YTM Mika Saloheimo työskentelee liiketalouden lehtorina ja TaM Marjo Jussila asiantuntijana Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Podcastit ovat kasvattaneet suosiotaan yritysten markkinoinnin työkaluna, tarjoten tehokkaan kanavan brändin rakentamiseen ja asiantuntemuksen esille tuomiseen. Tässä artikkelissa käydään läpi

  • podcastien merkitys markkinoinnissa,
  • suomalaisten kuuntelutottumukset sekä
  • esimerkkejä onnistuneista yrityspodcasteista.

Lisäksi käsitellään,

  • miten pienyritykset voivat hyödyntää podcasteja osana markkinointiaan,
  • mitä erilaisia formaatteja on tarjolla ja
  • millä keinoilla podcastin kuulijakuntaa voidaan kasvattaa.

Artikkeli tarjoaa konkreettisia vinkkejä ja inspiraatiota podcastien hyödyntämiseen osana markkinointistrategiaa.

Lapin AMKin Tornion kampuksella toimii XBit Tornio oppimis- ja kehittämisympäristö, joka sisältää viisi erilaista studiota ja labratilaa: podcast-studio, UX-laboratorio, VR- ja AR-studio, videostudio sekä XR Showroom. XBit Tornio tarjoaa apua ja osaamista yrityksen digitaalisten sisältöjen ja ratkaisujen kehittämiseen, esim. yrityksen oman podcastin kehittämiseen.

Mikä on podcast?

Kuva: Adobe Stock

Podcast on kuin audiosisältöön perustuva blogi tai radiokanava, jota voi kuunnella verkossa tai älylaitteilla podcast-sovelluksella. Podcast koostuu useista jaksoista, jotka voivat olla esimerkiksi haastatteluja, tarinankerrontaa tai yksinpuheluita. (ks.esim. JAMKin Podcast-opas)

Podcastit ovat ilmaisia kuuntelijoille ja ne tarjoavat yrityksille tehokkaan tavan markkinoida asiantuntemustaan ja rakentaa brändiään.  Markkinointiuutiset kertovat, että podcastit liikuttavat yhä useampia yrityksiä ja kuuluvat jo monissa yrityksissä “markkinointimixiin”.

Yrityspodcast on podcast, jota yritys käyttää markkinoinnin, brändäyksen ja viestinnän työkaluna. Sen tavoitteena on tavoittaa kohderyhmä, rakentaa yrityksen mainetta, vahvistaa brändimielikuvaa ja luoda syvää suhdetta kuuntelijoihin. Yrityspodcastit voivat olla monimuotoisia ja käsitellä aihetta laidasta laitaan, aina yrityksen omasta toiminnasta, toimialan ajankohtaisiin asioihin ja asiantuntijavieraiden haastatteluihin.

Esimerkkinä onnistuneesta yrityspodcastista mainitaan Markkinointiuutisissa  Nordnetin Rahapodi. Rahapodi on saavuttanut menestystä keskittymällä ajankohtaiseen ja yleisöä kiinnostavaan aiheeseen: sijoittamiseen. Nordnet on panostanut podcastin laatuun ja markkinointiin, mikä on auttanut sitä saavuttamaan laajan kuulijakunnan.

Myös Danske Bankin podcast Taloudellinen mielenrauha mainitaan onnistuneena esimerkkinä yrityspodcastista. Danske Bank on hyödyntänyt podcastiaan asiantuntijuuden ja luotettavuuden rakentamiseen finanssialalla.

Talouteen ja sijoittamiseen liittyvät yrityspodcastit ovat hyvin edustettuina podcast-alustojen Top-listoilla. Mutta muunkinlaisia yrityspodcasteja on ja ne eivät välttämättä näy kuunnelluimpien listoilla. Tärkeintä onkin löytää se oma kohderyhmä ja saada heidät sitoutumaan podcastin seuraamiseen.

Muita esimerkkejä erilaisista yritysten ja organisaatioiden podcasteista ovat:

  • Farm Escapen Maalaiselämää-podcast, joka kertoo elämisestä maalla ja rakentaa yrityksen brändiä.
  • Tornion Panimon Janosta tekoihin -podcast, joka avaa kuulijalle pienpanimoteollisuuden maailmaa vaihtuvien vieraiden kautta.
  • Osuva konsepti on myös Levykauppa Äxällä, jonka Lempilevyni-podcast sopii hyvin heidän liiketoimintaansa.
  • LianaCast-podcastissa vierailevat markkinoinnin ja myynnin asiantuntijat keskustelemassa ajankohtaisista aiheista.
  • Paytrailin/Netsin Maksukupla-podcast puolestaan keskittyy monikanavaisen maksamisen maailmaan.
  • Pohjolan Voiman Sähkö tulee töpselistä -podcast viestii energia-alaan liittyvistä asioista.
  • Myös viranomaisilla voi olla podcasteja. Suojelupoliisilla on Supodi, joka viestii kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista.

