Lapin elintarvikealan osaamisvajeen kartoitus

Agrologi (AMK) Hanna-Mari Romakkaniemi ja HTM Anna Suomalainen työskentelevät asiantuntijoina Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Tekijöitä tarvitaan elintarvikealalle

Lapin elintarvikealan koulutuskartoitus -hankkeessa toteutetussa kyselyssä selvitettiin Lapissa paikallisten yritysten näkemyksiä koulutustarpeesta yhteistyöhankkeiden avulla sekä haastattelemalla yritysten edustajia. Lisäksi selvitettiin elintarvikealalle tarjottavan toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen nykytilanne ja suunnitelmat tulevaan. Tämän materiaalin ja maakunnallisten tavoitteiden (mm. Lapin elintarvikeohjelma, Lapin arktisen biotalouden kehittämisohjelma ja Lapin maaseutuohjelma) pohjalta laaditaan visio elintarvikealan koulutuksen kehittämiselle Lapissa.

Selvitystyön alustavien tulosten perusteella keskeisimpänä haasteena lappilaisilla elintarvikealan yrittäjillä on työvoimapula, joka näkyy sekä yleisesti työntekijöiden vähyytenä että yrityksen tarvitseman osaamisen puutteena. Selvityksessä haastatelluissa yrityksissä on tunnistettu lukuisia tekijöitä, jotka koetaan esteeksi tai hidasteeksi osaavan työvoiman saamiselle. Tärkeänä tällaisena tekijänä yrityksissä pidetään perustyötä tekevien työntekijöiden puutetta.

Koulutus tukee osaamisen kehittämistä

Elintarvikealalle voi kouluttautua perustutkintotasolla, ammattitutkintotasolla sekä erikoisammattitutkintotasolla. Perustutkinto (laajuus 180 osp.) tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet elintarvikealan erilaisiin tehtäviin. Elintarvikealan perustutkinnossa suuntautumisvaihtoehdot ovat elintarviketeknologia, leipomoalan, liha-alan ja meijerialan osaamisala. Lisäksi valittavana ovat kalatalouden perustutkinto ja luonto- ja ympäristöalan perustutkinto. Edellä lueteltujen suuntautumisvaihtoehtojen osaamista opiskelija voi edelleen täydentää ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. (e-Perusteet, 2022).

Ammattitutkinto (laajuus 120, 150 tai 180 osp.) tuottaa työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää sekä kohdentuu perustutkintoa rajatumpiin työtehtäviin. Ammattitutkinnoista opiskelija voi valita elintarvikejalostuksen, elintarviketeollisuuden, kalatalouden, leipomoalan, luontoalan tai ruokapalvelujen ammattitutkinnon (e-Perusteet, 2022).

Lisäksi erikoisammattitutkinnoissa (EAT, laajuus 160, 180 tai 210 osp.) on mahdollisuus edelleen syventää omaa osaamistaan vastaamaan työelämätarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoja syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista. Erikoisammattitutkinnoissa on vaihtoehtoina elintarvikealan, erityisruokapalveluiden, kalatalouden, leipomoalan sekä luontoalan erikoisammattitutkinnot. (e-Perusteet, 2022).

Toisen asteen koulutusta elintarvikealalle Lapissa ja pohjoisessa tarjoaa tällä hetkellä Saamelaisalueen koulutuskeskus Inarissa, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redu Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Kittilässä, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Torniossa, Tervolassa, Kemissä ja Muoniossa. Lisäksi Koulutus Nord tarjoaa opetusta Övertorneålla Ruotsissa.

Elintarvikealan toisen asteen oppilaitoksissa opiskelijamäärät jatkavat vähenemistä edelleen. Ravintola-alan koulutuksen houkuttavuutta heikensi huomattavasti koronapandemian myötä syntynyt yhteiskunnan sulkutila, jossa iso osa ruokapalvelualan toimijoista joutui supistamaan toimintojaan merkittävästi. Tämä vaikutti myös alan työttömyyteen sitä nopeasti nostaen, mikä puolestaan heikensi alan vetovoimaa. Vetovoiman heikennyttyä myös opiskelijamäärät alan koulutuksiin laskivat rajusti.

