Polkujuoksu – juoksuvammat ja tulehduskipulääkkeiden käyttö 13.6.2025 Kukkonen, Hanna, Tohmola, Anniina Hyvinvointi ja kulttuuri Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Julkaisija Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Jokiväylä 11, 96300 Rovaniemi Lisenssi Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) ISSN 2954-145X Yhteydenotot viestintäkoordinaattori Heli Lohi URN: urn:issn:2954-145X-5 Kirjoittajat Hanna Kukkonen sairaahoitajaopiskelija, Lapin AMK Anniina Tohmola Lehtori | Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus +358 40 648 4528 anniina.tohmola@lapinamk.fi Asiasanat Terveysala Kirjoittajat: Hanna Kukkonen, sairaanhoitajaopiskelija, Lapin ammattikorkeakoulu & Anniina Tohmola, TtT, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu. Polkujuoksu (engl. trail running) on nopeasti kasvava kestävyysurheilun muoto, jossa juostaan vaihtelevassa ja usein luonnonmukaisessa maastossa. Lajiin liittyy sekä fyysisiä että psyykkisiä haasteita, kuten epätasainen alusta, korkeuserot ja sääolosuhteiden vaihtelu. Kilpailumatkat voivat vaihdella lyhyistä reiteistä useita tunteja tai vuorokausia kestäviin ultrajuoksuihin, joissa rasitus keholle on huomattavaa. Kestävyysjuoksuun liittyy merkittävä määrä rasitusperäisiä vammoja, jotka voivat johtua toistuvasta kuormituksesta, biomekaanisista tekijöistä tai puutteellisesta palautumisesta (Vincent, Brownstein & Vincent 2022, 151–162.) Yleisimmät juoksijoilla ja polkujuoksijoilla esiintyvät vammat kohdistuvat alaraajoihin, erityisesti nilkan nyrjähdyksiin sekä polven alueen kiputiloihin (Kakouris, Yener & Fong, 2021; Scheer & Krabak, 2021). Lisäksi pitkittynyt rasitus voi altistaa rasitusmurtumille ja lihasvaurioille. Juoksun aiheuttamien vammojen hoito Kiputilojen hoito urheilijoilla perustuu usein lääkkeellisiin hoitokeinoihin. Tulehduskipulääkkeet (non-steroidal anti-inflammatory drugs, NSAIDs) kuten ibuprofeeni, sekä parasetamoli ovat yleisesti käytettyjä valmisteita niin akuutteihin kuin kroonisiin kipuihin (Kipu. Käypä hoito -suositus, 2017). Kipulääkkeet ovat urheilijoiden usein käyttämä lääkeaineryhmä, kun suorituksen aikana tai sen jälkeen lievitettään kipua (Helajärvi 2021). Tulehduskipulääkkeet voivat olla hyödyllisiä lyhytaikaisessa kivunlievityksessä, esimerkiksi akuuteissa ja kroonisissa tuki- ja liikuntaelinten kiputiloissa. Kuitenkin niiden käyttö urheilusuoritusten aikana, erityisesti pitkäkestoisessa kestävyysurheilussa, voi altistaa vakaville terveysriskeille. Tulehduskipulääkkeet heikentävät elimistön normaaleja suojaavia mekanismeja, kuten munuaisten verenkierron säätelyä ja mahalaukun limakalvon suojaa, mikä voi johtaa esimerkiksi akuuttiin munuaisvaurioon tai ruoansulatuskanavan verenvuotoon. Lisäksi tulehduskipulääkkeet voivat peittää kivun, joka normaalisti ohjaisi urheilijaa vähentämään rasitusta ja suojelemaan kudosvaurioita pahentumiselta. (Helajärvi 2021) Erityisen riskialttiita tilanteita ovat pitkät kilpailut tai harjoitukset kuumissa olosuhteissa, jolloin nestehukka ja verenkierron muutokset yhdessä tulehduskipulääkityksen kanssa voivat merkittävästi lisätä komplikaatioiden todennäköisyyttä. Siksi tulehduskipulääkkeiden käyttö urheilun yhteydessä tulisi aina perustua yksilölliseen arvioon hyödyistä ja riskeistä, lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen ohjeistamana. Turvallisempi vaihtoehto voi monissa tapauksissa olla kivunhallinta ei-lääkkeellisillä keinoilla, kuten riittävällä palautumisella, lihashuollolla ja vammojen ennaltaehkäisyllä. (Pannone & Abbott, 2024). Opinnäytetyönä tehty selvitys tulehduskipulääkkeiden käytön nykytilasta Lapin ammattikorkeakoulussa tehdyssä hoitotyön opinnäytetyössä (Kukkonen, 2025) selvitettiin polkujuoksu-harrastajien (n=271) tulehduskipulääkkeiden käyttöä ja tietoa käytön vaikutuksista. Vastaajista 5,9 % käytti tulehduskipulääkkeitä ennaltaehkäisevästi (mahdollisten