KM Tuuli Nivala työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.

 

Liikunta- ja kulttuurikohteiden digitalisoinnin muotoilu -hankkeen yhtenä tavoitteena oli luoda kehittäjäverkosto, joka toisi yhteen erilaisia toimijoita ja ideoisi uusia digitaalisia ratkaisuja Rovaniemellä. Vaikka kyseessä oli vain pienen mittakaavan vuoden mittainen projekti, hankkeessa onnistuttiin kokeilevalla otteella verkostoimaan eri toimijoita keskenään ja löytämään uusia ideoita kaupungin liikunnan, kulttuurin ja matkailun kentältä.

Tässä artikkelissa käydään läpi hankkeen verkostoinnin ja työpajojen prosesseja oppien ja haasteiden kautta. 

Miten Rovaniemen toimijoita yhdistettiin kehittäjäverkostoksi?

Hankkeessa haluttiin löytää sopivia kokeilualustoja, jotka toimisivat liikunnan ja kulttuurin ideoiden yhdistämisessä kaupungin kontekstissa. Alussa kartoitettiin reittisovellusalustoja (Pajula 2024), joita voitaisiin hyödyntää uusien ratkaisujen kehittämisessä ja demonstroinnissa. Tavoitteena oli löytää paikallisia, jatkuvaan kehitykseen soveltuvia ratkaisuja, jotka eivät siten jäisi vain pilotointivaiheeseen. Rovaniemen kaupunki julkaisi hankkeen aikana uudistetun Etiäinen.fi-reittipalvelun, joka onnistuneesti toimi paitsi yhtenä reittien demoilualustana, myös avasi uusia näkökulmia kunnan digipalveluiden kehittämiseen tulevaisuudessa. 

Olennaiset reittisovellusalustat auttoivat luomaan yhteistä kehityssuuntaa kehittäjäverkoston innovoinnin pohjalle. Osallistuminen erilaisiin tapahtumiin, kuten kaupungin kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin, oli keskeinen osa itse verkoston rakentamista. Pääsimme verkostoitumaan muun muassa hankkeiden, kaupungin, museon ja matkailualan toimijoihin, sekä osallistumaan tuleviin Aallon Rovaniemi 2025 tekoihin. Monipuolinen yhteistyö avasi myös Lapin ammattikorkeakoululta teknologia-alan portteja kaupungin digitalisaation kehittämiseen. 

Lisäksi hankkeessa oli yhtenä tavoitteena onnistua yhdistämään julkisia ja yksityisiä toimijoita liikunnan, kulttuurin ja pelillisyyden teemojen pariin kaupunkikehittämisessä, jota toteutimme muun muassa työpajojen avulla. Työpajoja ja hanketta markkinoitiin monikanavaisesti, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja suorakontaktoinnin kautta. Saimme myös hankkeesta yhteydenottoja sen nettisivulomakkeen kautta, josta esimerkiksi kaupunkiseikkailu-palvelu Cityspotting nousi yhdeksi yrityslähtöiseksi näkökulmaksi pelillistetyistä reittisovelluksista. 

Työpajat ovat ensisijainen alusta eri toimijoiden yhteensaattamiseen 

Työpajat ovat yksi olennainen työkalu TKI-hankkeissa saattaa yhteen eri alan toimijoita ja osallistaa heitä konkreettiseen suunnitteluun ja yhdessä tekemiseen. Niiden avulla voidaan myös ylittää perinteisiä yhteistyön esteitä, kuten sektoreiden välisiä siiloja tai tiedon hajanaisuutta. Nämä tapahtumat mahdollistavat erilaisille osallistujille paitsi tilaisuuden kohdata toisensa, myös paikan jakaa näkemyksiään ja rakentaa uusia yhteistyömahdollisuuksia keskenään. Työpajat ovat siis verkostoinnin ja kokeilukulttuurin alustoja parhaimmillaan. 

Onnistuneiden työpajojen järjestäminen ei ole kuitenkaan helppoa, vaan vaatii kohderyhmän tunnistamista, asiantuntevaa suunnittelua ja laadukasta markkinointia. Työpajojen sisällöllä ja sen merkityksellä yksittäisille toimijoille on suora yhteys osallistumishalukkuuteen, koska Rovaniemellä tutut verkostot ja yhteistyötahot osallistuvat paljon samankaltaisiin tapahtumiin ja joutuvat punnitsemaan niistä itselle olennaisimmat. Livenä järjestettävät työpajat vaativat osallistujilta kohteeseen matkustamisen ja vievät useita tunteja työpäivästä. Livetapahtumien laatu ja tärkeys merkitsee siis entistä enemmän, varsinkin päätoimisille yrittäjille. 

Etätapahtumissa, kuten webinaareissa, on se haaste, että koronavuosien vaatimat etätilaisuudet ovat aiheuttaneet monille ”webinaariähkyn” (Tanucan, Uytico, Cabarse & Wider 2023, 277). Etätilaisuuksien tarjontaa on niin paljon, ettei niihin ilmoittautumisesta huolimattakaan aina osallistuta. Webinaarit ovat kuitenkin monesti hyvä ratkaisu tietyn kohderyhmän saavuttamisessa, koska etätapahtumat eivät ole paikkasidonnaisia, ja kynnys osallistua on matalampi. Webinaareissa on kuitenkin hankalampi aktivoida kuuntelijoita keskustelemaan ja ideoimaan. Etäosallistamiseen on erinäisiä työkaluja, joita kokeiltiin myös hankkeen webinaarissa. 

Kuva 1. Mentimeter-työkalu mahdollistaa matalan kynnyksen innovoinnin 

Kohderyhmälähtöisiä työpajoja ideoiden kehittämiseen 

Muotoiluhankkeen yksi hankaluuksista on konseptien abstraktius alkuvaiheessa, joka hankaloittaa aiheen ymmärtämistä ja nostaa osallistumiskynnystä hankkeeseen. Hankkeen työpajoissa pyrittiinkin siksi luomaan käytännön ymmärrystä tavoitteista, ja siitä, miten kaikkien osallistujien panos edistää yhteistä päämäärää. Annoimme osallistujille mahdollisuuksia ideoida uusia tavoitteita, palveluja ja kohteita Rovaniemelle, ja antaa eri toimijoiden äänen kuulua ja mahdollistaa keskustelua toistensa kanssa. 

Ensimmäinen työpaja järjestettiin hybridinä Kulttuuritalo Korundissa. Työpaja onnistui loistavasti tuomaan Rovaniemen julkisia ja yksityisiä toimijoita keskustelemaan liikunnan, kulttuurin ja pelillistämisen aiheesta paikallisessa kontekstissa. Hybriditapahtumana työpaja osoittautui kuitenkin haasteelliseksi etäosallistujille. Tapahtumapaikan mikrofonien ja kameroiden huono laatu vähensivät osallistujien sitoutumista, eikä tarjonnut aidosti vuorovaikutuksellista kokemusta etäosallistujille. Kokemuksesta opittiin se, että hybriditilaisuudet tulisi järjestää hyvin organisoituna striiminä, jossa teknologiaa hallittaisiin kokonaan omana osa-alueena miellyttävän etäkokemuksen mahdollistamiseksi. 

Ensimmäinen työpaja järjestettiin konseptointiprosessin alkuvaiheessa, ja se sisälsi useiden tuntien ajan esityksiä ja ideointitehtäviä. Koska työpaja oli sidottu tiettyyn paikkaan ja aikaan, tämä saattoi vähentää erityisesti yritysten osallistumista. Kokemusten perusteella toisessa työpajassa päätettiinkin keskittyä erityisesti yrittäjien tarpeisiin ja heidän rooliinsa reittisovellusten kehityksessä. Toinen työpaja järjestettiin tunnin mittaisena webinaaripajana, jonka tarkoituksena oli pienentää yrittäjien kynnystä osallistua. 

Tapahtumaa markkinoitiin kohdennetusti sosiaalisen median kanavissa sekä suorilla sähköpostikontakteilla yrityksille. Koska toinen työpaja järjestettiin hankkeen loppuvaiheessa, siinä esiteltiin visuaalinen prototyyppi, jonka avulla yrityksille havainnollistettiin reittisovelluksen toiminnallisuuksia ja sisällöntuotantomahdollisuuksia. Webinaarissa käytettiin ensimmäisen työpajan mukaisesti Mentimeter-työkalua osallistujien aktivoimiseen. Työkalu tarjosi osallistujille mahdollisuuden antaa palautetta ja esittää kehitysehdotuksia prototyypin toiminnallisuuksista, erityisesti yrittäjien oman toiminnan näkökulmasta. Tällaisessa kontekstissa tiivis ja selkeä etätapahtuma mahdollisti yrittäjien matalan kynnyksen osallistumisen projektiin. 

Hankkeen aikana huomattiin, että konkreettisella ja visuaalisella lähestymistavalla – kuten prototyypillä – on merkittävä vaikutus yritysten kiinnostukseen osallistua innovointiprosesseihin. Tämä kuitenkin tuo esiin haasteen: yritykset olisi tärkeää saada mukaan jo konseptoinnin ja muotoilun alkuvaiheessa, jolloin he voivat vaikuttaa kehityssuuntiin ja tarjota arvokasta tietoa siitä, mikä on heidän toiminnalleen hyödyllistä. Näiden tarpeiden ymmärtäminen auttaa suunnittelemaan konsepteja, jotka tuovat arvoa myös paikallisten yritysten liiketoiminnalle. 

Kuva 2. Visuaalinen prototyyppi helpottaa konkretian ymmärtämistä 

Kehittäjäverkosto hankkeen jatkumona 

Hankkeen aikana luotu kehittäjäverkosto muodostaa perustan pitkäjänteisemmälle yhteistyölle ja alueen innovoinnille. Verkosto yhdistää alueen yritykset, korkeakoulut ja julkiset toimijat, ja se tarjoaa pohjan uusien innovaatioiden kehittämiselle varsinkin liikunnan, kulttuurin ja teknologian yhdistävillä toimialoilla. TKI-alan toimijat ovat avainasemassa innovaatioverkostojen luomisessa ja ylläpitämisessä, koska esimerkiksi nimenomaan hankkeet mahdollistavat niille keskustelualustoja. 

Kehittäjäverkoston potentiaali ulottuu kuitenkin laajemmalle kuin yksittäisten hankkeiden aikarajat. Monialaisten verkostojen merkitys tulisi tuoda entistä selvemmin esiin osana alueen strategista kehitystä. Paikalliset yritykset ovat keskeinen voimavara, sillä ne eivät ainoastaan tuota palveluita niin paikallisille kuin matkailijoille, vaan moni yrityksistä toimii potentiaalisesti hiljaisen tiedon ja innovatiivisten sisältöjen lähteinä. Esimerkiksi tulevaisuuden paikallisten reittisovellusten kehittämisessä yritykset voisivat tuoda ratkaisevaa tietoa asiakastarpeista, paikallishistoriasta ja resurssien hyödyntämisestä. 

Liikunta- ja kulttuurikohteiden digitalisoinnin muotoilu -hanke on rahoitettu Lapin Liiton Euroopan aluekehitysrahastosta ja Rovaniemen kaupungin ekosysteemisopimuksesta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 73 338 €, josta EU-tuen määrä on 44 000 €, kuntarahoitus 18 333 € ja Lapin AMK:n omarahoitus 11 005 €. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2024 – 31.12.2024. Löydät lisää tietoa hankkeesta ja sen tuloksista hankkeen virallisilta nettisivuilta. 

Lähteet: 

Pajula, M. 2024. Digikonseptille kotia etsimässä – esimerkkien, datalähteiden ja alustojen kartoitus. FrostBit artikkelijulkaisut, 18.9.2024. Digikonseptille kotia etsimässä – esimerkkien, datalähteiden ja alustojen kartoitus — FrostBit. Viitattu 16.12.2024. 

Tanucan, J C., Uytico, B J., Cabarse, J. & Wider, W. 2023. Understanding the Phenomenon of Webinar Fatigue as Experienced by Filipino Professional Teachers. Journal of Educational and Social Research. 13. 276. 10.36941/jesr-2023-0108.