Lapset puheeksi

YtM Sanna Viinonen työskentelee lehtorina ja hankeasiantuntijana Osallisuus- ja toimintkyky -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa ja YtM s Maija Hiltula kehittäjä-sosiaalityöntekijänä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa.

Onnistunut työ perheen hyvinvoinnin tueksi vaatii ammattitaitoa

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmä on hajanainen. Esimerkiksi kasvatustehtävässään eri syistä tukea tarvitseva perhe voi olla yhtäaikaisesti asiakkaana eri tahoilla sosiaali-, terveys- ja kasvatuksen palveluissa: neuvolassa, sosiaalityössä ja varhaiskasvatuksessa. Onnistunut työ perheen hyvinvoinnin tueksi viranomaisilta taitoa monialaiseen työskentelyyn.

Lapin ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ovat osatoteuttajina MoniSote – Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille -hankkeessa. Hankkeessa on edistetty sekä Lapin korkeakoulujen että alueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten monialaisen työskentelyn osaamista ja luotu valmiuksia työskennellä moniasiantuntijuutta edellyttävissä toimintaympäristöissä.

Osana hanketta toteutettiin Lapset puheeksi -menetelmäosaajakoulutus, joka suunnattiin Lapin alueella lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille sekä Lapin korkeakoulujen opiskelijoille. Koulutukseen haki 56 Lapissa työskentelevää ammattilaista, joista 20 aloitti ja 17 loppuunsaattoi menetelmäkoulutuksen.

Lainsäädäntö velvoittaa viranomaisia suunnitelmalliseen monialaiseen yhteistyöhön

Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja perheiden palveluissa työskenteleviä sekä esimerkiksi koulun ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä yhteistyöhön lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi (esim. Hallintolaki 434/2003, luku 2; Varhaiskasvatuslaki 540/2018, § 7; Terveydenhuoltolaki 1326/2010 53a§; Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, luku 2; Perusopetuslaki 477/2003).

Työn on oltava ennakoivaa ja suunnitelmallista. Lainsäädäntö velvoittaa palveluiden järjestäjiä laatimaan suunnitelmia yhteistyön tueksi esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa (Pkl 15§ Vkl ja 22§). Suunnitelmissa yksilöidään monialaista työskentelypintaa ja tuodaan myös kodit yhteistyön ytimeen, aktiivisiksi toimijoiksi ja kumppaneiksi yksisuuntaisen viranomaislähtöisen lähestymisen sijaan. Suunnitelmissa sovitaan muun muassa oppimisen tuesta sekä kodin ja koulun yhteistyön järjestämisestä ja toteuttamisesta (Opetushallitus 2014, 11; Opetushallitus 2018, 11-12).

Monialaista työskentelyä tukee yhteinen arvopohja, palvelujärjestelmän tuntemus, asiakkaiden osallisuus sekä eri sektoreiden toimijoiden palvelujen johtamis- ja kehittämisosaaminen. Työ lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi on kiinteä osa sosiaali- ja sekä kasvatusaloja. Lapset puheeksi -menetelmä on asiakastyön tasolla tähän soveltuva, vaikuttavaksi todettu lapsi- ja perhelähtöinen menetelmä, joka soveltuu monialaiseen työskentelyyn lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.

Lapset puheeksi -menetelmä kasvun ja kehityksen tukena

MoniSote-hankkeen keskeinen tavoite on edistää ja luoda pohjaa monialaiselle työskentelylle sosiaali- ja terveysalalla. Lapset puheeksi -menetelmä on hyvä esimerkki toimivasta ja vaikuttavasta monialaisesta työskentelymenetelmästä. Menetelmän ytimessä on lapsen ja nuoren arjen sujumisen tukeminen monialaisesti hänen kehitystään tukevalla tavalla perheen haasteista huolimatta. Olennaista on tuoda lapsen ja nuoren parissa työskentelevät ihmiset yhteen ja moninäkökulmaistaa verkostolle, vanhemmille sekä lapselle itselleen hänen elämänsä voimavaroja sekä haavoittuvuuksiaan ja tehdä niiden suhteen yhteinen toimintasuunnitelma. Ks. Lapset puheeksi -koulutuksen esittelyvideo.

Menetelmän ytimessä ovat käsitteet haavoittuvuus, vahvuudet ja pärjäävyys. Haavoittuvuudella viitataan tilanteeseen, joissa ympäristön ja yksilön välinen yhtälö ei toimi. Kyseessä on tilanne, jossa joko on jo ongelmia tai mikäli ei sovita yhteisistä toimista lapsen tai perheen tueksi, ongelmia voi syntyä (Solantaus & Niemelä 2016, 24.). Riskejä voisi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa vilkas ja temperamenttipiirteiltään hyvin aktiivinen lapsi ja jaksamaton vanhempi vaihtavat hoitopaikkaa tai koulua (Solantaus & Niemelä 2016). Kun lapsen ja vanhemman arjen tunteva sosiaalinen ympäristö vaihtuu toiseksi, on tiedonvälitys perheen vahvuuksista ja haavoittuvuuksista tärkeä keskustella ja luoda yhteinen toimintasuunnitelma heidän tukemisekseen muutostilanteessa.

