Pääsykoekevät, tulosten jännittäminen ja opiskelupaikan vastaanottaminen, muutto 600 kilometrin päähän lapsuudenkodista, ensimmäinen oma koti, täysin tuntematon uusi kotikaupunki, uudet ystävät, korkeakouluopinnot sekä valmentamisen aloittaminen uudessa seurassa. Aikamoinen vuosi 2021!

Itse muutto ei minua hirveästi jännittänyt, tiesin että tulen pärjäämään. Sen sijaan minua jännitti hirveästi, saanko uusia ystäviä ja pääsenkö ns. sisälle porukkaan. Olen aina ollut sosiaalinen, tullut hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja viihtynyt ihmisten seurassa, mutta silti tämä tilanne jännitti hirveästi. Onneksi tämä pelko oli täysin turha. Heti ensimmäisenä päivänä kun kokoonnuimme lähiopiskelijoiden porukalla tiesin, että en tule olemaan yksin. Vaikka olemmekin kaikki vähän erilaisia ihmisiä, on meillä kuitenkin yhteiset mielenkiinnon kohteet, jotka yhdistävät meitä. Ensimmäisten päivien aikana meillä oli paljon yhteistä toimintaa, kiitos tuutoreiden, ja näin ryhmäytyminen sai vahvan pohjan heti alussa. Minusta tuntuu, että olisimme tunteneet paljon pidempään kuin mitä olemme oikeasti toisemme tunteneet. Lähiopiskelijoiden pienestä, noin 15 opiskelijan kokoisesta, ryhmästä johtuen meillä on pieni, tiivis ja yhtenäinen porukka, koska olemme ehtineet tutustua hyvin.

Kuten aiemmin mainitsinkin, pieni osa meistä liikunnanohjaajaopiskelijoista suorittaa opintoja lähiopiskelijoina Rovaniemellä, mutta suurin osa luokkakavereistamme opiskelee etänä ympäri Suomea. Heistä suurin osa suorittaa opintoja töiden ohella. Mielestäni on mahtavaa, että meillä Lapin ammattikorkeakoulussa on mahdollisuus suorittaa liikunnanohjaajaopintoja monimuotona. Tämä mahdollistaa opiskelut melkein missä vain elämäntilanteessa ja paikassa. Siitä huolimatta eiköhän me tässä kolmen ja puolen vuoden aikana ehditä hioutua yhtenäiseksi luokaksi.

Monimuoto-opinnot meidän liikunnanohjaajaopiskelijoiden osalta tarkoittaa sitä, että ennen jokaista opintojaksoa meidän on mahdollista valita, suoritammeko etänä vai paikan päällä Rovaniemellä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi pidemmät reissut lapsuudenkoteihin ja pandemiatilanteen helpottuessa myös ulkomaille. Itse työskentelen tällä hetkellä opintojen ohella sekä uintivalmentajana että asiakaspalvelutehtävissä. Töiden ja opintojen yhdistäminen on onnistunut hyvin ja olenkin ehtinyt tehdä kaiken ajallaan, ovathan opinnot minun ensisijainen prioriteettini.

Vapaa-ajalla siis valmennan uimareita, käyn töissä, urheilen ja vietän aikaa uusien ystävieni kanssa. Tänä vuonna on ollut myös mahdollista järjestää opiskelijatapahtumia, joissa näkee muitakin kuin oman luokan opiskelijoita. Vaikka suurin osa opinnoistamme on ollut verkossa, näemme useamman kerran viikossa, sillä käymme usein yhdessä syömässä opiskelijalounasta ja teemme koulutehtäviä porukassa, erityisesti ryhmätöitä. Minulle on tärkeää, että elämässäni on muutakin kuin koulu ja työt, ja olen iloinen, että olen ehtinyt tehdä muitakin asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi.

Tällä hetkellä tuntuu, että opiskelen oikeaa alaa ja olen löytänyt oman juttuni. Mieli voi toki tässä opintojen edetessä muuttuakin, mutta juuri nyt kaikki tuntuu hyvältä. Olen jo pitkään tiennyt, että liikunta-ala on minua varten ja tulevaisuudessa haluaisin työskennellä sen parissa mahdollisimman monipuolisesti, erityisesti valmentaminen on lähellä sydäntäni.

Iida Hannus, ensimmäisen vuoden liikunnanohjaajaopiskelija