KM Henna Kukkonen työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin 7.-10. huhtikuuta 2022 Lähiruoka ja luomu sekä Lautasella -tapahtumat, joissa tuotiin esille niin vastuullista suomalaista ruoantuotantoa kuin erilaisia erikoisruokavalioitakin. Tapahtumien teemat ja tuotteet myötäilivät tämän hetken vahvimpia ruokatrendejä.

Kuva 1 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 1. Lähiruoka ja luomu sekä Lautasella -tapahtumat järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa osana huhtikuisia Kevätmessuja.

Kotimaisuus ja paikallinen tuotanto

Fennopromon strategiajohtaja Jukka-Pekka Inkisen (2022) mukaan elintarvikealan kehittämisen kolme keskeistä teemaa ovat tällä hetkellä kestävyys, vastuullisuus ja läpinäkyvyys, jotka tulevat monin tavoin esiin elintarviketuotannon arvoketjuissa.

Näitä kolmea avainsanaa on käytetty paljon myös kotimaisen ruoan markkinoinnissa, sillä ovathan lähiruoan alkuperän sekä tuotantoprosessien laatu muualta tuotuihin elintarvikkeisiin nähden kiistatta paremmin todennettavissa (Kalervo 2015:15). Muita paikallisen ruoan etuja ovat esimerkiksi pienemmät ympäristövaikutukset sekä tuotannon merkittävät hyödyt aluetaloudelle.

Lähiruoka ja luomu -tapahtumassa perinteiseen suomalaiseen käsityöläisajatukseen pohjautuvat artesaaniruokatuotteet olivat esillä monen näytteilleasettajan pöydässä. Pientuottajia oli saapunut paikalle eri puolilta Suomea ja heidän tuotevalikoimiinsa kuului muun muassa marjajauheita, -mehuja ja -hilloja, leivonnaisia, lihajalosteita sekä käsin tehtyjä makeisia ja suklaita.

Kuva 2 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 2. Lapin edustus hoitui tänä vuonna yhden tuottajan voimin:
Lapin kaamosliha porotuotteineen oli ainoa lappilainen yritys Lähiruoka
ja luomu -tapahtumassa. Poronlihatuotteiden lisäksi kemijärveläisen Wild
from Arcticin vaahtokarkkeja oli saatavilla erään toisen
näytteilleasettajan osastolta.

Terveellisyys ja hyvinvointi

Terveellisyys ja hyvinvointi ovat nousseet yhdeksi voimakkaimmista trendeistä elintarvikealalla niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Terveellisyyden korostaminen sekä prosessoitujen ja teollisten raaka-aineiden välttäminen ovat kasvattaneet merkittävästi erilaisten erikoisruokavalioiden suosiota. (Inkinen 2022; Isokangas 2015:28.) Samoin esimerkiksi gluteenittomien tuotteiden ja kasvisproteiinien menekki vähittäiskaupassa on noussut huimasti viime vuosien aikana (Häkli 2017:12).

Myös Lähiruoka ja luomu sekä Lautasella -tapahtumissa terveellisyysteemat olivat esillä monen näytteilleasettajan toimesta. Trendikkäät raaka-aineet, kuten hamppu ja erilaiset kasviproteiinit sekä niin sanotut ”free from” -tuotteet (esim. gluteeniton, laktoositon, sokeriton) näkyivät kaikki messujen tuotelistalla.

Kuva 3 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 3. Terveys ja hyvinvointi olivat vahvasti esillä Lautasella-tapahtumassa, joka oli kokonaan omistettu kasvisruokailulle sekä muille erityisruokavalioille.

Kuva 4 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 4. Trendikästä hamppua oli saatavana monessa muodossa: niin siemeninä, öljynä, rouheena kuin näkkileipänäkin.

Kuva 5 H Kukkonen.jpg

Kuva 5. Pakuri ja muut sienet kiinnostavat terveellisyyttä,
luonnonmukaisuutta sekä super foodia arvostavia asiakkaita.

Välipalakulttuurin nousu

Viime vuosien aikana erilaisten nopeiden välipalojen suosio on kasvanut merkittävästi erityisesti USA:ssa, mistä on-the-go-trendi on pikku hiljaa rantautumassa myös suomalaiseen ruokakulttuuriin. (Inkinen 2022).

Välipalakulttuurin vahvistuessa myös välipalojen sisältämiin ravintoarvoihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota (Isokangas 2015:28). Sokeristen ja suolaisten snacksien rinnalle on tullut Helsingin messukeskuksessakin esillä olleita kuivaliha-, vihannes- ja hedelmävälipaloja (Kuva 6).

Kuva 6 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 6. Kuvassa suolaisia välipaloja valkosipulista, merilevästä ja herneistä. Muita uusia tuttavuuksia olivat esimerkiksi uppopaistetut linssit sekä paahdetut hampun siemenet. Kaikki tuotteista olivat hyvänmakuisia ja vetivät vertoja tavallisille sipseille ja suolapähkinöille.

Vastuullisuus ja ympäristö

Kestävä kehitys on noussut terveellisyyden ohessa yhdeksi merkittävimmistä elintarvikealaan vaikuttavista trendeistä viime vuosien aikana. Esimerkiksi parhaillaan uudistettavat pohjoismaiset ravitsemussuositukset sisältävät ensimmäistä kertaa myös ilmastonäkökulman: suositusten tavoitteena on saavuttaa ympäristöystävällinen ruokajärjestelmä ja ruoankulutus Pohjoismaissa (Erkkola, Schwab & Männistö 2021).

Vastuullisuus ja kestävyys ovat koko elintarvikealaa läpileikkaavia trendejä, joiden seurauksena on syntynyt kokonaan uudenlaisia innovaatioita. Näistä hyvänä esimerkkinä toimivat erilaiset sivuvirtaelintarvikkeet, kuten olutmäskeistä valmistetut sipsit tai kaakaonkuorijuoma, joita on ollut esillä Euroopan kansainvälisillä elintarvikemessuilla. (Inkinen 2022.)

Mitään näin eksoottisia tuotteita ei esitelty Lähiruoka ja luomu tai Lautasella -tapahtumissa. Sen sijaan vastuullisuus ja ympäristöstä huolehtiminen kulkevat luontevasti käsikädessä paikallisen luomu- ja pientuotannon kanssa.

Messuilla ympäristönäkökulmasta mielenkiintoisimman innovaation esitteli sisätilaviljelyratkaisuja tarjoava Green Team Finland Oy (ks. kuva 7). Sisätila- tai vesiviljely on nopea ja tuottoisa kasvatusmenetelmä, joka mahdollistaa kasvien tuotannon ilman torjunta-aineita vuoden jokaisena päivänä. Se tarjoaakin varmasti varteenotettavan ja kestävän vaihtoehdon ruoantuotannolle tulevaisuudessa.

Kuva 7 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 7. Sisätilaviljely mahdollistaa nopean sadon ympärivuotisesti vettä ja energiaa säästäen.

Elintarvikealan tulevaisuudennäkymät

Huolimatta koronakriisin jälkimainingeista ja Ukrainan sodan aiheuttamista uhkakuvista ruokajärjestelmän kestävyydelle, elintarvikeviennin asiantuntijat uskovat edelleen kansainvälisten ruokatrendien jatkuvuuteen sekä suomalaisten erikoistuotteiden menestykseen vientimarkkinoilla (Inkinen 2022; Yle Uutiset 2022).

Kaiken kaikkiaan Lähiruoka ja luomu sekä Lautasella -tapahtumat antoivatkin hyvin osviittaa tämän hetken trendeistä ja alan tilannekuvasta. Tapahtumille varatut messuosastot eivät olleet suunnattoman laajoja, mutta valikoimat tarjosivat kuitenkin monipuolisesti näkymiä elintarvikealaan.

Tulevaisuuden suhteen toiveena on, että viime aikoina koetut kriisitilanteet johtaisivat päättäjiä huomaamaan suomalaisen tuotannon merkityksen niin aluetalouden kuin huoltovarmuudenkin kannalta. Suomalaisen elintarvikealan menestys vaatii myös yrittäjiltä aktiivista markkinointia sekä trendien seuraamista ja hyödyntämistä.

Lähteet

Erkkola, M., Schwab, U. & Männistö, S. 2021. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuvat.
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/uutiset/vrnn-blogi/ [luettu 22.4.2022]

Häkli, E. 2017. Erityisruokavaliot ja kasvisruokabuumi vahvistuvat. Kehittyvä elintarvike (1), 12–13.
https://kehittyvaelintarvike.fi/wp-content/uploads/1-2017-pdf-1.pdf

Inkinen, J. 2022. Ruokatrendit maailmalla – mitä on odotettavissa Suomeen? -webinaari 16.3.

Isokangas, A. 2015. Ruokatrendit nyt ja tulevaisuudessa. Kehittyvä elintarvike (5), 28–29.
https://kehittyvaelintarvike.fi/wp-content/uploads/5-2015-pdf-5.pdf

Kalervo, M. 2015. Ruokatrendit ja elintarvikekaupan vastuullisuus. Kehittyvä elintarvike (5), 15.

YLE Uutiset 2022. Kriisien koettelema ruoka-ala uskoo yhä suomalaisten laatutuotteiden
menestykseen maailmalla. https://yle.fi/uutiset/3-12363892 [luettu 23.3.2022]