Vahvuuksien suhteen olennaista on tunnistaa asiat, jotka sujuvat perheen ja lapsen arjessa vaikka heillä on muuten vaikeuksia tai kuormittava elämäntilanne. Kyse on asioista, päivittäisistä tehtävistä ja rutiineista, jotka tulee tehdyksi ilman suurta kaplakkaa. Pärjäävyyteen liittyy siis olennaisesti Lapset puheeksi -menetelmässä vahvuuksien näkeminen, jakaminen ja osoittaminen lapsen kaikissa kehitysympäristöissä.

Pärjäävyys on Solantaus & Niemelän (2016, 24) mukaan prosessi, ei yksilön ominaisuus ja se herää eloon yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. (Solantaus & Niemelä 2016, 24.) Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkissämme vilkkaan päiväkoti-ikäisen lapsen ja jaksamattoman vanhemman perheessä vaikkapa sujuvaa heräämistä ja syötyä aamupalaa. Lapset puheeksi -keskustelussa nämä voitaisiin nostaa esille ja todeta yhteisesti, miten arki näiltä osin sujuu ja miten sitä voidaan edelleen lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi ylläpitää.

Kuva 1. Toimintasuunnitelma (Mieli ry)

Lapset puheeksi -keskustelu tiivistetään toimintasuunnitelmaksi

Lapset puheeksi -menetelmä jakautuu kahtaalle: keskusteluun ja neuvonpitoon. Lapset puheeksi -keskustelussa kartoitetaan perheen, lapsen ja nuoren elämää strukturoidun keskustelun avulla ja laaditaan yhteinen toimintasuunnitelma (kuva 1).

Lapset puheeksi -menetelmän opiskelijaryhmä hankkeessamme kävi osana koulutustaan vähintään kaksi menetelmän mukaista keskustelua asiakasperheissään. Keskustelun tueksi on laadittu ns. lokikirja. Lokikirjoihin voi tutustua Mieli Ryn verkkosivuilla, josta ne ovat myös menetelmäosaajien vapaassa käytössä

Lapset puheeksi -lokikirjat – MIELI ry

Hankkeen opiskelijat keskustelivat ja laativat toimintasuunnitelman asiakasperheensä hyvinvoinnin tueksi. Toimintasuunnitelmassa sovitaan yhteisesti, miten lisätä ja tukea lapsen tai nuoren vahvuuksia ja kuinka toimia haavoittuvuuksissa kotona, päivähoidossa tai koulussa ja vapaa-aikana. Olennaista on näin vahvistaa lapsen ja perheen pärjäävyyttä ja sopia konkreettisesti toimet eri kehitysympäristöihin: kotiin, kouluun, päivähoitoon ja/tai harrastuksiin.

Neuvonpito kutsutaan koolle, mikäli lapsen asiassa tarvitaan lisätukea ja perhe on halukas laajempaan työskentelyyn. Neuvonpidon avulla rakennetaan toimiva joukko ihmisiä toteuttamaan yhteistä toimintasuunnitelmaa lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Lopuksi

Hankkeen koulutusryhmän palaute käydyistä Lapset puheeksi -keskusteluista oli pääosin myönteinen. Opiskelijat toivat esiin erityisesti menetelmän vahvuusorientaatiota sekä käytännönläheisyyttä, joka rakentui toimintasuunnitelman myötä. Monialainen työskentely on sosiaali-, terveys ja kasvatusalojen arkea. Ammattilaisten tarve menetelmille tueksi lapsi- ja perhelähtöiseen työskentelyssään on ilmeinen.

Lapset puheeksi -menetelmä nostaa työskentelyn ytimeen, perheen tueksi lapsen keskeiset kehitysympäristöt – koulun, kodin, harrastukset ja muut tärkeät yhteisöt ja yksilöt viranomaistyön rinnalle. Se tuo esiin ja vahvistaa lapsen ja perheen omaa toimitaa hyvinvointinsa eteen ja niin sanotun huolipuheen rinnalle syntyy puhetta arjen oikeista teoista, pärjäämisestä ja perheen työstä oman hyvinvointinsa eteen kaikissa elämäntilanteissa. Menetelmä osoittaa valoa ja tukee sitä hyvää lapsen arjessa, jonka kannattelemana hän saattaa päästä hyvin eteenpäin muista elämässä läsnäolevista tai sitä uhkaavista haasteista huolimatta.

Mieli ry on laatinut koulutuksille koulutuskriteerit, jotka asettavat niille yhteisiä raameja. Koulutuksia järjestetään sekä yksityisten kouluttajien toimesta että julkisen sektorin palveluissa myös Lapin alueella.

Hanketoimijat

Hanke on ESR-rahoitteinen yhteistyöhanke, jonka hallinnoija on Lapin yliopisto sekä osatoteuttajina Lapin ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2020-30.6.2022.

Lähteet

Alasuutari, M., Lammi-Taskula, J., Riikonen, A. & Kannel, L. 2022 Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö ja palveluohjaus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:27. Viitattu 3.5.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-064-6

Hallintolaki 6.6.2003/434

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Viitattu 3.5.2022. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Perusopetuslaki 477/2003

Solantaus, T. & Niemelä, M. 2016. Arki kantaa – kun se pannaan kantamaan. Perheterapia 2016 / 1.

Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301

Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326

Varhaiskasvatuslaki 540/2018.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. Viitattu 3.5.2022 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf