FM Raija Lummi työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.

Taustaa 

Olin mukana neljän ammattikorkeakoulun järjestämässä hankkeessa, jossa tavoitteena oli helpottaa korkeakouluopiskelijoiden tutkintoon kuuluvia ruotsin opintoja. Hankkeessa olivat mukana Lapin AMKin lisäksi Tampereen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut sekä Yrkeshögskolan Arcada. Hanke syntyi tarpeesta ruotsin kielen läpäisyasteen kasvattamiselle amk-tasolla.

Opiskelijat tulevat eri väylien kautta korkeakouluun ja heterogeeniset ryhmät ovat lisääntyneet. Ruotsin opettajat olivat huomanneet lukivaikeuksisten opiskelijoiden määrän kasvaneen. Hankkeen muut lehtorit olivat Sari Myllymäki Tampereen ja Paula Välimäki Seinäjoen ammattikorkeakouluista. Lisäksi mukana oli yksi suomenruotsalaisen ammattikorkeakoulun lehtori Magdalena Sandell Yrkeshögskolan Arcadasta. Päätimme tehdä verkkomateriaalin opiskelijan ruotsin kielen tukemiseksi ammattikorkeakoulussa.  

Miten lukivaikeuksinen opiskelija oppii? 

Toiston merkitys korostuu lukivaikeudessa. Erityispedagogi Aija Lund kertoi hankkeen päätöswebinaarissa 20.11.2024, että oppimisessa tarvitaan yleensä 12 toistoa, mutta lukivaikeuksinen tarvitsee samaan lopputulokseen 80 toistoa.  Opiskelijaa kannattaa myös ohjata ja rohkaista altistumaan ruotsin kielelle.

Toisto, toisto, toisto on ohjenuora opiskelijalle, jolla on lukivaikeus. Lisäksi opettajan tulee ohjata opiskelija hänen omien intressiensä kautta innostumaan kielestä, koska opiskelijalla on usein ollut vaikeuksia koko kouluajan ja mielenkiinto kielen opiskeluun on alentunut. Kieltä oppii myös koulun ulkopuolella esimerkiksi elokuvien, pelien tai musiikin avulla. Ruotsin opettajan tehtävä on innostaa opiskelija kieleen ja kulttuuriin. 

Mitä hanke opetti opettajalle? 

Hanke opetti, miten selkokielisiä tekstejä laaditaan, ja miten myös ulkoasuun ja asetteluun pitää kiinnittää huomiota. Yksinkertaistetun kielen täytyy olla jopa parempaa kuin yleiskielisen tekstin. Jotta olennainen sanoma välittyy opiskelijalle, ilmaisun pitää olla selkeä. Ei ole kuitenkaan helppoa laatia yksinkertaistettua tekstiä, sillä ammattikorkeakouluissa pitää kuitenkin opettaa ammattisanastoa ja ammattikieltä. Tekstien ja tehtävien täytyy siis olla samaan aikaan kirjoitettuna yksinkertaisin rakentein ja lyhyin lausein unohtamatta tekstin väljyyttä, asettelua ja ulkoasua.  

Usein juuri kielten opettaja huomaa ongelmaa opiskelijan kirjoittamisessa, koska kieltä testataan suullisesti ja kirjallisesti. Samoin arviointi ruotsin kielen osalta annetaan sekä suullisesta että kirjallisesta kielitaidosta erikseen. Opettaja tarvitsee keinoja ja tietoa lukivaikeuksisen opiskelijan tukemisesta. Nykyään jokaisesta ryhmästä löytyy lukivaikeuksisia opiskelijoita. Edelleen on myös paljon opiskelijoita, joiden lukivaikeus huomataan vasta korkea-asteella.  

Koska itse opetan hyvin paljon verkossa, jolloin en näe opiskelijaa välttämättä muuten kuin näyttöruudulla, oma kiinnostukseni lukivaikeuteen ilmiönä kasvoi: Miten saan selville opiskelijan mahdollisista haasteista kielen suhteen, kun luonnollinen kontakti opiskelijan kanssa puuttuu? Kertooko opiskelija sähköpostiviesteissään tai ryhmätunneilla Zoomissa pulmistaan kielen suhteen?  Onko opiskelijan helpompi tukeutua tekoälyn ja oikeinkirjoitusohjelmien puoleen ja siten piilottaa mahdolliset ongelmansa kirjoittamisessa? 