Podcastien merkitystä yritysten markkinoinnissa ja viestinnässä kuvaa myös se, että suosittu markkinointi- ja myyntijärjestelmä Hubspot on tuonut podcastien julkaisutoiminnon beta-version osaksi julkaisujärjestelmäänsä.

Hubspotissa voidaan julkaista äänitiedostoja tai tekoälyn avulla tekstistä generoitua puhetta suoraan julkaisujärjestelmässä.

Suomalaisten kuuntelutottumukset

Kuva: Adobe Stock

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa podcastien kuuntelu on kasvanut tasaisesti 2010-luvun loppupuolelta lähtien ja se yleistyi erityisesti Korona-pandemian alussa. Vuonna 2021 podcasteja kuunteli jo 33 prosenttia suomalaisista, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna.

Vaikka suuret kuulijamäärät ovat harvinaisia, podcastien viehätys piilee kuuntelijasuhteen syvyydessä: keskimääräinen kuuntelukerta kestää 20–25 minuuttia ja useimmiten kuuntelija kuuntelee lähes puolet podcastin jaksoista. Tämä asia nousi esille Haloo Maaseutu -hankkeen podcast-koulutuksessa.

Tämä tekee podcasteista tehokkaan välineen markkinointiin, tiedottamiseen ja jopa opetusmateriaaliksi.

Aika ja paikka

Suomen podcastmedian mukaan suomalaiset kuuntelevat podcasteja useimmiten liikkuessaan junassa, bussissa, metrossa tai autossa, tai kotona kotitöitä tehdessään. Vähiten niitä kuunnellaan opiskeltaessa tai töitä tehdessä, mikä viittaa siihen, että podcasteihin keskitytään eikä niitä kuunnella pelkästään taustahälynä.

Asikaisen artikkelissa mainitaan, että podcastien kuuntelu sopii hyvin arjen rytmiin, sillä se ei vaadi samanlaista keskittymistä kuin esimerkiksi lukeminen tai videoiden katselu.  Optimaalinen podcastin pituus onkin noin puoli tuntia, mikä sopii hyvin tyypillisiin kuuntelutilanteisiin.

Sisältö ja alustat

Suosituimpia podcastien aiheita ovat tunnettujen juontajien podcastit, radio-ohjelmien parhaat palat, urheilu ja true crime. Kuuntelumäärältään suosituimmat podcast-alustat ovat Spotify, Yle Areena ja Supla.

Kuunnelluimpia podcasteja voi selata tällä hetkellä mm. Podtailissa, Chartablessa ja Podplayssa. Edellä mainittujen aiheiden lisäksi lokakuussa 2024 viihde, lifestyle, komedia ja politiikka näyttävät olevan suosittuja.

Yrityspodcastille hyvä alustavalinta on Spotify, mutta kannattaa harkita myös laajempaa julkaisua eri alustoilla. Esimerkiksi Apple Podcast -alusta voisi hyvin toimia asiantuntijasisältöjen julkaisualustana. On myös mahdollista julkaista yrityksen podcast Youtubessa, jolloin mukana voi olla myös kuvaa.

Podcastin vaikuttavuus

Haloo Maaseutu -hankkeen koulutuksessa mainittiin, että tyypillinen suomalaisen podcastin kuuntelumäärä on noin 3000 kuuntelukertaa. Pajusen mukaan podcastien tavoittavuus on usein rajallinen, mutta niiden vaikuttavuus on korkea. Kuuntelijat viettävät paljon aikaa laadukkaiden podcastien parissa ja jopa 60–70 prosenttia kuuntelijoista kuuntelee jakson loppuun asti. Tämä tekee podcasteista tehokkaan markkinointivälineen, jolla voi luoda vahvan suhteen kuuntelijaan.

Miten pienyritys voi hyödyntää podcasteja markkinoinnissaan?

Kuva: Adobe Stock

Pienyritykset voivat hyödyntää podcasteja markkinoinnissaan monin eri tavoin. Podcast tarjoaa mahdollisuuden rakentaa syvää suhdetta kuuntelijoihin, osoittaa asiantuntemusta, tavoittaa kohdennettua yleisöä ja vahvistaa brändimielikuvaa.

Seuraavassa on muutamia tapoja, joilla pienyritys voi hyödyntää podcasteja markkinoinnissaan:

Oman podcastin perustaminen

Ajatusjohtajuuden rakentaminen: Yritys voi perustaa oman podcastin, jossa se käsittelee alaansa liittyviä ajankohtaisia aiheita, antaa vinkkejä ja neuvoja sekä jakaa asiantuntemustaan. Oman podcastin avulla yritys voi vakiinnuttaa asemansa alansa asiantuntijana ja rakentaa luottamusta asiakkaiden keskuudessa. Tämä asia mainitaan Pietilän oppaassa ja Asikaisen artikkelissa.

Brändimielikuvan vahvistaminen: Bonfiren kokemusten mukaan podcastin avulla yritys voi tuoda esiin brändiään, arvojaan ja persoonallisuuttaan. Podcast tarjoaa mahdollisuuden luoda tunnesidettä kuuntelijoihin ja erottua kilpailijoista. Asiasta mainitaan myös Markkinointiuutisissa.

Kohderyhmän tavoittaminen: Lianatech kirjoittaa, että podcastin avulla yritys voi tavoittaa tiettyyn aiheeseen tai alaan kiinnostuneen kohderyhmän. Podcastin aiheen valinta ja sisältö on tärkeää suunnitella huolella, jotta se resonoi kohderyhmän kanssa.

Yhteistyö olemassa olevien podcastien kanssa

Mainostaminen: Yritys voi mainostaa tuotteitaan tai palveluitaan olemassa olevissa podcasteissa. Mainostaminen on tehokkainta podcasteissa, joiden kohderyhmä vastaa yrityksen omaa kohderyhmää, esimerkiksi hyvinvointiin liittyviä tuotteita kannattaa mainostaa podcastissa, joka käsittelee hyvinvointia. Urheilucast käyttää “mid-roll”-mainoksia eli mainoksia, jotka on sijoitettu jakson eri osien väliin. Tämä on todennäköisesti tehokas tapa pitää kuuntelijoiden mielenkiinto yllä ja varmistaa, että mainokset kuullaan.

Vieraileminen: Yrityksen edustaja voi vierailla toisen yrityksen tai organisaation podcastissa ja kertoa yrityksestään, tuotteistaan tai palveluistaan. Vieraileminen toisessa podcastissa tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa uutta yleisöä ja luoda yhteistyösuhteita.

Kumppanuus: Pajusen (2022) webinaariesityksessä käsiteltiin kumppanipodcasteja. Yritys voi tehdä kumppanuussopimuksen podcastin kanssa ja luoda yhteistyössä sisältöä, esimerkiksi sponsoroimalla tiettyä jaksoa tai sarjaa. Kumppanuuden kautta yritys voi hyödyntää podcastin jo olemassa olevaa yleisöä ja uskottavuutta.

Huomioitavia asioita pienyrityksen kannalta

Tätä teemaa käsittelevät sekä Loyalistic että Bonfire omissa podcast-oppaissaan. Keskeisiä pointteja ovat:

Resurssit: Podcastin tekeminen vaatii aikaa, rahaa ja osaamista. Pienyritysten on tärkeää arvioida realistisesti, onko niillä riittävästi resursseja podcastin tuottamiseen ja markkinointiin.

Ulkopuolinen apu: Jos yrityksellä ei ole omaa osaamista podcastin tekemisestä, kannattaa harkita ulkopuolisen avun hyödyntämistä. Podcast-tuotantoyhtiö voi auttaa konseptoinnissa, käsikirjoittamisessa, äänittämisessä, editoinnissa ja markkinoinnissa.

Pitkäjänteisyys: Podcastin menestys ei tapahdu yhdessä yössä. On tärkeää olla kärsivällinen ja jatkaa podcastin kehittämistä ja markkinointia pitkäjänteisesti.

