YTM Sanna Viinonen työskentelee lehtorina ja projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä.

Lapin ammattikorkeakoululla järjestettiin loka-marraskuun vaihteessa 2024 työllisyyden teemalla suuri Pohjoisen yhteiset voimat –seminaari. Seminaari kokosi yhteen Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan työllisyyden ja elinvoiman toimijoita kuulemaan, keskustelemaan ja verkostoitumaan ajankohtaisten työllisyyteen liittyvien teemojen ympärille. 

Osallistujia oli paikalla Kemin kampuksella kahtena päivänä yli 200 henkilöä. Seminaarin osana toteutettiin rinnakkaissessio Lapin AMKn Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapissa -hankkeen toimesta. Tässä Kaikki kyvyt käyttöön -rinnakkaissessiossa paneuduttiin täsmätyökykyyn ja -työhön.  

Mitä täsmätyökyky tarkoittaa?

Täsmätyökyvyn määritelmä on kohtuullisen uusi. Sen lähikäsite on osatyökykyinen, joka monelle onkin tutumpi.  Täsmätyökykyinen voi olla esimerkiksi pitkäaikaissairas tai vakavasta sairaudesta toipuva henkilö, elämänkriisin kokenut tai pitkäaikaistyötön, erityistä tukea tarvitseva tai kehitysvammainen tai henkilö, jonka työ- ja toimintakyky on alentunut eri syistä.  Käsitteellä pyritään ohjaamaan ajattelua työn täsmäämiseen tekijälleen. (Keyriläinen & Lappalainen 2023, 11).

Käsite osallistaa työnantajan ja työyhteisön vastaanottamaan täsmätyökykyistä henkilöä työtä vuorovaikutuksessa ja yhdessä sopien. Esimerkiksi vammaisia tai pitkäaikaissairaita työttömiä työnhakijoita oli vuoden alussa noin 30 000 henkilöä. (PxWeb – Valitse taulukko).  Täsmätyökykyisten saaminen työelämään – toisin sanoen – työelämän monimuotoistuminen siten, että saisimme kaikkien kyvyt käyttöön, tarjoaa ratkaisuja näihin haasteisiin.  

Millaisia toimia täsmätyökykyisen henkilön tukena työssä tarvitaan? 

Kaikki kyvyt käyttöön -paneelissa kokemusosaajat Essi Hepola ja Pirjo Ketola kietoivat omien työelämäkokemustensa myötä esiin avoimuuden ja ohjauksen merkitystä työssä pärjäämiseksi. Yhteinen työn suunnittelu työnantajan kanssa työtehtävien täsmäyttämiseksi työsuhteen alussa mahdollistaa työn hyvän sujumisen ja samalla rakentaa arjen tukea. Työnantajat Perä-Pohjolan Opiston Riikka Fisk sekä S-Ryhmien ryhmäpäällikkö Katja Savilaakso toivat esiin avoimuuden merkitystä myös työyhteisön kannalta. Työyhteisön olisi hyvä saada sopivasti tietoa täsmätyökykyisen työnkaverinsa tarpeista voidakseen ymmärtää ja huomioida ne.  

Työntekijän erilaiset lähtökohdat, elämäntilanteet sekä toimintakyky värittävät työelämää eri tavoin.  Ajatus siitä, miten kaikkien kansalaisten kyvyt saataisiin työelämän käyttöön mahdollistaa tuotannon rattaiden pyörimisen, mutta myös toteuttaa kaikkien inhimillistä oikeutta työhön. Työllistymisen suhteen keskeistä on yksilön halu ja motivaatio olemassa olevan työkykynsä käyttämiseen ja mahdollinen diagnoosi on vain osatekijä (Keyriläinen & Lappalainen 2023, 28). Tärkeää on myös ajattelun muutos työelämässä siitä, että työn täsmäyttäminen on molempien tahojen etu. 

Lopuksi

Paneelikeskustelumme perusteella työtehtävien suunnittelu sekä lisääntyvä ymmärrys ja sija monimuotoisuudelle mahdollistaisivat laajemman joukon työllistymisen. Työllisyyden suhteen syksyllä 2024 Lapin alueella haasteiksi on todettu muun muassa (Leveälahti ym. 2024, 207-209) osaavan työvoiman saatavuus sekä hyvinvoinnin ja terveyden heikkeneminen. Työn ja työkulttuurin kokonaisuus tulisi nähdä laajasti työkykyä parhaiten tukevien ratkaisujen löytämiseksi (Ervasti ym. 2022, 86).

Erityyppinen työ vaatii erilaisia taitoja ja ominaisuuksia työntekijöiltä ja työyhteisöiltä. Täsmätyökykyisen henkilön työskentelyn mahdollistamiseksi on rohjettava keskustella voimavaroista ja haasteista avoimesti. Työyhteisöjen ja sen yksilöiden kohtaamisen taidot ja kulttuurisensitiivisyys vaativat työelämässä nyt ja tulevaisuudessa laajempaa huomiota. (Laaja-alainen osaaminen 2030-luvulla, 15). 

Hankeinfo

Lapin ammattikorkeakoulu on osatoteuttajana ryhmähankkeessa Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin alueella – Lapin ammattikorkeakoulu Hankkeen päätoteuttaja on Lappia ja muina osatoteuttajina ovat Redu, Perä-Pohjolan Opisto sekä Rotko.

Hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama. Hankeaika: 1.1.2024 – 30.6.2026

Useita ihmisiä istuassa kehämuodostelmassa luokkahuoneessa.

Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä.Hyväksy markkinointievästeet.

Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä.Hyväksy markkinointievästeet.

Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä.Hyväksy markkinointievästeet.

Kuva 1. Kaikki kyvyt käyttöön -paneeli käynnissä.    

LÄHTEET:  

Ervasti, J., Kausto, J., Leino-Arjas, P., Turunen, J., Varje, P. & Väänänen, A. 2022. Työkyvyn tuen vaikuttavuus. Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky- ja kustannusvaikutuksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:7. Viitattu 4.12.2024. Työkyvyn tuen vaikuttavuus. Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky- ja kustannusvaikutuksista  

Keyriläinen, M. ja Lappalainen, K. 2023. Työkykyohjelma 2019–2023. Loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:21. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 4.12.2024. Työkykyohjelma 2019-2023. Loppuraportti  

Laaja-alainen osaaminen 2030-luvulla. Laaja-alaisten osaamistarpeiden kehitys vuoteen 2030-mennessä. Osaamisen ennakointifoorumin 2021-2024 tuloksia. 2023. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2023:1. Viitattu 4.12.2024. Laaja-alainen osaaminen 2030-luvulla  

Leveälahti, S., Nieminen, J. & Satu Tolonen (toim.) Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2024. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:44. Viitattu 4.12.2024. *Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2024    

Bergholm, B. & Toivanen, M. 2021. Monimuotoisuusbarometri. Työterveyslaitos. Viitattu 4.12.2024. Monimuotoisuusbarometri | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi