Nelly Korteniemi (TaM) työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä ja asiantuntijana Kestävyysraportointi ja kestävä kehitys liiketoiminnassa -hankkeessa.

Tarkoittaako EU:n Green Deal 2050 pitkällä aikavälillä vihreää siirtymää vai vihreämpiä talvia? Green Dealin alkuperäinen tavoite on ilmastoneutraaliuus 2050 ja ilmaston lämpenemisen hidastaminen, mutta tammikuussa julkaistun päivityksen yhteydessä jää kyllä miettimään, onko tuo tavoite unohdettu. Vihreän siirtymän sääntelypaketti on saanut yritysmaailman takajaloilleen ja ennen kuin etujalat maata koskee, omnibus eli byrokratian purkutalkoot sekoittaa tätä pakettia entisestään.  

Ilmatieteen laitos uutisoi vuoden alussa, että vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin ja Eurooppa lämpiää globaalia keskiarvoa nopeammin (Ilmatieteen laitos 2025). Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa syyttävä sormi osoittaa usein kohti Kiinaa, eikä se kovin väärin juuri nyt ole. Kiina on tällä hetkellä suurin hiilidioksidinpäästäjä. Ilmastonmuutos on kuitenkin kertyvä ilmiö eli nyt näkyvät seuraukset ovat pitkän kehityksen tulosta. Jos asiaa tarkastellaan pitemmällä aikajaksolla, on Kiina takamatkalla. Johdossa ovat USA ja Eurooppa. (Eskonen 2023) Ilmastonmuutos lämmittääkin nyt Eurooppaa muuta maailmaa enemmän, ja samalla Euroopan komissio miettii omnibusia eli jonkinasteista peruuttamista Green Dealin kunnianhimoisista tavoitteista. 

Vihreä siirtymä 

Euroopassa lähdettiin kirimään vihreän siirtymän suuntaan jo 2016, kun suurille yrityksille asetettiin raportointivaatimuksia ei-taloudellisesta tiedosta. Tämä vaatimus oli silloin linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. 2019 ilmastonmuutoksen ja potentiaalisen kilpailukyvyn takaamiseksi solmittiin Euroopan Green Deal 2050 eli ilmastoneutraali Eurooppa -sopimus. Perässä seurasi USA 2022 omalla massiivisella paketillaan Inflation Reduction Act (Lasshof 2024). Kiina kuitenkin oli rahassa mitattuna ykköspaikalla tässäkin tilastossa vuonna 2023. Sen investoinnit vihreään teknologiaan olivat kolminkertaiset Eurooppaan verrattuna eli 515 miljardia euroa. Tämän lisäksi Kiina hallinnoi kriittisiä osia vihreän teknologian arvoketjuista (Airaksinen 2023). 

Vihreä siirtymä ja Drill baby drill  

EU:n kunnianhimoisin hanke oli sääntelypaketti yritysten sitouttamiseksi vihreään siirtymään ja kilpailukykyisenä pysymiseksi jo globaaliksi muuttuneessa kisassa. Tämä sääntelypaketti pitää sisällään kolme osaa eli rahoitusta määrittävän taksonomian, yritysten huolellisuusveloitteen CSDDD:n ja kestävyysraportoinnin CSRD.

Paketin eteen tehtiin valtava määrä töitä, ja epäröinti ja pelko iskivät jo syksyllä 2024. Pelon nimi on Trump, joka päätti porata lisää öljyä, unohtaa autojen päästövaatimukset ja kielsi vielä paperipillit. Vihreän siirtymän osalta hän näyttää vesittävän kaikki Bidenin Inflation Reduction Actin toimenpiteet, jotka tähän mennessä ovat olleet asetetuissa tavoitteissa. Korjaanpa hieman tuota edellistä väitettä: Muoviin liittyvät tavoitteet ovat edistyneet vain vähän, ja nekin kai taantuvat nyt tuon paperipillikiellon vuoksi. (Lasshof 2024, Tollefson 2025) 

Omnibussilla kohti uusia seikkailuja 

Trumpin näkemyksiin verrattuna alkavat Euroopan kilpailukyky ja sen ylläpitämiseen laadittu Green Deal näyttää vähintäänkin hankalalta paketilta. EU-komissio julkaisikin tammikuussa uuden Kilpailukykykompassinsa (Competitiveness Compass), jonka päätavoitteena on innovaatioiden vauhdittaminen, ilmastonmuutoksen hillinnän ja talouskasvun yhteensovittaminen ja Euroopan turvallisuuden ja omavaraisuuden vahvistaminen (Euroopan komissio 2025).

Yhtenä keskeisenä elementtinä tässä Kompassissa on omnibus eli kilpailukykyyn vaikuttavan byrokratian purku. Nyt kuitenkin on sellainen mahdollisuus, että omnibus tarkoittaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja talouskasvun vastakkain asettamista. Purkutalkoissa nimittäin käydään CSRD:n, CSDDD:n ja taksonomian kimppuun, ja tämähän on se sääntelypaketti, jolla yrityksiä on sitoutettu vihreään siirtymään. Tai oikeastaan työ on vasta alkanut, ja nyt sitä ollaan jo ohjaamassa uusille urille.

Omnibus tullee käsittelyyn maaliskuun alussa, ja nyt arvuutellaan sen lopputulemaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että raportointia kevennetään niin, että 85 % yrityksistä karsiutuu pois raportoinnin piiristä, 25 % datapisteistä poistetaan ja yritysten toiminnan vaikutusten arviointi jätetään raportoinnista pois kokonaan (McNally 2025). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osa raportointiin jo investoinneista yrityksistä on ehkä tehnyt sen turhaa. Vaikutusten arvioinnin poisjättäminen on sama kuin laittaisimme pään pensaaseen sen suhteen, että yritystoiminnalla on vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin.   

Miltä ennakointitieto näyttää 

Omnibus tulee käsittelyyn todennäköisesti maaliskuun alussa. Tällä hetkellä sen täsmällistä sisältöä voidaan vain arvuutella, sillä valmistelu on ollut todella nopeaa ja jopa hieman salaista. On vain arvailuja, jotka liittyvät Kilpailukykykompassista julkaistuihin tietoihin. Käytännössä vaihtoehtoja on nyt kolme:  

  1. EU ottaa Trumpin säikäyttämänä aikalisän ja vihreä siirtymä otetaan agendalle parin vuoden päästä uudestaan.  
  1. Raportointivaatimuksia ja sen kohderyhmää pienennetään selvästi ja tavoitteista tingitään. 
  1. Byrokratiaa vähennetään ja sääntelypaketista tulee älyttömän taakan sijaan kehittämisen mittari, joka nostaa esiin yrityksen olennaiset kestävyystoimenpiteet sekä hyvässä että pahassa 

 Kyllä tuosta direktiivistäkin täytyy löytyä se ydin niin, ettei koko pakettia tarvitse vesittää ja jäädä sitten odottelemaan niitä vihreitä talvia, joita tämän teeman jäihin laittaminen varmasti tarkoittaa. 

Lähteet 

Airaksinen A. 2023. Kiina johtaa päästöttömän energian investoinneissa – 515 miljardilla aurinko- ja tuulivoimaa, akkuja, sähköautoja. Osoitteessa https://www-kauppalehti-fi.ez.lapinamk.fi/uutiset/kiina-johtaa-paastottoman-energian-investoinneissa-515-miljardilla-aurinko-ja-tuulivoimaa-akkuja-sahkoautoja/184cb954-3743-4a18-b031-15cf87851809. Viitattu 12.2.2023. 

Eskonen H. 2023. Kenen vika? Osoitteessa https://yle.fi/a/74-20061695. Viitattu 12.2.2025. 

Euroopan komissio 2025. An EU Compass to regain competitiveness and secure sustainable prosperity. Osoitteessa https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_25_339. Viitattu 12.2.2025. 

Ilmatieteenlaitos 2025. Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin – 1,5 asteen raja ylitettiin ensimmäistä kertaa. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/4TbWBTdcA4k0Qlqx9Rniuq. Viitattu 12.2.2025. 

Lasshof D. 2024. Tracking Progress: Climate Action Under the Biden Administration. Osoitteessa https://www.wri.org/insights/biden-administration-tracking-climate-action-progress. Viitattu 12.2.2025. 

McNally F. 2025. EU Omnibus: Comission expected to heavily water down CSRD, CSDD. Osoitteessa https://www.responsible-investor.com/eu-omnibus-commission-expected-to-heavily-water-down-csrd-csddd/. Viitattu 12.2.2025. 

Tollefson J.  2025. Drill, baby, drill? Trump policies will hurt climate ― but US green transition is under way. Osoitteessa: https://www.nature.com/articles/d41586-025-00243-8. Viitattu 12.2.2025.