Podcastin monet formaatit

Kuva: Adobe Stock (AI)

Podcastit ovat monimuotoinen mediamuoto, ja niiden formaatit vaihtelevat laidasta laitaan. Asiaa on avattu JAMK:n oppimateriaalissa. Tässä on joitain yleisimmistä podcast-formaateista:

Haastattelu: Haastattelu on suosituin podcast-formaatti. Siinä host haastattelee yhtä tai useampaa vierasta tietystä aiheesta. Haastattelut voivat olla strukturoituja tai vapaamuotoisia. Esimerkkejä: Yritysmaailmassa suosittuja ovat asiantuntijahaastattelut, joissa pureudutaan ajankohtaisiin teemoihin tai haastatellaan alan johtajia.

Tarinankerronta: Tässä formaatissa kerrotaan tarinaa jakso jaksolta. Tarina voi olla fiktiivinen tai tositapahtumiin perustuva. Esimerkkejä: Yritykset voivat käyttää tarinankerrontaa esimerkiksi kertoakseen yrityksen historiasta, tuotteiden kehityksestä tai asiakastarinoista.

Monocast / Yksinpuhelu: Monocast on yksinpuhelu, jossa host puhuu tietystä aiheesta. Tämä formaatti sopii hyvin esimerkiksi asiantuntijan näkemysten jakamiseen tai henkilökohtaisten kokemusten kertomiseen. Esimerkkejä: Yritysten johtajat voivat pitää monocast-jaksoja, joissa he kertovat yrityksen strategiasta tai visiosta.

Keskustelu: Keskusteluformaatissa kaksi tai useampi henkilö keskustelee tietystä aiheesta. Keskustelu voi olla rentoa tai asiapitoista. Esimerkkejä: Yritys voi perustaa podcastin, jossa eri osastojen työntekijät keskustelevat työhönsä liittyvistä asioista.

Koulutus: Koulutuspodcasteissa opetetaan tiettyä asiaa tai taitoa. Jaksoissa voi olla esimerkiksi luentoja, haastatteluja tai käytännön harjoituksia. Esimerkkejä: Yritys voi tuottaa podcast-sarjan, jossa opetetaan asiakkaille heidän tuotteidensa käyttöä.

Uudelleenkäytetty sisältö: Uudelleenkäytetyssä sisällössä hyödynnetään jo olemassa olevaa materiaalia, kuten blogikirjoituksia, videoita tai webinaareja. Esimerkkejä: Yritys voi muokata webinaarin tallenteen podcast-jaksoksi.

Muita formaatteja:

  • Dokumentti: Dokumentissa tutkitaan tiettyä aihetta syvällisesti.
  • Audiodraama: Audiodraamassa esitetään tarinaa näyttelijöiden ja äänitehosteiden avulla.
  • Live-podcast: Live-podcast nauhoitetaan ja lähetetään suorana yleisölle.

Perinteinen studiokeskustelu, jossa kaksi tai useampi henkilö keskustelee tietystä aiheesta, on edelleen suosituin ja parhaiten arvosteltu podcast-formaatti.  Yrityspodcasteissa dialogi on erityisen tehokas, sillä se mahdollistaa asiantuntijoiden näkemysten ja kokemusten jakamisen luonnollisella ja helposti lähestyttävällä tavalla.

Pajusen (2022) webinaariesityksessä mainitaan, että audiodraamat, äänimaisemat ja dokumenttiformaatit ovat nousussa. Nämä formaatit tarjoavat mahdollisuuden syvällisempään tarinankerrontaan ja voivat olla erityisen tehokkaita tunteiden herättämisessä ja kuuntelijoiden sitouttamisessa. Yritysmaailmassa dokumentit voivat olla tehokas tapa kertoa yrityksen tarinaa, esitellä tuotteita tai palveluita tai antaa äänen asiakkaille.

Videopodcast on podcast, jossa äänitallenteen lisäksi kuvataan myös videota nauhoitustilanteesta. Videopodcastia voidaan jakaa perinteisten podcast-sovellusten lisäksi myös kuvamuodossa esimerkiksi YouTubessa. Videopodcastin tekeminen voi olla tehokkaampaa kuin pelkän audiopodcastin, koska videon avulla on helpompi saada yleisöä. Videon avulla podcastin jakaminen blogissa, sähköpostilla ja sosiaalisessa mediassa on tehokkaampaa. Videopodcastista voidaan jakaa pelkkä ääniraita perinteisiin podcast-sovelluksiin.

Podcastien suunnittelusta 

Kuva: XBit yritysklubi 25.9.2024.