Elintarvikejalostus Lapissa

Enemmistö Lapissa tuotetuista elintarvikkeista ja luonnontuotteista jalostetaan maakunnan ulkopuolella. Lapissa tuotetuista elintarvikkeista täyden omavaraisuusasteen saavuttavat ainoastaan poro, lammas ja nauris, joiden osalta myös jatkojalostus tapahtuu Lapissa (Lapin elintarvikeohjelma 2017, s.10).

Lapissa on kaiken kaikkiaan lihaa ja lihatuotteita jalostavia yrityksiä nelisenkymmentä. Luonnonvarakeskuksessa tehtyjen selvitysten pohjalta on arvioitu, että Lapissa esimerkiksi naudanlihan osalta jää maakunnassa saamatta n. 6,5 miljoonaa euroa jalostusarvohyötyä (Lapin elintarvikeohjelma 2017, s.10). Maitoalalle löytyy vain yksittäisiä toimijoita, luonnontuotealan jalostustoiminta tapahtuu pienissä, alle 5 henkilöä työllistävissä yrityksissä.

Lapissa tuotettu ja pyydetty kala kattaa noin 60 prosenttia kulutuksesta (Lapin elintarvikeohjelma 2017, s. 22). Kalan elintarvikekäytön yksi iso haaste on logistiikka, sillä herkästi pilaantuvana elintarvikkeena kala asettaa isoja vaatimuksia mm. kylmäketjun ja välimatkojen osalta. Yritysten joukossa on myös kalasatamia. Kalasatamat ovat julkisella tuella kuntien merkittävien järvikalastusvesistöjen läheisyyteen rakennettuja laitoksia, joissa kalastajilla on mahdollisuus käsitellä, säilyttää ja varastoida pyydetty kalansaalis siihen saakka, kunnes se siirtyy kuljetettavaksi myyntipaikkaan.

Elintarvikealan työntekijöiden tilanne ja osaaminen Lapissa

Hankkeessa tehdyn selvityksen pohjalta on selvää, että vaikka yritykset ovat halukkaita laajentamaan toimintaansa, uusia työntekijöitä on haastava löytää. Suurimpina ongelmina yrityksissä nähdään olevan järjestettävän koulutuksen puute sekä yleinen mielikuva elintarvikealasta. Elintarvikeala ja erityisesti yritysten perustyö lihan- ja kalanjalostuksen sekä teollisen leivonnan osalta ei houkuttele uutta työvoimaa ja koulutuksen keskittyessä eteläisempään Suomeen myös työvoima valuu pois Lapista.

Suurin osa yrityksistä kokee, että elintarvikealan perustutkinto tarjoaa riittävän osaamistason työntekijöille, ja että jatkokouluttautumiselle on myös Lapissa ja Pohjois-Suomessa mahdollisuuksia. Enemmistö yrityksistä myös kouluttaa itse työntekijöitään vastaamaan tarpeitaan. Tarvetta lisäkoulutukselle on etenkin tuotekehityksen ja markkinoinnin osalta: kun yritykset havittelevat toiminnan laajentamista, markkinointiosaamisen merkitys korostuu.

Haastatteluissa nousi esille myös tarve prosessiosaamiselle, jonka merkitys etenkin isommissa tuotantolaitoksissa on suuri. Elintarvikkeiden valmistus koostuu lukuisista pienistä osaprosesseista, joiden kautta muotoutuu elintarvikkeen valmistusprosessi. Jokaisessa prosessivaiheessa on omat erityispiirteensä ja tarkoituksensa laadukkaan lopputuotteen saamiseksi, ja koko prosessin hahmotuskyky on työntekijälle tärkeä taito.
Poikkeuksen osaamisen ja työvoiman osalta tekevät leipomo- ja kala-alan yritykset, joissa on ollut haasteita saada osaavaa työvoimaa.

Sekä perus- että jatkokoulutuksen tai erikoisosaamisen hankkimisen osalta koulutustarjonta koetaan näillä aloilla riittämättömäksi. Nykyisten työntekijöiden osaaminen koettiin kyllä hyväksi, mutta uusia työntekijöitä on vaikea rekrytoida. Yritykset näkivät ongelmaksi nimenomaan koulutuksen puutteen alueella. Osalle nuoria lähteminen kotiseuduilta kauas opiskelemaan ei ole helppo vaihtoehto pohjoisen pitkien etäisyyksien ja haastavien kulkuyhteyksien vuoksi. Julkista liikennettä ei välttämättä ole tarjolla siten, että matkustaminen koettaisiin helpoksi ja vaivattomaksi. Liikkuminen lisää myös opiskelun kustannuksia huomattavan paljon.

Yhteenveto

Lapin alueen elintarvikealan yritykset ovat tilanteessa, jossa kasvuhalua ja kehittämisintoa olisi, mutta uusia työntekijöitä on vaikea löytää. Sinänsä nykyisen elintarvikealan peruskoulutuksen nähdään olevan riittävän laadukasta tarvittavan osaamisen kartuttamiseksi; ongelmaksi muodostuukin ensisijaisesti koulutuksen sijainti ja eri alojen painottuminen elintarvikealan koulutuksessa. Yritysten näkökulmasta koulutusta olisi tärkeää saada niille alueille, joissa alasta kiinnostuneita nuoria on. Näin saataisiin paremmin sitoutettua nuoria alueelle ja työllistymään Lapin alueen elintarvikeyrityksiin.

Lähellä sijaitseva toisen asteen koulutus vaikuttaa olevan yritysten kannalta tärkeintä. Harva yritys koki tarvitsevansa lisää korkeakoulutettuja työntekijöitä, ja näidenkin osalta tarve liittyi enimmäkseen myynnin, markkinoinnin, taloushallinnon ja johtamisen osa-alueille. Kun puhutaan yritysten perustoiminnasta, kuten lihan, kalan ja maitotuotteiden jalostamisesta, perustyötä tekevien työntekijöiden tarve on suuri ja yritykset myös kouluttavat näihin tehtäviin itse uusia työntekijöitä.

Aineiston perusteella yritykset näkevät kohtaanto-ongelman syinä koulutusmahdollisuuksien puutteen lisäksi elintarvikealan kehnon tunnettuuden nuorten parissa sekä epärealistiset odotukset alan töistä. Yritysten edustajat kuvasivat haluavansa työntekijöitä, joilla on ”asennetta”, motivaatiota, tai jopa synnynnäinen palo työhön. Tällä ehkä kuvataan sitä, että sinänsä koulutetuilla ja osaavilla työntekijöillä voi olla matala sitoutuminen alan töihin.

Oppilaitosten markkinointi ja mielikuvatyö alasta koettiin riittämättömiksi. Yrityksissä toivottaisiin, että oppilaitokset toisaalta pyrkisivät herättämään enemmän kiinnostusta alan opintoihin, mutta myös itse opinnoissa tuomaan alan päivittäistyön realiteetit esille. Työkokemuksen hankkiminen ja yrityksiin tutustuminen opiskelun aikana esimerkiksi harjoitteluiden kautta koettiin erityisen tärkeänä. Myös erilaiset opetuksen muodot, verkko-opetus ja hybridimuotoiset opinnot, nähtiin kehitettävänä osa-alueena elintarvikealan koulutuksen osalta.

Lapin elintarvikealan koulutuskartoitus -hankkeessa selvitetään Lapissa elintarvikealalle tarjolla oleva toisen asteen ja korkeakoulutason koulutus ja koulutusta antavien oppilaitosten tulevaisuuden suunnitelmat koulutuksen laajentamisen/supistamisen suhteen. Yritysten näkemyksiä koulutustarpeesta kerätään pääsääntöisesti yhteistyöhankkeista, mutta tätä tietoa täydennetään haastattelujen avulla tarpeen mukaan.

Saatuja tuloksia peilataan maakunnallisissa strategioiden ja ohjelmien (mm. Lapin elintarvikeohjelma, Lapin arktisen biotalouden kehittämisohjelma, Lapin maaseutuohjelma) tavoitteisiin. Kerätyn materiaalin ja maakunnallisten tavoitteiden pohjalta laaditaan visio elintarvikealan koulutuksen kehittämiselle. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2021–31.12.2022 ja sitä rahoittaa Lapin liitto.

Lähteet

e-Perusteet. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi. Viitattu 15.10.2022.
Lapin elintarvikeohjelma. https://issuu.com/lapinliitto/docs/elintarvikeohjelmaa4. Viitattu 29.10.2022.