Lukivaikeuden testaus ei ole yhtenäinen ammattikorkeakouluissa. Testejä olisi hyvä tehdä jokaiselle opiskelijalle jo opintojen alkuvaiheessa, koska mahdollinen lukivaikeus vaikuttaa opiskelijan hyvinvointiin ja opintojen etenemiseen. Lukivaikeus voi vaikeuttaa kaikkia opintoja ja lopulta se ilmenee opinnäytetyövaiheessa.

Monet opettajat ovat myös huomanneet, että on opiskelijoita, joiden lukivaikeus ei näy testeissä eikä opiskelijan omassa äidinkielessä, eikä kenties englannissakaan, jossa altistus kieleen on isompi. Ruotsin kieleen ei altistuta Suomessa samalla tavalla kuin englannin kieleen. Tämä on sinänsä outoa virallisesti kaksikielisessä maassamme. Lisäksi monet lukitestit on suunniteltu lapsille eikä aikuisille.  Opiskelijan tukeminen ruotsin opinnoissa auttaa opiskelijan lisäksi myös korkeakoulua valmistuneiden määrän lisäämisessä. 

Miten hanke eteni? 

Hankeidea syttyi Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori Sari Myllymäen aloitteesta. Myllymäki keräsi hankeryhmän eri ammattikorkeakouluista saamiensa suosittelujen avulla. Hanketta suunniteltiin vuosina 2021–2023. Hanketta työstettiin vuosien 2023–2024 aikana. Hankeryhmä hyödynsi asiantuntijoita sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa, mm. Erilaisten oppijoiden liittoa, Kuntoutussäätiötä ja Osaamiskeskus Dateroa. Kohderyhmän vuoksi konsultoimme erityisopettajia, opiskelijoita ja tutustuimme jo valmiiseen materiaaliin ja aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.  

Hanketta esiteltiin ensimmäistä kertaa Kielten ja viestinnän opettajien päivillä syksyllä 2023 Jyväskylässä. Hanke järjesti siellä workshopin sekä Kuntoutussäätiön ja Erilaisten oppijoiden luennon.  Saimme tapahtumasta rohkaisevaa palautetta hankkeen tarpeellisuudesta. 

Kaksikielinen hankkeen päätöswebinaari pidettiin 20.11.2024, ilmoittautuneita oli yli sata aiheesta kiinnostunutta, mikä sekä ilahdutti että kertoi kiinnostuksesta hankkeen teemaan. Webinaarissa esiteltiin melko perusteellisesti, millaista materiaalia verkkosivustolle on tehty ja miten lukivaikeus on pyritty huomioimaan materiaalissa.

Materiaalin esittelyn lisäksi ohjelmassa oli 2 puheenvuoroa. Jolin Slotte puhui aiheesta Lättläst men svårskrivet. Slotte toimii opetusneuvoksena opetusaineena Modersmål och litteratur. Hänellä on pitkä tausta selkokielen kirjailijana ja muiden kirjailijoiden tuotosten muokkaamisessa selkokielelle. Toisen puheenvuoron piti erityispedagogi, erityisluokanopettaja ja opinto-ohjaaja Aija Lund, aiheesta Opiskelijan tukeminen vieraan kielen opiskelussa.   

Enkel svenska – vapaasti käytettävä verkkomateriaali 

Lopputuotos hankkeelle on materiaali, joka on tehty etenkin lukivaikeuksisten opiskelijoiden tarpeisiin, mutta Enkel svenska -materiaali sopii kaikille opiskelijoille esimerkiksi kielen kertaukseksi. Sivusto julkaistiin joulukuussa 2024 ja sen ylläpidosta vastaa Svenska nu. 

Materiaali pyrkii tukemaan ja innostamaan opiskelijoita, joille ruotsi on jostakin syystä haastavaa. Materiaali tarjoaa opettajalle tukimateriaalia ruotsin opetukseen. Sivustossa on myös valmiita kysymyksiä ja vastauksia materiaalin lataamiseen omalle sivustolle sekä ohjeita siihen, miten huomioida lukivaikeus omassa opetuksessa. Sivusto on kaksikielinen, eli käyttäjä voi valita joko suomenkielisen tai ruotsinkielisen ohjeistuksen. Sivusto koostuu teksteistä, sanastoista, harjoituksista, videoista ja audioista. 

Yrkeshögskolan Arcadan ruotsinkieliset opiskelijat tekivät sekä äänitiedostot että videot hankeryhmän tekemille käsikirjoituksille. Materiaali on vapaasti käytettävissä joko verkkosivulla tai sen voi ladata omalle koneelleen. Materiaalia voi vapaasti muokata omaan opetukseen soveltuvaksi. Sivusto ja materiaali on rakennettu opiskelijan ja opettajan tueksi 

Koska materiaali on suunnattu ammattikorkeakouluille, on materiaali valmistettu niiden keskeisimmille aloille: liiketalous, tekniikka, sosiaali- ja terveysala sekä kulttuurista musiikki ja kuvataide.  

Verkkomateriaali löytyy Svenska nu-verkostosta Plugga nu -oppimateriaalisivustolta. Svenska nu vastaa sivuston ylläpidosta hankkeen päättymisen jälkeen eli tammikuusta 2025. Materiaalista on julkaistu uusi enkelsvenska.fi -verkkosivusto. 

Hankkeen rahoitus 

Hanke on suurimmalta osin Svenska kulturfondenin rahoittama. Hanke oli nimeltään Stödmaterial för dyslektiker i svenskundervisningen vid yrkeshögskolor. Lehtoreiden omat ammattikorkeakoulut rahoittivat hanketta antamalla työaikaresurssia opettajilleen. 

Loppusanat 

Olen erittäin tyytyväinen tekemäämme materiaaliin, joka auttaa sekä opiskelijaa että opettajaa ruotsin kielen ammattikorkeakoulutasolla. Vaikka materiaali pohjautuu ammattialoihin, sitä voi hyödyntää myös muissa kouluissa. Sivustossa on erillinen ohjesivu opettajalle ja opiskelijalle. Lukivaikeuden huomioimiseen liittyvistä vinkeistä on hyötyä joka kouluasteelle.   

Itse materiaali sisältää tekstejä, dialogeja, sanastoja, äänitteitä, videoita ja erilaisia harjoituksia. Harjoituksissa on hyödynnetty Moodlen H5P-tehtävävaihtoehtoja.  

Materiaalin tekijänoikeudet mahdollistavat sen, että kukin saa sitä muokata ja käyttää vapaasti. Olisi kuitenkin hyvä, että myös palveluntarjoaja ottaisi H5P-tehtävissä paremmin huomioon saavutettavuuden ja erilaiset oppijat.   Sivusto on siten tehty niillä reunaehdoilla, joita mm. H5P-tehtävät mahdollistavat. 

Itse opin valtavan paljon tämän hankkeen annista. Olen pitkän linjan ruotsin kielen opettaja, joka nykyään opettaa suurimman osan opintojaksoista monimuotoisesti tai täysin verkkototeutuksena. Minulle on erittäin tärkeää miettiä kielen oppimista opiskelijan näkökulmasta. Ryhmäkoot kasvavat ja opiskelijat tulevat ammattikorkeakouluun eri väyliä. Kaikki mikä helpottaa, innostaa, rohkaisee ja motivoi oppimista, auttaa. Lisäksi keskustelut muiden amkien ruotsin opettajien kanssa ovat olleet hedelmällisiä ja opettavaisia. 

Lopuksi esitän kiitokset myös Lapin AMKin ja Lapin yliopiston yhteisille eoppimispalveluille, josta sain suurenmoisen avun syksyllä 2024, kun aloin tehdä valmiisiin teksteihini H5P-tehtäviä. Minulle opetettiin kädestä pitäen tehtävien teko Moodlen sisältöpankissa. 

Materiaali: Enkel svenska – Plugga nu