Lapin AMKissa perehdyttiin aiheeseen, kun XBit yritysklubit syksyllä 2024 keskittyivät podcasteihin, niiden suunnitteluun ja tuotantoon. DigiBoost-hankkeen järjestämässä yritysklubissa keskiviikkona 25.9.2024 aiheena oli podcastien suunnittelu ja kouluttajana toimi Ulla Tirronen Sceneartsilta. Tämä luku on kirjoitettu Ulla Tirrosen vetämän työpajan pohjalta.

Hän johdatteli yrittäjät pohtimaan oman podcastin sisältöä ja julkaisemista esitellen esimerkkejä erilaisista podcasteista ja miten niitä on toteutettu eri aiheiden ympärille. Yritysklubilla koulutuksellisen sisällön lisäksi tarjolla oli sparrausta omille ideoille ja jokainen olikin voinut jo etukäteen esittää toiveita kouluttajalle.

Useita mietitytti podcastin tekninen toteutus, ja siihen onkin tarjolla yritysklubin toinen osa loka-marraskuussa, jolloin jokainen pääsee / pääsi toteuttamaan oman podcastinsa.

Tarkoitus, tavoite, kohderyhmä 

Podcastin suunnittelu lähtee liikkeelle podcastin aiheen, tarkoituksen ja kohderyhmän hahmottelulla. Hyvä lähtökohta on siis miettiä, mikä on podcastin tarkoitus ja mitä sillä halutaan saavuttaa.

Podcasteilla voi esimerkiksi tehdä omaa asiantuntijuutta tai osaamista tunnetuksi tai saada ihmiset kiinnostumaan jostakin teemasta tai asiasta. Niiden kautta voidaan levittää tietoa ja osaamista tietyistä aiheista, esim. ympäristöystävällisistä elämäntavoista tai etätyön hyvistä käytännöistä. Esimerkkinä vaikkapa HHJ podcast, joka pyrkii tekemään hallitustyöskentelyyn liittyviä asioita tunnetuksi. Podcast voi olla myös markkinointitarkoitukseen luotu ja sen tavoite on tehdä yrityksen tuotteita tai palveluita tutuksi. 

Omalle podcastille voi asettaa 1-3 tavoitetta, joiden osalta on myös pohdittava niiden seuraamista. Mistä tiedät, että olet saavuttanut tavoitteen? Nouseeko tunnettuutesi niin, että saat ehkä uuden asiakkuuden ja joku kertoo kuunnelleensa podcastiasi? Viittaako joku omassa podcastissaan ehkä sinun podcastiisi? Tuleeko podcastin kautta kysymyksiä ja yhteydenottoja? Nämä eivät välttämättä ole helposti mitattavissa ja todennettavissa, mutta niitä on hyvä myös miettiä jo heti alkuun.  

Tarkoituksen ja tavoitteiden lisäksi tärkeää on pohtia podcastin kohderyhmä ja tunnistaa, kenelle tekee sitä. Kuka on juuri sinun podcastin kuuntelija? Millainen ihminen hän on ja mihin haasteeseen hän hakee ratkaisuja? Kohderyhmiä valitessa nousee esille myös podcastin jakelustrategia. Missä tavoittelemasi kohderyhmä luuraa? Miten saat heidät tietoiseksi podcastistasi? 

Podcastin Tone of voice & konsepti 

Kun nämä perusasiat ja suuntaviivat on hahmoteltu, voidaan lähteä suunnittelemaan podcastin sisältöä ja koko konseptia. Podcastien kohdalla puhutaan sellaisesta kuin Tone of voice – mikä on podcastin äänensävy ja tunnelma? Millaista fiilistä podcastilla tavoitellaan? Kun tavoiteltu tunnelma tai fiilis on tunnistettu, voi lähteä ideoimaan, miten sitä voi tuoda esille.  

Konseptiltaan podcast voi olla yhden ihmisen monologi tai se voi olla juontajan ja vieraiden käymää keskustelua. Joissakin podcasteissa on kaksi hostia eli juontajaa ja kulloinkin yksi vieras, tai sitten voi olla yksi juontaja, jolla on yksi tai useampi vieras mukana. Podcast voi olla myös muutaman vakiokasvon keskustelua kulloinkin eri teemoista tai näkökulmista. Näillä kaikilla eri konsepteilla on sekä hyviä ja huonoja puolia ja jokainen voi miettiä itselleen sopivan tavan, jolla aloittaa. 

Podcastin rakenne ja sisällön monipuolisuus 

Podcastin suunnittelussa tärkeää on miettiä yksittäisen podcast-jakson rakenne, mistä elementeistä se koostuu ja miten tuotetaan mielekästä, monipuolista sisältöä. Alla on yksi malli podcastin-rakenteesta. Tämän Ulla Tirronen esitteli yritysklubilla, mutta tämän voi myös halutessaan räjäyttää täysin uusiksi. Jokainen voi miettiä, mikä on juuri omalle podcastille se sopiva toteutustapa. 

  • Jingle on ikään kuin tv-ohjelmien tunnusmusiikki. Se on musiikilla, äänimaailmalla tai ääniefekteillä tuotettu lyhyt osio, joka pysyy aina samana. 
  • Intro on kuhunkin jaksoon suunniteltu oma aloitus, jossa muutamassa minuutissa johdatellaan kuuntelija jakson sisältöön. 
  • Sisältö eli varsinainen “pihvi” podcastissa voi rakentua useilla tavoilla. Se voi olla esim. kolmen tai teeman näkökulman ympärille rakennettu haastattelu, keskustelu tai monologi. Halutessaan podcastin sisältöön voi myös rakentaa muita omia osioita, esim. kyllä-ei kysymykset, nopeat vastaukset muutamiin kysymyksiin, mitä tulee mieleen sanasta -kysymykset jne. 
  • Wrap up on varsinaisen sisällön, teeman käsittelyn jälkeen esitetty yhteenveto tai tiivistelmä jakson sisällöistä ja käydyistä ja keskusteluista. 
  • Loppujingle on myös aina samanlaisena toistuva musiikillinen osio, ikään kuin tunnari ja lopputekstit. Tähän on myös hyvä sisällyttää jokin kehote toimintaan. Esim. kutsu tulla seuraamaan some-kanavia tai kuunnella seuraava jakso. 

Podcast-jakson aloitus on tärkeä kuuntelijoiden sitouttamisen kannalta. Ensimmäiset minuutit ratkaisevat usein, jatkaako kuuntelija jakson loppuun asti. Alla muutamia ajatuksia jakson aloitukseen liittyen:

Suoraan asiaan: Aloita jakso suoraan asiaan menemällä, ilman turhaa jaarittelua kuulumisista. Kerro heti alussa, mitä jaksossa käsitellään ja miksi se on kuuntelijalle hyödyllinen. Tätä korostaa myös Kurimo (2022) webinaariesityksessään.

Koukuttava intro: Voit käyttää voiceover-ääntä, joka kertoo jakson teemasta tai leikata mukaan parhaita paloja itse jaksosta.

Ytimekäs esittely: Esittele itsesi ja vieraasi lyhyesti ja ytimekkäästi. Kerro kuuntelijoille, miksi juuri tämä vieras on valittu jaksoon ja mitä hän tuo keskusteluun.

Viimeinen silaus 

Punainen lanka – Kaikkien aiempien yksittäisten asioiden suunnittelun jälkeen on hyvä pohtia, että omalle podcast-kokonaisuudelle löytyy pidemmän aikavälin punainen lanka. Jos tarkoitus on tehdä useita jaksoja ja ehkä jopa useita tuotantokausia, niin on hyvä pohtia, kantaako tehdyt valinnat tarkoituksen, kohderyhmän ja sisältöjen suhteen. Kantaako teema ja voitko tuoda podcastissasi siihen aina jotain uutta pöydälle? Kuinka pitkään tuottamasi podcast-jaksot pysyvät ajankohtaisina ja kiinnostavina? 

Audio- vai videopodcast – pelkän audion, äänimuotoisen podcastin äänitys ja editointi on todennäköisesti helpompaa ja tärkeintähän podcasteissa on laadukas ääni. Video mahdollistaa kuitenkin myös kasvojen antamisen aiheelle ja jos haetaan juuri tunnettuutta ja asiantuntijuuden levittämistä, niin voi olla eduksi tuoda esille myös kasvot. 

Podcastin nimi – Parhaimmillaan podcastin nimi on riittävän kuvaava, mutta napakka ja mieleenpainuva. Jos nimeä ei heti synny, Tirrosen vinkki oli luoda ensin muut raamit ja rakenteet ja lähteä sitten ideoimaan nimeä. Ideoinnissa voi tavoitteeksi ottaa vaikkapa 10, mieluusti vaikka 20 nimivaihtoehdon luomisen, niin on materiaalia, mistä valita. 

