Opintojen alkupuolella aloin odottaa ensimmäistä lastani, ja viimeiset kurssit sekä opinnäytetyö tuli suoritettua pääasiassa nuoren miehenalun päiväunien aikana. Monimuoto-opintojen luennot olivat ilta-aikaan ja ne oli mahdollista katsoa myös tallenteena jälkikäteen, mikä helpotti opiskelua pienen lapsen kanssa huomattavasti.

Lukio-opintojen jälkeen minulla oli kaksi vaihtoehtoa jatkokoulutuksen suhteen, joko liiketalouden ja hallinnon opinnot tai luonnonvara-alan opinnot. Silloin luonnonvara-ala vei voiton ja valmistuin vuonna 2015 Lapin ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööriksi. Valmistumisen jälkeen työskentelin kaupungilla teknisissä palveluissa kausiluontoisesti viheralueiden ja puistometsien kunnossapito- ja työnjohtotehtävissä, mutta koko ajan mielessä painoi ajatus olisiko sittenkin pitänyt hakea opiskelemaan liiketaloutta.


Kahden polvileikkauksen jälkeen vuonna 2019 tajusin, että työkyvyn säilymisen kannalta olisi järkevää hakeutua niin sanottuihin toimistohommiin ja huomasin Lapin ammattikorkeakoulussa olevan mahdollisuus tradenomiopintoihin avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintojen kautta. Niinpä vuoden 2020 alusta aloitin tradenomiopinnot avoimen ammattikorkeakoulun kautta monimuoto-opiskelijana saaden ikään kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla: terveyden ja työkyvyn kannalta paremman sekä toisaalta sen kouluaikojen alkuperäisen unelma-ammatin! Avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintojen pisterajan täytyttyä siirryin loppuopintojen ajaksi varsinaiseksi korkeakouluopiskelijaksi monimuoto-opintoihin. Hieno systeemi, joka mahdollistaa korkeakouluopinnot, vaikka yhteishaku olisi mennyt ohi tai sitä kautta ei olisi tullut valituksi!

Avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintojen pisterajan täytyttyä siirryin loppuopintojen ajaksi varsinaiseksi korkeakouluopiskelijaksi monimuoto-opintoihin. Hieno systeemi, joka mahdollistaa korkeakouluopinnot, vaikka yhteishaku olisi mennyt ohi tai sitä kautta ei olisi tullut valituksi!

Aikaisemmat korkeakouluopinnot Lapin ammattikorkeakoulussa mahdollistivat kaksien suuntautumisopintojen suorittamisen ja valmistumisen reilussa kahdessa vuodessa, sillä perusopinnoista suurin osa oli hyödynnettävissä metsätalousinsinööriopinnoista. Suoritin tradenomiopintojen aikana riskienhallinnan sekä talousosaamisen opinnot, ja etenkin työelämää ajatellen niistä muodostui mahtava kombinaatio. Opintojen alkupuolella aloin odottaa ensimmäistä lastani, ja viimeiset kurssit sekä opinnäytetyö tuli suoritettua pääasiassa nuoren miehenalun päiväunien aikana. Monimuoto-opintojen luennot olivat ilta-aikaan ja ne oli mahdollista katsoa myös tallenteena jälkikäteen, mikä helpotti opiskelua pienen lapsen kanssa huomattavasti. Moni voi ajatella, että kiireisen lapsiarjen keskellä opiskelu on lähes mahdoton tehtävä, mutta lähellä arvosanaa 5 hipova keskiarvo ja korkein mahdollinen arvosana opinnäytetyöstä ovat todiste siitä, että kun motivaatio ja ympäröivien henkilöiden tuki on kohdallaan niin kaikki on mahdollista!


Työharjoittelun suoritin keväällä 2022 samassa paikassa, missä työskentelin kausityöntekijänä. Siirryin kenttätyöstä ja tiiminvetotehtävistä ylemmän esimiehen alaisuuteen tutustumaan paremmin työnjohdon tehtäviin sekä yleisesti kaupungin hallintoon. Sain kokemusta palkkahallinnosta, hankintojen kilpailutuksesta, laskutuksesta, kunnallishallinnon asiakirjojen laadinnasta sekä yleisesti esimiestyöstä. Lisäksi pääsin hyödyntämään riskienhallinnan opintoja pelastussuunnitelman laadinnassa sekä turvallisuusasiakirjojen päivittämisessä. Opinnäytetyönä tein riskianalyysin samaiselle kaupungin teknisten palveluiden osastolle.


Harjoittelun jälkeen olen jatkanut esimiestehtävissä, joissa minun on määrä työskennellä heinäkuun 2022 lopulle. Harjoittelu- ja opinnäytetyöprosessin ollessa vielä kesken, hain tulevan tradenomin tittelin ja harjoittelussa sekä esimiestehtävissä saamani kunnallishallinnon kokemuksen pohjalta naapurikuntaan hallintosihteerin virkaan, johon minut myös valittiin. Vasta huomenna on virallinen valmistujaispäiväni ja työskentelen jo nyt tällä hetkellä noin 40 henkilön esimiehenä ja elokuusta alkaen minulla on ”vakivirka” odottamassa, joten on kai oikeutettua sanoa jo kliseeksi muodostunut lause: opiskelu kannattaa aina!

– Mia-Maria Alkku –