YTM Sari Halttunen työskentelee sosiaalialan lehtorina ja TtM Helena Kangastie erityisasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulussa.

Oste logokokoelma.jpg

Jos et tiedä mihin olet menossa, todennäköisesti et pääse sinne

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa korostetaan yhteistyön tekemistä ja verkostoitumista erityisesti hanketoiminnassa. Verkostoitumista kuvataan yleensä nelivaiheisena prosessina: verkoston haasteen kartoittaminen ja verkoston koollekutsuminen, yhteisen tavoitteen määrittely ja toimintatapojen suunnittelu, systemaattinen verkostotyöskentely tavoitteiden saavuttamiseksi ja seuraamiseksi sekä verkoston tuotosten levittäminen (Järvensivu ym. 2010, 3).

Osaamisella työelämään – osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE, 2020–2023) -hanke kutsui keväällä 2021 osatyökyisten työllistymiseen liittyviä hankkeita yhteiseen verkostopalaveriin. Heti OSTE-hankkeen käynnistymisen alkuvaiheessa oli tullut esille myös muita osatyökyisten työllistymisen edistämisen kehittämishankkeita. Tuolloin pohdittiin, kuinka voidaan tehdä yhteistyötä laajan hankeverkoston kesken.

Verkostopalavereissa käsiteltiin verkostoyhteistyön ja osatyökykyisten työllistämisen teemoja. OSTE-hankkeen kokoama ja koordinoima hankeverkosto siirtyi keväällä 2022 verkostoitumisprosessin vaiheeseen kaksi eli määrittelemään osatyökykyisten työllistämisen edistämisen yhteisiä tavoitteita ja suunnittelemaan yhteisiä toimintatapoja. Tätä vaihetta edistetään yhteisillä fasilitoiduilla työpajoilla.

Tässä blogikirjoituksesssa kuvaamme osatyökyisten työllistämisen parissa toimivan hankeverkoston työpajassa määrittelemiä yhteisiä tavoitteita ja yhteistä toimintaa.

Hankeverkoston yhteisen toiminnan suunnan hakemista

Lähtökohtana yhteisten tavoitteiden ja toiminnan määrittelylle oli pohdinta siitä, mitä palvelua verkostoon kuuluva hanke tuottaa ja toteuttaa osatyökyisten työllistymisen edistämiseksi. Hankeverkostoon kuuluvat OSTE-hankkeen koulutusorganisaatioiden (Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin Yliopisto, Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Lapin koulutuskeskus Redu) edustajat ohjaavat osatyökykyisiä urasuunnittelu-, koulutus-, ja osaamisen kehittämisen palveluihin. Hankeverkostoon kuuluvien järjestöjen ja säätiöiden edustajat tukevat ja ohjaavat muun muassa työpajatoimintaan ja työhön valmennukseen. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ohjaavat erilaisiin terveyttä ja toimintakykyä arvioiviin ja edistäviin palveluihin sekä kuntoutuspalveluihin. Kuvassa yksi on kuvattu hankkeiden tuottamia palveluja osatyökykyisten työllistymisen tukena.

Kuvassa on avattu hankkeiden tuottamia palveluja osatyökykyisen työllistymisen tukena.
Kuva 1. Hankkeiden tuottamia palveluja osatyökykyisten työllistymisen tukena

Hankkeet tarjoavat monenlaisia osatyökykyisten työllistymistä edistäviä palveluja kehittämistyön lisäksi. Hankeverkoston työpajassa keskusteltiin hankkeiden palvelujen kuvaamisesta ja hankeverkoston yhteisistä tavoitteista osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Mitä tarkoitetaan hankeverkoston yhteisillä tavoitteilla? Hankkeilla on olemassa useita sidosryhmiä, joiden tarpeet ja tavoitteet täytyy huomioida. Asiakaskeskeisyys korostaa asiakkaan tavoitteita ja rahoituskriteerit ja tavoitteet hankkeen rahoittajan ja toteuttajan tavoitteita. Laadittu hankesuunnitelma painottaa kunkin hankkeen omia sisältötavoitteita. Lisäksi hankkeita sitoo ja ohjaa työllistämisen parissa toimivien viranomaisten ja peruspalvelujen tavoitteet.

Hankeverkostolle on tärkeää toistemme tunteminen ja hankkeiden toiminnan ja palvelujen asemointi osana työllistymisen peruspalveluja. Miten hankkeissa tuotettu oppi ja osaaminen jää elämään peruspalveluissa hankkeen jälkeenkin? Kuinka kehitetään sekä juurrutetaan oikeita toimintatapoja, eikä tehdä täysin peruspalveluista irrallisia kokeiluja? Hankkeiden tuotosten siirtäminen osaksi peruspalveluita nähtiin tärkeänä osana hanketyön kehittämisprosessia.

Keskustelussa nousi esille myös viestinnän ja tiedon siirron haasteet eli miten asiakastieto saataisiin kulkemaan peruspalveluiden ja hankkeiden välillä turvallisesti. Tärkeänä koettiin yhteistyön koordinaatio, että roolit ja vastuut olisivat selkeät, tiedon jakaminen ja viestintä tapahtuisi sujuvasti. Hankeverkosto pitää tärkeänä asiakkaiden osallistamista kehittämiseen.

Hankeverkoston yhteisen toiminnan tavoitteet ja sisällöt

Hankeverkoston työpajan keskustelujen pohjalta syntyi kolme yhteistä tavoitekokonaisuutta sisältöineen. Ensimmäinen tavoite on ”Hanke palveluna yhteisellä palvelukartalla”, jolloin asiakas, kumppaniverkosto ja työllistymisen peruspalvelut näkevät hankkeet palveluna ja osana yhteistä palvelukarttaa. Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että hankkeen tarjoama palvelu on löydettävissä ja sanoitettuna asiakkaan kielelle.

Hankeverkoston yhteinen palvelukartta mahdollistaa hankkeiden ja työllistymisen peruspalvelujen välisen kommunikaation. Palvelukartta myös häivyttää hanke-sanaa ja tekee näkyväksi palvelua. Se mahdollistaa myös palveluista kertomisen asiakkaille helposti ja ymmärrettävästi.

Toinen tavoite ”Kilpailusta kumppanuuteen” edistää hankeverkoston aitoa yhteistyötä ja toistensa työn ja palvelujen täydentämistä. Esimerkiksi toteuttamalla yhdessä yhteisiä koulutuksia voidaan vastata paremmin palvelukentän osaamisen kehittämisen odotuksiin ja asiakkaiden tarpeisiin. Kun hankeverkoston palvelut on avattu ja tehty näkyväksi, niin hankkeiden välinen kilpailu asiakkaista vähenee. Palvelutuote erottaa hankkeiden palvelut toisistaan.

Kolmas tavoite ”Asiakas osana kehittämistä” korostaa asiakkaiden osallisuutta. Hankkeet ovat yhdessä löytäneet asiakkaat ja löytäneet myös sellaiset toimintatavat, joilla otetaan asiakkaat osaksi hankkeiden tekemistä. Hankeverkostolla eli hankeperheellä on yhteisiä ja jaettuja toimintatapoja osallistaa asiakasta palveluihin. Dialogi on tärkeää, koska palvelussa emme vain kuuntele ja tee tulkintoja, vaan aktiivisesti kysymme ja pyrimme ymmärtämään asiakasta ja hänen tarpeitaan ja toiveitaan.

Kuvassa 2 on avattu OSTE-hankeverkoston kolmannen tavoitteen ”Asiakas osana kehittämistä” nykytilaa.

Kuvassa on avattu hankeverkoston tavoitteen kolme ”Asiakas osana kehittämistä” nykytila toimenpiteiden ja niiden hyötyjen osalta.
Kuva 2. Tavoite 3: Asiakas osana kehittämistä, nykytilan kuvausta

”Asiakas osaksi kehittämistä” tavoitetilassa hankeverkosto piti tärkeänä, että asiakkailta kysytään aktiivisesti heidän tarpeistaan ja kerätään tietoa ja ymmärrystä myös asiakkaiden palvelukokemuksesta. Asiakas otetaan mukaan ja osallistetaan kehittämistyöhön hankeverkoston yhteisillä jaetuilla toimintatavoilla ja menetelmillä. Asiakkaiden osallistamisesta syntynyt tieto kerätään yhteiseen, helposti käytettävissä olevaan tietopankkiin.

Lopuksi

Sanonta ”kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa” pätee myös OSTE-hankeverkoston yhteistyössä. Yhdessä ja yhteisellä hankeverkoston työllä voidaan osatyökyisten työllistymiseksi ja osaamisen kehittämiseksi saada aikaan palveluja, jotka täydentävät olemassa olevia työllistymispalveluja.

Hankeverkoston yhteistyö on tähän mennessä jo tuottanut tuloksena tiedon ja osaamisen jakamista ja asiakkaiden ohjauksen tiivistämistä sekä kehittäjien tuntemusta toisistaan. Myös tietämys hankeverkoston kehittämiskohteista ja-tuloksista on lisääntynyt. Hankeverkoston toimintaa kehitetään jatkossa järjestämällä työpaja, johon kutsutaan mukaan hankeverkoston lisäksi työllistymisen peruspalveluja tarjoavat tahot esimerkiksi Te-palvelut, kuntakokeilu, TYP-palvelut ja Kela.

Lähteet

Järvensivu, T., Nykänen, K., & Rajala, R. 2010. Verkostojohtamisen opas: Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. [Viitattu 3.6.2022] https://docplayer.fi/799109-Verkostojohtamisen-opas-verkostotyoskentely-sosiaali-ja-terveysalalla.html

Hankkeessa aikaisemmin tuotettuja julkaisuja:

Kangastie, H. ja Kippola-Pääkkönen, A. 2021. Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen uudet ratkaisut. Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi. 26.1.2021.

Kippola-Pääkkönen, A., Kangastie, H., Heikkala, M., Karhu, S., Karjalainen, J., & Sirviö, J. 2021. Osaamisella työelämään: Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen. Kuntoutus, 44(4), 61–64. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.112860

Heikkala, M., Kangastie, H. ja Keskinarkaus, P. 2021. Tieto-, neuvonta- ja ohjausverkosto osatyökykyisten työllistymispolkuja rakentamassa. Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi.18.8.2021.

Halttunen, S ja Kangastie, H.2022. Hankeverkosto osatyökykyisten työllistämisen edistämisessä (lapinamk.fi) Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi 22.3.2022.

Kippola-Pääkkönen, A., Sirviö, J., Pantsar, H. & Pentikäinen, M. (2022). Työnantajilla tiedon ja tuen tarvetta osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin. Lapin Kansa. Mielipidekirjoitus 28.03.2022. https://www.lapinkansa.fi/tyonantajilla-tiedon-ja-tuen-tarvetta-osatyokykyis/4465580

Kangastie, H. ja Keskinarkaus, P.& Pantsar, H. 2022. Osatyökykyisten palvelupolkujen tunnistaminen palvelumuotoilun (PAMU) työpajoissa (lapinamk.fi). Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi 25.5.2022.