FM/MA Eeva Helameri, ja MBA Tuuli Tikkanen, työskentelevät asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Paikkamuotoilu (placemaking) pyrkii julkisten tilojen ja niitä käyttävien ihmisten elämänlaadun parantamiseen. Se on kaupunkisuunnittelun ja- muotoilun lähestymistapa, joka keskittyy ihmisten tarpeisiin. Tavoitteena on luoda toimivia, kauniita ja sen käyttäjille merkityksellisiä paikkoja. (Placemaking Europe 2022)   

Paikkamuotoilulla on merkittävä rooli aktiivisen elämäntavan tukemisessa luomalla ympäristöjä, jotka ovat suotuisia kävelylle, pyöräilylle ja muille liikkumisen muodoille. Pandemian (Covid- 19) jälkeen placemaking on noussut entistä tärkeämpään rooliin, kun ihmiset kaipaavat enemmän viihtyisiä ja turvallisia tiloja, joissa olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.   

 Kuva 1. Rovaniemen ns. pikkusiltojen välinen alue tarjoaa monipuolista tekemistä erityisesti kesäaikaan. Kuva: Rovaniemen älykkäät liikuntareitit paikallisten ja matkailijoiden hyvinvoinnin tueksi 

 Älykkäät ratkaisut kulttuuriperinnön ja aktiivisuuden tukemisessa  

Rovaniemen älykkäät liikuntareitit paikallisten ja matkailijoiden hyvinvoinnin tueksi -hankkeessa suunniteltiin aktiivista elämäntapaa tukevia ratkaisuja Rovaniemen Jätkänkynttilä sillan ja Vanhan rautatiesillan väliselle alueelle. Alue tarjoaa suuren potentiaalin tukemaan sekä paikallisten että matkailijoiden hyvinvointia, ja paikkamuotoilun avulla siitä voidaan kehittää entistä monipuolisempi ja kutsuvampi.   

Rovaniemen ranta-alue on ihanteellinen alue paikkamuotoilulle, koska sen historia ja kulttuuri luovat vahvan perustan ympäristön kehittämiselle. Paikallinen perinne ja aineeton kulttuuriperintö, kuten tarinat ja merkitykset, joita paikkaan liittyy, antavat alueelle erityislaatuisen hengen. 

Paikkamuotoiluprojektit eivät koskaan ala tyhjästä, vaan ne ovat tiiviisti sidoksissa paikan erityiseen kontekstiin ja kulttuuriperintöön – sekä aineelliseen että aineettomaan. Rovaniemen ranta-alueen kehittämisessä tämä yhteys kulttuuriin ja luontoon on keskeinen voimavara. Tarinoita Rovaniemen jokirannasta kokonaisuus sai alkunsa alueen vaiheikkaasta historiasta ja asukkaiden toiveista saada se näkyväksi. Jokialueella, reitin varrella, sijaitsee viisi QR- laattaa. Jokainen laatta kertoo oman tarinansa reitin varrelta. Jotta voi kuunnella jokaisen osion on kierrettävä 2,4 kilometrin matka.  

Liikkuminen tapahtuu tarinaa kuunneltaessa kuin itsestään. Aktiivista elämäntapaa voidaan edistää kulttuurin keinoin ja tämä kokonaisuus on hyvä osoitus siitä. Tämänkaltaisia tarinoita voidaan hyödyntää myös paikallisidentiteetin synnyttämisessä muun muassa opiskelijoiden ja maahanmuuttajataustaisten keskuudessa.   

 Kuva 2.  Tarinoita Rovaniemen jokirannasta syntyi asukkaiden toiveista tuoda alueen historia ja kulttuuri näkyvästi esiin. Erilaiset elämykset tarjoavat helpon tavan liikkua kuin ohimennen. Kuva: Henna Huotarinen 

 Tapahtumat elävöittämässä aluetta kaikkina vuodenaikoina  

Vaikka ranta-alueella on jo paljon mahdollisuuksia, siellä on vielä runsaasti tilaa, jota kehittää ja hyödyntää. Yhteisön toiveiden ja matkailijoiden tarpeiden kuunteleminen tarjoaa väylän kehittää ympäristöä, joka innostaa liikkumaan ja olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa.  

