OTM, HTM, MMM Tia Lämsä työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Ennustaminen on aina vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Vanha totuus pitää edelleen paikkansa.

Vaikka Suomessa tapahtuu laajalla mittakaavalla alueellista keskittymistä, on maaseutualueilla edelleen iso merkitys maassamme. Suomalaisista yrityksistä 40 prosenttia toimii maaseudulla ja kolmanneksella maatiloista on maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa (MMM 2021).

Kun tarkastellaan Suomea yritystukien valossa, Suomen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua. Tästä näkökulmasta tarkastellen 30 prosenttia Suomen yrityksistä sijaitsee maaseudulla. (Ely-keskus 2021). Näiden lukujen valossa ei käy kiistäminen, etteikö maaseudun tulevaisuudella ole merkitystä koko Suomelle. Alueella on myös potentiaalia moneen.

Korona myös osaltaan vaikutti siihen, että osa maaseutualueista on muutaman viime vuoden aikana saanut käännettyä muuttotappionsa jopa muuttovoittoon tai ainakin pienentämään tappiotansa. Moni työntekijä on etätyöhön siirtyessään muuttanut mökkipaikkakunnalleen pysyvämmin tai vihdoin toteuttanut haaveensa siirtyä kaupungin vilinästä maaseudun rauhaan. Tämä tuo toki uusia mahdollisuuksia myös näiden alueiden yrityksille.

Maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen on tärkeää

Karelia ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyössä alueidensa ProAgrioiden kanssa toteuttama ja Maaseuturahaston rahoittama Rural Future -hanke on toiminut nimenomaan maaseutuyritysten kannattavuuden ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Hankkeessa on haluttu kehittää uusia ansaintamuotoja toimeentulon ja toiminnan kehittämisen vahvistamiseksi. (Kehittyvä ja kannattava maaseutuyrittäjyys).

Maaseutupolitiikan visiossa todetaan monimuotoisen maaseudun olevan kansallinen menestystekijä, joka tarjoaa alustan ja ratkaisuja hyvälle elämälle, innovatiivisuudelle, yrittäjyydelle ja kestävälle yhteiskunnalle (Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2021:12, 19). Näihin asioihin on haluttu vaikuttaa ja luoda tulevaisuusvisioita maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi.

Korona on ollut jo kohta kaksi vuotta keskuudessamme ja epävarmuus tulevaisuudesta vaivaa edelleen monia yrittäjiä. Kuitenkin tulevaan on pyrittävä varautumaan ja sitä ennakoimaan parhaansa mukaan. Toiminnan kehittäminen ja ennakointi onkin noussut keskiöön monessa yrityksessä ja näiden asioiden merkitys on kirkastunut entistä voimakkaammin.

Visio eurooppalaisesta maaseudusta

Liiketoiminnan kehittäminen vaatii sitä, että oikeasti mietitään, mitä tulevaisuuden asiakas haluaa. Rural Future -hankkeessa haluttiin visioida myös eurooppalaisen maaseudun tulevaisuutta ja roolia, ja siinä järjestettiinkin upea European Rural Entrepreneurship Voices Forum -tapahtuma. Tapahtuma kokosi hienosti yhteen maaseudun toimijoita eri puolelta Eurooppaa, pääosin kuitenkin Suomesta.

Tapahtumassa kuultiin loistavia puheenvuoroja eurooppalaisilta nuorilta yrittäjiltä ja pohdittiin Euroopan maaseutualueiden tulevaisuutta monesta eri näkökulmasta näiden puhujien kesken. Myös tilaisuuden osallistujat pääsivät työryhmissä pohtimaan Euroopan maaseutualueiden tulevaisuusnäkymiä ja miettimään, millaista tulevaisuus on vuonna 2040.

Lopputuloksena forumista olikin, että tulevaisuudessa mahdollisuuksia kyllä on, kunhan tilaisuudet vain uskalletaan käyttää.

Tulevaisuus ei ole paikkaan sidottua

Tärkeänä asiana tulevaisuuden tarpeita mietittäessä on huomioida kuluttajien muuttuvat tarpeet. Niiden ennakointi luo pohjaa myös yritysten kehittämistoiminnalle. Tulevaisuuden kuluttajat ja nuori sukupolvi ovat edelläkävijöitä monissa asioissa ja esimerkiksi ostokäyttäytymisessä muutos lähtee heistä. Heidän kulutustaan ja arvojensa muutosta on syytä seurata, jotta yritysten toimintaa osataan kehittää oikeaan suuntaan.

Tietysti toiminnassa ja tarjoomassa halutaan vastata juuri niihin tarpeisiin, joita kuluttajilta nousee. Kokemuksen merkityksellä ostotilanteessa on entistä enemmän merkitystä, tämä vaatii yrittäjiltä asiakaskokemukseen panostamista.

Tietoyhteiskunnassa valveutuneet asiakkaat hakevat informaatiota yhä enemmän verkosta ennen ostopäätösten tekemistä. Myös itse kaupankäynti siirtyy enenevässä määrin verkkoon. Iso osa tiedonhausta tapahtuu itsenäisesti, joten yrittäjien on panostettava digitalisaatioon ja tiedon saatavuuteen 24/7. Tässä on varmasti vielä paljon tekemistä myös maaseudun yrityksillä.

Myös maaseudun pienyritysten on syytä olla läsnä verkossa. Tämä seikka tuli esiin myös hankkeen aikana, kun yrittäjien ryhmissä käytiin läpi tulevaisuusvisioita. Moni yrittäjä onneksi jo ymmärtää, että internet on paikka, missä markkinointi ja tiedon välitys nykyään pitkälti tapahtuu. Toisaalta se luo runsaasti uusia mahdollisuuksia. Koska asiakkaat voivat olla aivan eri puolella Suomea, Eurooppaa tai jopa maailmaa, potentiaalisia ostajia loistaville palveluille ja tuotteille on lukemattomia.

Myös digitalisaatio luo mahdollisuuksia

Kun alueella on toimiva verkkoinfra, voi moni yritys toimia Lapin pienellä paikkakunnalla siinä missä isommassa kaupungissakin. Eikä pidä unohtaa, että nykyään jopa myös korkeakouluopiskelu onnistuu monilla aloilla monimuotoisesti ja jopa lähes täysin verkko-opintoina. Joten edes opintojen vuoksi ei ole välttämättä tarvetta vaihtaa kotipaikkakuntaansa maaseudun rauhasta suurkaupunkiin.

Digitalisaatio on siis luonut monilta osin maaseudun tulevaisuudelle hyviä näkymiä. Maaseutu on tulevaisuudessakin täysin varteenotettava vaihtoehto asuinpaikkakunnaksi ihmisille, jotka näille alueille ovat sydämensä menettäneet.

Lähteet:

Ely-keskus 2021. Maaseudun yritysrahoitus. Saatavilla: Maaseudun yritysrahoitus – ely – ELY-keskus.Viitattu 28.10.2021.

Kehittyvä ja kannattava maaseutuyrittäjyys. Saatavilla: Rural Future | Kehittyvä ja kannattava maaseutuyrittäjyys (karelia.fi). Viitattu 26.10.2021.

Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2021:12. Ajassa uudistuva maaseutu – Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021-2027. Saatavilla: Ajassa uudistuva maaseutu – Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021–2027 (valtioneuvosto.fi)

MMM 2021. Yrittäjyys maaseudulla. Saatavilla: Yrittäjyys maaseudulla – Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi). Viitattu 25.10.2021.