Kuntoutuksen ja liikunnan yhteistyöllä laatua urheiluvalmennukseen

Kirjoittajat: Heikki Hannola (kuvassa ylh.vas.), TtL, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu; Sanna Sihvonen (kuvassa ylh.oik.), TtT, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu; Marja Äijö (kuvassa alh.vas.), TtT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu; Niina Katajapuu (kuvassa alh.oik.), TtT, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu sekä Pia Haapala, TtT, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Minna Mukka, TtM, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu.

Säännöllisellä liikunnalla on merkitystä monien sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa sekä toiminta- ja suorituskyvyn parantamisessa. Säännöllisesti liikkuvalla ihmisellä on osoitettu olevan huomattavasti pienempi riski sairastua lukuisiin sairauksiin ja sairauden esiasteisiin kuin fyysisesti passiivisilla. Tehokkain keino hidastaa ikääntyneen liikkumiskyvyn heikkenemistä on kestävyyttä, voimaa ja tasapainoa kehittävä fyysinen aktiivisuus. (Vuori I. 2014.)

LIITU 2018 -tutkimuksen päätuloksissa huolestuttavasti todetaan, että vain kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikuntasuosituksen. Liikkuminen entisestään vähenee ja paikallaanolo lisääntyy iän myötä. Ruutuaikaa kertyy valtaosalle lapsista ja nuorista runsaasti.

Liikemittaritulosten perusteella lapset ja nuoret viettivät yli puolet valveillaoloajastaan joko istuen tai makuulla. Kevyeen liikkumiseen käytettiin valveillaoloajasta reilu neljännes ja reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen reilu kymmenesosa. Paikallaanolo lisääntyi merkittävästi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä, ja samanaikaisesti erityisesti reipas ja rasittava liikkuminen vähentyivät. (Kokko ym. 2018.)

Kuntoutuksen ja liikunnan monialainen yhteistyö

Edellä on kuvattuna kaksi esimerkkiä siitä, miksi kuntoutuksen ja liikunnan integraatio ja yhteistyö on tärkeää monialaisen osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Kyetäksemme entistä enemmän vahvistamaan liikunnan keskeistä roolia kuntoutusprosessissa, tulee liikuntaa ja kuntoutusta integroida vahvemmin yhteen. Koulutuksella on tässä keskeinen rooli.

Koulutuksen tulee korostaa fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan merkitystä terveyden ja toimintakyvyn edistäjinä koko elämänkulun aikana. Tämän lisäksi tulee entistä vahvemmin kouluttaa osaamista liikunnasta ja kuntoutuksesta keskeisenä osana sairauksien hoitoa. Liikunta- ja kuntoutusosaamisen integrointi edellyttää koulutukselta yhteisen osaamisen tunnistamista, uusien koulutusmuotojen innovointia ja hyvää yhteistyötä.

Lapin ammattikorkeakoulussa käynnistyi elokuussa 2021 Liikunnan ja urheiluvalmennuksen asiantuntija 90 op ylempi ammattikorkeakoulu (YAMK) koulutus, jonka keskeisenä tavoitteena on kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta tuottaa opiskelijoille mahdollisimman korkeatasoista liikunnan ja urheiluvalmennuksen osaamista. YAMK-koulutus on EQF7 tason koulutus, ja vastaa yliopiston maisteritason koulutusta.

Koulutusyhteistyön perusajatuksena on, että kansalliset urheilun huippuosaajaorganisaatiot, kuten Jyväskylän yliopisto, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU), Suomen Palloliitto, Santasport Lapin Urheiluopisto sekä Lapin ammattikorkeakoulu osallistuvat koulutuksen osaamisen tuottamiseen. Koulutuksen opintojaksojen keskeisiä sisältöjä ovat mm. taidon oppiminen ja opettaminen, liikunta ja ravitsemus, soveltava valmennuksen psykologia, teknologia- ja testausosaaminen, soveltava suorituksen analysointi sekä liikunta-alan koulutusosaaminen.

Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio -koulutuskokonaisuus

Kuntouksen ja liikunnan integraatio -ammattikorkeakouluverkoston kanssa yhdessä rakennettu 30 opintopisteen koulutuskokonaisuus on erinomainen esimerkki monialaisen osaamisen kehittämisestä. Koulutuskokonaisuuden tavoitteena on pyrkiä vastaamaan liikkumattomuuden haasteeseen kouluttamalla ja tarjoamalla lisäosaamista kuntoutus- ja liikuntapalveluiden kehittämiseen.

Kokonaisuutta ovat olleet kehittämässä ja rakentamassa Jyväskylän, LABin, Savonian, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakoulut. Koulutuskokonaisuuden kehittäminen ja toteuttaminen on tarjonnut mahdollisuuden yhdistää kuntoutus- ja liikunta-alan osaamista laaja-alaisesti eri ammattikorkeakoulujen vahvuuksia monialaisesti hyödyntäen.

Verkko-opintoina toteutettava koulutuskokonaisuus on suunnattu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan YAMK-opiskelijoille, ja se on CampusOnline.fi -tarjonnassa. Opinnoissa opiskelijalla on mahdollisuus syventyä lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämisen, käyttäjälähtöisten kuntoutus- ja liikuntapalveluiden muotoilun, digiosaaminen kuntoutus- ja liikunta-alalla, ympäristö fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn tukijana sekä taidon oppimisen ja opettamisen teemoihin.

Kuva: Heikki Hannola

Taidon oppiminen ja opettaminen kuntoutuksessa ja urheiluvalmennuksessa

Taidon oppiminen ja opettaminen on Lapin ammattikorkeakoulun tuottama ja toteuttama viiden opintopisteen laajuinen opintojakso Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio koulutuskokonaisuuteen. Opintojakson keskeisenä tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa motoriikan säätelyn, havaintomotoriikan ja motorisen oppimisen keskeisiä teorioita liikunnan ja urheilun fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten taitojen oppimiseen ja opettamiseen.

Tavoitteena on myös, että opiskelija kykenee suunnittelemaan liikuntataitojen oppimista edistäviä harjoitusympäristöjä ja tehtäviä sekä ohjaamaan erilaisten oppijoiden ja ryhmien liikuntataitojen oppimista. Hän osaa mitata ja analysoida liikuntataitoja ja hyödyntää taitojen oppimisen tutkimuksia.

Liikuntataitojen oppimisesta ja motoriikasta tiedetään nyt enemmän kuin aiemmin. Aivotutkimus on antanut paljon tietoa siitä, että kuinka tehokasta taitoharjoittelua tulisi toteuttaa, niin kuntoutuksessa kuin liikunnassa ja urheilussakin. Riippumatta siitä, että onko kysymyksessä kuntouttava toiminta tai urheiluvalmennus, niin motorisella oppimisella on sama biologinen perusta. Keskeistä motoristen taitojen oppimisessa on vuorovaikutus ympäristön kanssa sekä havainnointi ja ongelmanratkaisu. (Jaakkola T. 2016.)

Kuva: Heikki Hannola

Hakukelpoisuuden Liikunnan ja urheiluvalmennuksen asiantuntijan YAMK-koulutukseen antaa liikunnanohjaaja (AMK), fysioterapeutti (AMK) tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Seuraava liikunnan ja urheiluvalmennuksen asiantuntija (YAMK) koulutus käynnistyy tammikuussa 2023.

Lähteet

Jaakkola, T. 2016. Taidon oppiminen rakentuu havainnon, toiminnan ja ympäristön vuorovaikutukselle. Liikunta & Tiede 53, 32-39.

Kokko, S. Martin L, toim. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1.

Vuori, I. 2014: Liikunnan vaikutustapa. Teoksessa: M. Fogelholm, I. Vuori T. Vasankari (toim.), Terveysliikunta. Helsinki: Duodecim, 12-16.