Paikkamuotoilun keskiössä onkin niiden ihmisten tarpeiden kuunteleminen ja huomioiminen, jotka tiloja käyttävät. (Placemaking Europe 2022) Kun lähtökohdaksi asetetaan paikallisten ihmisten, asukkaiden tarpeet, luodaan aitoa kaupunkiympäristöä, joka houkuttelee myös ulkopuolisia. (Marrades 2023)  

Tärkeä osa Rovaniemen älykkäät liikuntareitit paikallisten ja matkailijoiden hyvinvoinnin tueksi- hanketta on ollut yhteisöllinen kaupunkikehittäminen. Yhdessä alueen eri toimijoiden ja asukkaiden kanssa on suunniteltu alueen kehittämistä erilaisten tapahtumien yhteydessä, työpajoissa ja haastattelujen muodossa.   

Hankkeessa toteutettiin käyttäjäkyselyjä Rovaniemen ranta-alueella kesän 2024 aikana. Kyselyyn vastanneet olivat aktiivisia, säännöllisesti aluetta hyödyntäviä. Liikunta ja luonnon läheisyys olivat suurin syy alueen hyödyntämiseen ja useammat vastaajat kiersivät reittiä päivittäin. Kehittämistoiveissa korostui erityisesti tapahtumien vähäinen määrä, niitä toivottiin selvästi enemmän.  Paikalliset ovat yleisestikin esittäneet toiveen talviajan ottamisesta hyötykäyttöön alueella. Erityisesti on toivottu lumenveistoa ja valaistusta. Tämä käy ilmi kaupungin järjestämästä yleisötilaisuudesta Lainaanrannan suunnittelun osalta. Sama toive tuli esille myös projektin aikana tehdyissä kyselyissä matkailijoille joulukuussa 2023.   

Rovaniemen älykkäät liikuntareitit paikallisten ja matkailijoiden hyvinvoinnin tueksi- hanke järjesti urheilullisen talvitapahtuman helmikuussa 2024, joka yhdisti alueen eri sidosryhmiä, kuten yrityksiä ja urheiluseuroja. Tapahtumassa oli tarjolla aktiviteetteja, kuten lumiveistosten tekemistä, lumikenkäilyä ja luistelua. Tämän talvitapahtuman avulla halusimme korostaa paikkamuotoilun merkitystä talvella ja edistää julkisten tilojen käyttöä lumisena vuodenaikana yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Tapahtuma osoitti, että suhteellisen pienillä investoinneilla voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia alueen yhteisöllisyyden ja aktiivisuuden lisäämisessä.   

Hankkeessa toteutetuissa kokeilussa on näkynyt selvästi yhteisöllisyyden tunne asukkaiden keskuudessa, rohkaisu vuorovaikutukseen ja tietoisuuden lisääntyminen liikkumisen mahdollisuuksista alueella.  

Paikkamuotoilu on kaupungeille arvokas keino parantaa asukkaiden ja matkailijoiden liikkumista ja hyvinvointia.  

 On selvää, että alueen tai paikan kehittäminen asukkaat ja matkailijat, heidän tarpeensa ja toiveensa huomioiden, ei voi onnistua ilman laajamittaista yhteistyötä. Kaupungin lisäksi oppilaitokset, järjestöt, hyvinvointialue ja alueen yritykset ovat tärkeässä roolissa paikkamuotoilua suunniteltaessa ja toteutettaessa. Asukkaiden osallistaminen ei voi olla pelkkien verkkokyselyiden varassa. On sovellettava monia eri tapoja tavoittaa eri asukasryhmät, matkailijat, yritykset ja muut toimijat, jotta alue aidosti rakentuu ja vastaa sen käyttäjien toiveisiin. (Raunio 2024) On tärkeää tavoittaa myös ne, jotka eivät vielä hyödynnä aluetta laajasti.   

Asukaslähtöiseen, älykkäitä ratkaisuja hyödyntävään kehittämiseen malli  

Rovaniemen älykkäät liikuntareitit -hankkeessa kehitetty Rovaniemen ranta-alueen älykkään paikkamuotoilun malli sisältää sekä prosessin kuvauksen, kehittämisen ABC:n (kuva 3) sekä itse kehittämisen elementit (kuva 4).  

 Kuva 3. Rovaniemen keskusta-alueen älykkään kehittämisen prosessi ja lähtökohdat. Kuva: Eeva Helameri 

Kehittämisprosessissa on tärkeää huomioida kolme keskeistä tekijää: 1. Alueen vahvuudet ja nykyiset resurssit, 2. Asukkaiden ja matkailijoiden tarpeet ja toiveet sekä 3. Jatkuva kehittäminen.   

Suunnittelussa on ensisijaisen tärkeää tunnistaa ja kartoittaa ranta-alueen vahvuudet. Näihin kuuluvat muun muassa alueen luontolähtöisyys, rikas historia ja kulttuuri sekä paikan merkitys paikallisille asukkaille. Lisäksi on hyödyllistä arvioida, mitä resursseja ja rakenteita alueella jo on. Esimerkiksi ns. pikkusiltojen lenkin varrelta löytyy monipuolisia ulkoliikuntamahdollisuuksia, kuten tennis- ja padelkentät, ulkokuntosalipisteet, Angry Birds -leikkipuisto sekä pyöräily- ja lenkkeilyreitit. Näitä mahdollisuuksia tulisi tuoda enemmän esille. Käyttäjille tehdyissä kyselyissä tuli ilmi, etteivät nämä rakennetut kuntoilupaikat ole käyttäjien tiedossa.  

Olemassa olevien vahvuuksien ja elementtien sekä käyttäjien toiveiden kartoittamisen jälkeen voidaan lähteä kehittämään aluetta älykkäästi paikkamuotoillen, hyvinvointi tavoitteena. Älykkäiden ratkaisujen, teknologisten sovellusten ja innovatiivisten keinojen hyödyntämisen tavoitteena on vastata alueen ja käyttäjien todellisiin tarpeisiin – teknologiaa ei tule hyödyntää vain sen itsensä vuoksi.  

Rovaniemen älykkäät liikuntareitit -hankkeen toteuttama kokonaisuus Nätti-Jussin tarinareitistä edustaa tätä lähestymistapaa – siinä yhdistyy hyvinvoinnin ja aktiivisuuden edistäminen, Rovaniemen historian elävöittäminen, teknologian käyttö sekä olemassa olevien resurssien hyödyntäminen (Etiäinen ja itse reitti).   

 Kuva 4. Rovaniemen ranta-alueen älykkään paikkamuotoilun kehittämismalli . Kuva: Eeva Helameri 

Sisällöllisesti kehittämismalli jakautuu viiteen osaan: 1. Paikan identiteetin ja historian vahvistaminen, 2. Hyvinvointia tukevat tilat ja aktiviteetit, 3. Yhteisölliset tapahtumat ja yhdistystoiminta, 4. Teknologian tukema kokemuksellisuus ja älykäs infra, sekä 5. Jatkuva kehitys ja yhteisöllinen osallistaminen.   

Rovaniemen ranta-alueen älykkään kehittämisen malli jäsentää kaupunkikehitystä asukkaiden aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Mallissa yhdistyvät alueen vahvuudet, asukaslähtöinen paikkamuotoilu sekä jatkuva, tietopohjainen kehittäminen. Se luo suunnan ja kehyksen jatkotoimille, varmistaen, että älykkäitä sovelluksia ja teknologiaa hyödynnetään tarvelähtöisesti, Rovaniemelle sopivalla tavalla ja alueen olemassa olevat vahvuudet huomioiden. 

Lähteet  

Marrades, R. 2023. Making Placemaking Systemic: 10 strategic ideas in development. Placemaking Europe, 24.8.2023. Viitattu 13.12.2024. https://placemaking-europe.eu/2023/making-placemaking-systemic-10-strategic-ideas-in-development/  

Placemaking Europe 2022. Placemaking is… Viitattu 12.12.2024. https://placemaking-europe.eu/what-is-placemaking/  

Raunio, P. 2024. RaivioBumann. Esitys Placemaking kaupunkiympäristössä webinaarissa Placemaking hyvinvoinnin tukena: case Rovaniemi 28.11.2024.