2.0-hanke, Nuorisoasuntoliitto Rovaniemi

Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta joko itse sairastavana, kuntoutujana, palveluiden käyttäjänä tai läheisenä. Hänellä on tieto haastavassa elämäntilanteessa auttavista seikoista ja tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet hänen tai hänen läheisensä kuntoutumiseen tai elämäntilanteeseen sopeutumiseen. (Rissanen 2015, 243; Osallisuuden edistäjän opas 2023, 103.). Tässä kirjoituksessa kyse on päihdetyöstä ja – ongelmasta. Kokemusosaaminen tarkoittaa kokemuksen tuomaa ymmärrystä ja tietoa, jota ajatus on hyödyntää toisen ihmisen tueksi ja avuksi sekä pärjäävyyden lisäämiseksi. (Osallisuuden edistäjän opas 2023, 102). 

Sosionomikoulutuksessa Lapin ammattikorkeakoulussa päihdetyötä opiskellaan toisen opiskeluvuoden alussa. Opiskelijalla on tällöin hallussaan asiakastyön perusvalmiudet. Opintojaksolla syvennetään ja profiloidaan opiskelijan päihde- ja riippuvuustyön erityisosaamista vuonna 2023 uudistuneen päihdelainsäädännön mukaisesti.  

Sosionomikoulutuksen päihde- ja huumetyön opintojaksolla keväällä 2024 vieraili kaksi työparia Stean rahoittamasta KATU 2.0 -hankkeesta. Hankkeessa kokemusasiantuntija ja sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen työskentelevät työparina nuorten aikuisten kanssa, jotka haluavat eroon rikollisesta ja päihdekeskeisestä elämäntavasta. Asiantuntijavierailu liitettiin opintojakson osaamistavoitteisiin, jossa tarkoitus on mm. saada eväitä päihdeasiakkaan ohjaukseen sosiaalialan työssä. Opetustilanteet toteutuivat sekä lähi- että verkko-opetuksena. Opiskelijat olivat ennakkoon tutustuneet kahteen artikkeliin kokemusasiantuntijuudesta ja työparityöskentelystä (ks. lähdeluettelo). 

Kokemusasiantuntijan ja sote-alan ammattilaisen työparityöskentely  

Kokemusasiantuntijakoulutusta on järjestetty Lapin alueella eri toimijoiden, erityisesti järjestökentän toimesta. Valtakunnallisesti koulutusta tarjotaan eri tahojen järjestämänä eri sisältöisinä ja eri mittaisina. Sen on voinut opiskella myös osana ammattitutkintoa. (Partanen ym. 2019, 12, 45.) Työparityöskentely päihdetyössä voi olla esimerkiksi yhteistä ryhmänohjausta ja asiakasvastaanottoja, kotikäyntejä ja asiointitukea. Näitä tehtäviä tekee päihde- ja mielenterveystyön useimpien ammattiryhmien edustajat, kuten psykiatriset sairaanhoitajat, toimintaterapeutit, sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät (Ks. Soronen 2021b).  

KATU 2.0 -hankkeessa rinnalla kulkeva ja palveluohjauksellinen työparityö on asiakkaan arkiympäristöön jalkautuvaa yksilötyötä sekä asiakastapaamisia hankkeen toimitiloissa. Työparityölle on hanketyönä laadittu opas: Kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen yhteistyö Työparimalli opas Työparityössä jokaista asiakasnuorta tuetaan heidän yksilöllisten tarpeiden ja toiveidensa mukaisesti. (Osa 2 Mikä on työparimalli?) Työpari tämän lisäksi ohjaa vertaisryhmiä.  Vertaisryhmissä ammattilaisen rooli on kertoa hankkeesta ja sen mahdollisuuksista asiakkaille, ja kokemusasiantuntijan roolina toimia vertaisena sekä tulevaisuuden toivon vahvistajana oman kokemuksensa kautta. Rustholkarhu (2024) on haastatellut KATU-hankkeen valmennuksessa mukana olleita nuoria, ja haastatteluiden pohjalta päätynyt siihen tulokseen, että rikollisesta elämäntavasta ja päihteidenkäytöstä irtaantuminen vaatii intensiivistä ja monikanavaista tukea, jossa kokemusasiantuntijan antama tuki on kiistaton (Rustholkarhu 2024, 54–55). 

Miten kokemusasiantuntijuus rakentuu työparityössä?  

Soronen (2021a) on tutkinut kokemusasiantuntijuuden rakentumista päihde- ja mielenterveystyössä kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteisissä työkäytännöissä. Tutkimuksessaan hän muodosti kolme kokemusasiantuntijoiden positiota niille ominaisine piirteineen (kuva 1)  

Kategorinen positio 

Sorosen (2021a, 15) mukaan työparityöskentelyssä asemat rakentuvat suhteessa toisiinsa ja muuttuvat työskentelyn edetessä. Alkutilanteessa korostuvat ammattilaislähtöisyys ja esimerkiksi hoitovastuuseen liittyvät kysymykset. KATU 2.0 -hankkeessa on todettu tämä. Työpariyhteistyön sanoittaminen kentällä ammattilaisten ja asiakkaiden parissa vahvistaa ja tukee sekä yhteistä, mutta myös molempien omaa tehtävää ja roolia. Yhteistyöskentelyn edetessä asenteet muuttuvat tasa-arvoistaen kokemusasiantuntijan ja sote-alan ammattilaisen asemaa. Käsillä ovat muun muassa hierarkiat ja sekä toimintaroolit. (Soronen 2021a, 16.)  

Epävarmuus työparisuhteessa 

Kokemusasiantuntijan ei ole helppoa saavuttaa tasavertaisen kumppanin asemaa työparin valtasuhteiden ollessa epätasapainossa. KATU 2.0 -hankkeessa osaltaan tasa-arvoistavaksi ja merkitykselliseksi on koettu kokemusasiantuntijan työskentely virallisesti työsuhteessa kuten sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainenkin. (Osa 2: Mikä työparimalli?) Epävarmuuden positio liittyy työ tekemisen edellytyksiin sekä sen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Yhteistyösuhteeseen liittyy arvostuksen puutetta ja tunnustamattomuutta. (Soronen 2021a, 16.) Oppilaitosvierailulla työparit pohtivat sosionomiryhmien kanssa työparin roolijakoa sekä työntekijän ja kokemusasiantuntijan kokemusta yhteistyöstä. Millä tavoin työpari voi tukea toinen toistaan asiakkaan parhaaksi? Hankkeessa on todettu, miten toisen osaamisen tunnustuksen, omien ammatillisten asemien vakiintumisen ja kokemuskoulutuksen myötä työparityöskentely vahvistuu. 

Kumppanuus 

Kumppanuuden positiossa korostuu Sorosen (2021a, 17) mukaan kyky kohdata ja ymmärtää toipuvaa henkilöä. Kokemusasiantuntijan tarina ja tunnesisältö saavat tilaa ja ryhtiä työparityöskentelyssä. (Soronen 2021a, 15-17.) Tämä tuli esiin esimerkiksi oppilaitosvierailuissa, mutta näkyy myös asiakastyössä. Työpariyhteistyössä syntyy yhteisasiantuntijuuden teema, jossa ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan asiantuntemus syvenee (Ilomäki, Mäenpää, Hautamäki & Ala-Kauhaluoma 2018, 49).  

Kokemusasiantuntijuus on kokijalle itselleen tärkeä mahdollisuus kääntää sairaus, ongelmat tai vaikeat kokemukset voimavaraksi ja kokemusasiantuntijaksi kouluttautuminen voi olla osa kuntoutumis- ja toipumisprosessia. Kokemusasiantuntijatyön myötä ammattilaisilla ja palvelujärjestelmälle avautuu mahdollisuus kehittää työtä arvioiden toimintatapoja ja auttamismenetelmiä. (Partanen ym.  2015, 240.) 

