Maaseutumatkailun tulisi perustua paikallisten itse tuottamiin palveluihin, jotta tulo jää paikkakunnalle. Paikallisuus, paikalliset perinteet sekä lähiruoka ovat myös matkailijoita kiinnostavia kasvavia trendejä. Matkailujat pääsevät tutustumaan myös paikalliseen kulttuuriin sekä paikallisiin ihmisiin ja vuorovaikutuksesta tulee osa matkailuelämystä.

EU:n lippulogo ja ely-tunnus.

Miltä kuulostaisi tulla keskustelemaan infotilaisuuteen matkailusta maaseudulla? No, miltä taas kuulostaisi tulla tupailtaan keskustelemaan samasta teemasta? Eikö ole jälkimmäinen tupailta-termi kuulosta paljon houkuttelevampi? Siitä syystä me lähdimme markkinoimaan Matkailuosaamisen lisääminen maaseudulla (JTF) –hankkeen tilaisuuksia eri puolilla Lappia tupailtojen muodossa. Tupaillat ovat erityisesti keskustapuolueen perinteinen tapa koota maaseudun asukkaita yhteen keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Ainakin puolue markkinoi keskustelutilaisuuksiaan tupailta-termillä.

Meidän järjestämissämme tilaisuuksissa ei keskitytty politiikkaan, vaan siellä kannustettiin osallistujia lähtemään mukaan 1,5-vuotiseen valmennukseen, jossa tuetaan kestävää ja vastuullista matkailutoiminnan luomista maaseutualueille. Ranualla, Kemissä, Pellossa, Muoniossa, Ivalossa ja Kemijärvellä järjestetyt tupaillat otettiin hyvin vastaan ja selkeä viesti oli, että valmennukselle on tarvetta. 

Tupailtojen keskusteluissa nousi esille, että on hyvä, että maaseutualueille kehitettäisiin uusia tuotteita ja palveluita palvelemaan matkailijoita. Matkailuosaamisen lisääminen alueen matkailusta kiinnostuneiden asukkaiden keskuudessa on itsessään myös vastuullisuusteko. Moni voi valmennukseen osallistuva voi saada matkailutoiminnasta sivutuloa, joka mahdollistaa asumisen ja elämisen myös harvemmin asutuilla alueilla ympäri Lapin seutukuntia.

Avoin sanomalehti pöydällä.

Kuva 1. Tupailtoja markkinoitiin monikanavaisesti paikallislehdissä ja sosiaalisessa mediassa

Miksi matkailuosaamisen valmennus?

Lapin väkimäärä kasvoi 2023 ja sitä selittää Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan osaksi maahanmuutto erityisesti Ukrainasta, mutta myös maan sisäinen muuttoliike (Yle 2024). Lappiin on siis vetovoimaa. Tilastokeskuksen taulukkoa katsoessa huomaa silti, että asukaslukuaan kasvattaneet kunnat ovat Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Rovaniemi ja Salla (Yle 2024). Lapin 21 yhdestä kunnasta jää siis 14 ilman muuttovoittoa. Saataisiinko näihin kuntiin lisää elinvoimaa matkailulla ja erityisesti kestävällä ja vastuullisella matkailulla?

Visit Finlandin Kestävän matkailun tila raportissa (2023, 5) todetaan, että uudistava matkailu haastaa matkailutoimijoita lähestymään kohteen kehittämistä uudella tavalla, kun keskiöön otetaankin paikalliset sekä ympäristö. Ajatuksena on rakentaa matkailukohdetta niin, että se olisi parempi paikka asua, mutta myös vierailla. Kestävässä matkailussa ajatuksena on, että matkailun tulee synnyttää sosiaalista ja kulttuurista arvoa sekä tarjota paikallisille mahdollisuus osallistua ja hyötyä matkailusta (Visit Finland 2023, 7)

Matkailun tulisi perustua paikallisten itse tuottamiin palveluihin, jotta tulo jää paikkakunnalle. Paikallisuus, paikalliset perinteet sekä lähiruoka ovat myös matkailijoita kiinnostavia kasvavia trendejä (kts esim. Lüthje & Saari, 2018, s. 42). Matkailijat esimerkiksi hakeutuvat maaseudulla yksityismajoitusta tarjoavien majoittajien kohteisiin, koska ovat kiinnostuneita tutustumaan paikalliseen kulttuuriin sekä paikallisiin ihmisiin. Tällöin myös majoittajan, eli palvelun tarjoajan sekä vieraan, eli matkailijan välinen vuorovaikutus on osa matkailuelämystä. (Tucker, 2004.) Myös autenttinen paikallinen ruoka voi olla matkailijoille keino lisätä ymmärrystään kohteen kulttuurista. (kts esim. Lüthje & Saari, 2018, s. 42)

Vastuullisuus mukana kehittämisessä

Tupailloissa markkinoimme valmennusta ja kyselimme osallistujien ajatuksia matkailutoiminnasta. Osa kertoi, että heillä on alueella matkailijoita, mutta ei vielä riittävästi tarjottavia matkailupalveluita. Keskustelimme myös matkailun vastuullisuudesta ja siitä, kuinka pienet maaseudun toimijat tekevät asioita vastuullisesti, vaikka eivät sitä välttämättä tiedosta. Tämä voi johtua siitä, että usein matkailupalvelu tarjotaan palveluntarjoajan omassa elinpiirissä. Ja harvemmin kukaan halua omaa takapihaansa sotkea. Keskusteluissa välittyi vahvasti kotiseuturakkaus ja halu pitää oma alue elinvoimaisena ja elinkelpoisena myöhemmillekin sukupolville, mutta myös kyky nähdä omassa elinympäristössä erityistä matkailupotentiaalia.

Kolme henkilöä istuu pyöreän pöydän ympärillä.

Kuva 2. Tupailloissa matkailuosaamisen valmennusta ei esitelty kalvosulkeisissa, vaan aidosti ihmisiä kohdaten.

Miten sen toteutamme?

Itse valmennus toteutetaan niin, että osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön. Valmennuksen aikana toteutetaan koulutuskertoja sekä webinaareja, joiden sisältö tukee jokaista valmennukseen osallistuvaa oman polun kulkemisessa. Koska osallistujat ovat eri puolilla Lappia, pyritään koulutuksia tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan hybriditilaisuuksina, jotta osallistumisen kynnystä voitaisiin madaltaa.

Valmennuksessa pyrimme myös ryhmäyttämään osallistujia keskenään, jotta he voivat tutustua toisiinsa sekä oppia toistensa palveluista ja toimintatavoista. Maaseutumaisten alueiden pienien matkailuyritysten muodostamissa verkostoissa sosiaalinen näkökulma on merkittävä (Kelliher ym, 2018). Tästä johtuen erityisesti valmennuksen alueellisissa sparrausryhmissä tarkoituksena on myös paitsi sparrata osallistujia, myös tukea heidän alueellista verkostoitumistaan sekä tutustumista keskenään. Etenkin aluksi mahdolliset verkoston kautta saavutettavat hyödyt voivat motivoida pieniä matkailuyrittäjiä mukaan alueelliseen matkailuverkostoon harvaan-asutulla alueella (Kelliher ym, 2018). Olemmekin iloksemme jo havainneet, että osallistujat ovat huomanneet jo näin valmennuksen alkutaipaleella alueellisen yhteistyön mahdollisuuksia. Esimerkiksi majoitusta tarjoavat osallistujat voivat suositella alueella toimivia valmennukseen osallistuvia ohjelmapalveluja asiakkailleen. Valmennuksen osallistujat ymmärtävät, että alueelle jäävä matkailutulo on yhteinen etu.

Lähteet:

Lüthje, M. & Saari, R. 2018. Paikallisen ruoan matkailullinen vetovoima: Kirjallisuuskatsaus. Matkailututkimus 14:1. Viitattu 11.10.2024 https://journal.fi/matkailututkimus/article/view/73028/34964

Kelliher, F., Reinl, L., Johnson, T. G., Joppe, M. 2018. The role of trust in building rural tourism micro firm network engagement: A multi-case study. Tourism Management, 68 (2018) 1-12

Tucker, H. 2004. The Host-Guest Relationship and its Implications in Rural Tourism. Teoksessa L. Roberts, D. Hall & H. Tucker (toim.) New Directions in Rural Tourism, Taylor & Francis Group

Visit Finland 2023. Kestävän matkailun tilaKestävän matkailun tila 2023 (visitfinland.fi)

Yle 2024. Lapin asukasmäärä kasvoi viime vuonna maahanmuuton ansiosta – Kemijärvi on yksi muuttovoittokunnista. Viitattu 8.10.2024 https://yle.fi/a/74-20071962