Teemat ja vieraat – Kun sisältöä lähtee suunnittelemaan ja kehittämään, on hyvä ideoida useampi teema ja vieras, joita olisi hyvä saada mukaan. Käytännössä näistä sitten lähtee rakentumaan podcastin jaksoja, kun vieraita saadaan kiinnitettyä eri teemojen ympärille. 

Hanki aktiivisesti yleisöä podcastillesi

Kuva: Adobe Stock

Pienyrityksen podcastin kuuntelijamäärän kasvattaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja aktiivista markkinointia. Lähteet, kuten JAMK:n oppimateriaali ja  Bonfiren podcast-opas tarjoavat useita vinkkejä siihen, miten podcastin voi saada potentiaalisten kuuntelijoiden korviin.

  • Selkeä kohderyhmä: Podcastin kohderyhmä tulee määritellä tarkasti jo konseptointivaiheessa. Kenelle podcastia tehdään ja miksi? Tavoitteena ei ole tavoittaa valtavia massoja, vaan pikemminkin luoda uskollinen yhteisö, joka on aidosti kiinnostunut podcastin aiheesta.
  • Hyvä konsepti: Podcastin konsepti toimii punaisena lankana, joka sitoo jaksot yhteen ja tekee siitä tunnistettavan. Konseptissa tulee huomioida kohderyhmän tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Podcastin-tuotantotiimin pitäisi pystyä vastaamaan kysymykseen: miksi podcast on olemassa?
  • Kiinnostava sisältö: Podcastin sisältö on avainasemassa kuuntelijoiden sitouttamisessa. Sisällön tulee olla laadukasta, informatiivista ja kuuntelijalle arvoa tuottavaa.
  • Aktiivinen sosiaalisen median käyttö: Sosiaalinen media on tärkeä kanava podcastin markkinoinnissa. Podcastin omalla somekanavalla voi jakaa teasereita, behind the scenes -materiaalia ja muuta lisäsisältöä, joka herättää kiinnostusta. Podcast-jaksoja kannattaa jakaa myös omilla henkilökohtaisilla tileillä ja pyytää vieraita tekemään samoin.
  • Yhteistyö muiden podcastien kanssa: Vierailemalla toisten podcastien jaksoissa voi tavoittaa uusia kuuntelijoita, jotka ovat kiinnostuneita samankaltaisista aiheista.
  • Blogi ja uutiskirje: Podcast-jaksoja voi upottaa blogikirjoituksiin ja jakaa niitä uutiskirjeen tilaajille.
  • Maksettu mainonta: Podcast-alustoilla voi ostaa mainostilaa, joiden avulla voi tavoittaa kohdennetusti uusia kuuntelijoita. Somemainonta podcastin markkinoinnissa voi olla tehotonta.

Yhteenveto: 10 askelta podcastin tuotantoon

Artikkelin yhteenveto voidaan esittää muistilistana:

Bonusmateriaali

Googlen NotebookLM muodostaa englanninkielisen podcastin sille annetun materiaalin pohjalta. Alla on tästä artikkelista muodostettu podcast.

Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä.Hyväksy markkinointievästeet.

(https://www.youtube.com/watch?v=oVg3oesLi5Y)

Uutuutena (marraskuussa 2024) myös Elevenlabsin ElevenReader –sovellus osaa tuottaa podcasteja annetusta teksti- tai videosisällöstä – myös suomeksi!

 Kuuntele tästä artikkelista ElevenReaderilla tuotettu podcast.

Huomioitavaa

Artikkelin kokoamisessa ja muotoilussa on hyödynnetty Google NotebookLM -tekoälyä,  ChatGPT 4o -tekoälyä, Claude Sonnet 3.5 tekoälyä ja Elevenlabsin tekoälyä.

Artikkeli on kirjoitettu osana DigiBoost – Digitaalista osaamista ja teknologiaa yritysten käyttöön -hanketta, jonka on rahoittanut Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

Lähteet

Pajunen, Juhani 2022. Kumppanipodcastit B2B-markkinoinnissa. Marketing Finlandin webinaari 26.4.2022

Kurimo, Rami 2022. Neljä miljoonaa podcast-kuuntelua ilman markkinointia. Marketing Finlandin webinaari 14.12.2022.

Tirronen, Ulla 2024. Podcastien suunnittelu ja tuotanto. Puheenvuoro XBit Tornio yritysklubilla 25.9.2024.