Lopuksi  

Kokemusasiantuntijuudella alkaa olla paikkansa sosiaali- ja terveydenhuollon työkentässä (Rissanen 2015, 243; Soronen 2021b, 245), mutta se ei ole kaikilta osin vakiintunutta päihde- ja mielenterveystyön yksiköiden työkäytännöissä, muutos on hidasta (Soronen 2021a, 49). Tieto ja ymmärrys asiakaskokemuksen merkityksestä lisääntyy vähitellen, jolloin myös työkäytännöt hioutuvat. KATU 2.0 -hanketyöntekijöiden opetusvierailulla oli kaksi keskeistä tavoitetta: Ensinnäkin saada opiskelijoille kokemustietoa elämästä päihderiippuvuussairaana ja siitä toipumisesta. Toinen olennainen tavoite oli alustaa opiskelijoille ajatusta päihdetyön ja -kuntoutuksen muuttuvasta kentästä, jossa asiakasosallisuus, luottamus ja kohtaamisen taito olennaisia. Kokemusasiantuntijatoiminnan lisääntymisen myötä ne ovat hyvin myös konkreettisella tavalla läsnä arkityössä. Ammattilaisen tiedonauktoriteetin purkaminen ja kokemusosaamisen nostaminen esiin opintojen aikana vastasi keräämämme opiskelijapalautteen mukaan tarkoitustaan.  

Hankeinfo 

KATU 2.0 – Kokemusasiantuntija arjen tukena on Stean rahoittama kolmivuotinen hanke (2024-2026), jota organisoi Kemi-Tornion sekä Rovaniemen alueella NAL Rovaniemi ry.  

Lähteet 

Hautamäki, L. & Ilomäki, T. 2018. Mitä on kokemusasiantuntijuus? Kuinka kokemusasiantuntijaksi tullaan? Tiimi-lehti. Luettu 6.6.24. https://tiedostot.a-klinikkasaatio.fi/tutkittua/Tiimi_518.pdf 

Ilomäki, E., Mäenpää, E., Hautamäki, L. & Ala-Kauhaluoma, M. 2018. Vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus toipumisen ja kuntoutumisen tukena. Kuntotus Vol. 41. Nro 3. Luettu 6.6.2024. https://journal.fi/kuntoutus/article/view/97467  

Kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen yhteistyö. Työparimalliopas. Katu-hanke. Viitattu 4.9.2024. tyoparimalliopas-2023-hyperlinkeilla-valmis-joulukuu.pdf (nal.fi)  

Rissanen, P. 2015. Teoksessa Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? THL Työpaperi 20 / 2015. Luettu 7.6.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129592/URN_ISBN_978-952-302-538-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

Soronen, K. 2019. Teoksessa Orjasniemi, T., Rommakkaniemi, M. & Tauro, T. (toim.). 2019. Tutkiva sosiaalityö. Muuttuvat rajat ja vastuut – globaali ja lokaali sosiaalityössä. Talentia-lehti. Sosiaalityön tutkimuksen seura. Luettu 7.6.2024. Lukusali – Talentia  

Soronen, K. 2021a. Arvioivan katseen alla vai aitoa yhteistyötä? Kokemusasiantuntijoiden positioiden rakentuminen päihde- ja mielenterveystyössä. Tietopuu: Tutkimussarja 1/2021. A-klinikkasäätiö. Helsinki. Luettu 7.6.2024. https://tiedostot.a-klinikkasaatio.fi/tutkittua/tietopuu_tutkimussarja_1_2021_arvioivan_katseen_alla_vai_aitoa_yhteistyota.pdf  

Soronen, K. 2021b. Keskustelut kokemusasiantuntijoiden työelämäasemien rakentumisesta päihde- ja mielenterveystyössä. Työelämän tutkimus. Vol. 10. nro 2. Luettu 6.6.24 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/91413    

Rustholkarhu, L. 2024. “Jos ei olis tämmöstä mahollisuutta, nii rikoksii tekisin” – Kokemusasiantuntija rikostaustaisten ja vankilasta vapautuvien nuorten aikuisten arjen tukena. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö (YAMK) erityissosiaaliohjaus. Luettu 30.7.24 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/863795/Rustholkarhu_Laura.pdf?sequence=3&isAllowed=y 

Opiskelijoiden ennakkotehtäväartikkelit:   

Hautamäki, L. & Ilomäki, T. 2018. Mitä on kokemusasiantuntijuus? Kuinka kokemusasiantuntijaksi tullaan? Tiimi-lehti. Tiimi_518.pdf (a-klinikkasaatio.fi)  

Soronen, K. 2019. Kokemusasiantuntijoiden ja mielenterveystyön ammattilaisten jaettu asiantuntijuus mielenterveystyössä. Teoksessa Tutkiva sosiaalityö – Muuttuvat vastuut – globaali ja lokaali sosiaalityössä. Talentia-lehti (s. 115-128). Lukusali – Talentia