kolotusten ehkäisyyn) ennen polkujuoksukilpailua ja 94,1 % ei käyttänyt tulehduskipulääkettä lainkaan. Suuri osa vastaajista (84,9 %) oli tietoinen tulehduskipulääkkeiden riskeistä kovassa rasituksessa. Tiedon puutteita oli nestehukan ja tulehduskipulääkkeiden yhteisvaikutuksista sekä niistä riskeistä, jota juokseminen ja tulehduskipulääkkeet yhdessä aiheuttavat. Vastaajat kokivatkin, että olisi tärkeää saada ohjeita vaihtoehtoisiin kivun lievityksen keinoihin ja turvalliseen tulehduskipulääkkeiden käyttöön. Tulehduskipulääkkeiden käytön tutkimuksen merkitys ja jatkokehitystarpeet Opinnäytetyö nostaa esiin polkujuoksijoiden tulehduskipulääkkeiden käytön terveysriskit ja korostaa ohjeistuksen sekä terveyskasvatuksen kehittämisen tarvetta lajin parissa. Tulokset luovat perustan jatkotutkimukselle, jossa voitaisiin syventää ymmärrystä tulehduskipulääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksista ja riskien hallinnasta. Erityisesti hoitotieteellisten mallien, kuten terveyden edistämisen ja potilasohjauksen, soveltaminen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittäminen tarjoavat keinoja parantaa polkujuoksijoiden turvallisuutta ja hyvinvointia kilpailuissa. Polkujuoksukilpailijan on tärkeää ymmärtää kipulääkkeiden käytön hyödyt ja riskit. Vaikka ne voivat tilapäisesti lievittää kipua, ne saattavat peittää vakavia vammoja ja lisätä esimerkiksi munuais- ja sydänhaittojen riskiä, erityisesti pitkissä kisoissa. Tietoinen ja harkittu käyttö on olennainen osa vastuullista urheilua. Lähteet Helajärvi, H. (2021). Huomioi lääkkeet liikunnassa. https://sic.fimea.fi/-/huomioi-laakkeet-liikunnassa Kakouris, N., Yener, N. & Fong, DTP. (2021). A systematic review of running-related musculoskeletal injuries in runners. J Sport Health Sci. 2021 Sep;10(5):513-522. doi: 10.1016/j.jshs.2021.04.001. Epub 2021 Apr 20. PMID: 33862272; PMCID: PMC8500811. Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 27.04.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi Kukkonen, H. (2025). Polkujuoksijoiden tulehduskipulääkkeiden käyttö polkujuoksukilpailuissa. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503174409 Pannone, E. & Abbott, R. (2024). What is known about the health effects of non-steroidal anti-inflammatory drug (NSAID) use in marathon and ultraendurance running: a scoping review. https://bmjopensem.bmj.com/content/10/1/e001846 Scheer, V.& Krabak, B.J. (2021). Musculoskeletal Injuries in Ultra-Endurance Running: A Scoping Review. Front. Physiol., 31 March 2021. Sec. Exercise Physiology. Volume 12 – 2021 | https://doi.org/10.3389/fphys.2021.664071 Vincent, H., Brownstein, M. & Vincent, K. (2022). Injury Prevention, Safe Training Techniques, Rehabilitation, and Return to Sport in Trail Runners. Arthroscopy, Sports Medicine, and Rehabilitation. Volume 4, Issue 1, January 2022, 151–162. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2666061X21002303. Lue lisää Kaikki blogikirjoitukset 11.6.2025 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Kanto, Teija, Hirvonen, Janne Ilmiötieto päätöksenteon tueksi: INDI-sovelluksen mahdollisuudet hyvinvointi- ja turvallisuustoimijoille Teija Kanto työskentelee asiantuntijana ja Janne Hirvonen erityisasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä. Hyvinvointi ja kulttuuri 3.6.2025 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Majala, Johanna, Hjulberg, Merja Tasa-arvoa perhetyöhön porrastamalla? YTM Johanna Majala ja YTM Merja Hjulberg YTM työskentelevät sosiaalialan lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä. Yhteiskunta 19.5.2025 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Katja Jussi, Reetta Mustonen Testbed-toiminnan kehittäminen Lapissa: yhteistyötä ja innovaatioita Sairaanhoitaja (AMK) Katja Jussi työskentelee asiantuntijana ja DI Reetta Mustonen projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä. Hyvinvointi ja kulttuuri