Sosionomi (YAMK), AmO Mirka Kelahaara työskentelee projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun SaamSote-hankkeessa Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä.

Saamelaiset herättävät kiinnostusta erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Mutta mikä olisi sopivin tapa osallistaa saamelaiset kehittämishankkeisiin?

Pohdin kirjoituksessani, kuinka saamentutkimuksen eettisiä ohjeita Suomessa voitaisiin soveltaa kehittämistyössä, jotta saamelaisten ääni tulisi aidosti kuuluville. Tämä teksti ei anna suoraa vastausta alkuperäiseen kysymykseen, vaan sen tavoitteena on herätellä keskustelua aiheesta.

Saamentutkimuksen eettiset ohjeet Suomessa

Saamentutkimuksen eettiset ohjeet Suomessa julkaistiin toukokuussa 2024 useiden vuosien työn tuloksena. Sitä ennen saamentutkimuksessa on sovellettu mm. alkuperäiskansatutkimuksen eettisiä ohjeita ja saamelaisten terveyden tutkimuksen ohjeita Norjassa. (Lapin yliopisto 2024)

Ohjeiden neljän kohdan (kuvio 1) tavoitteena on saavuttaa kulttuurisesti turvalliset tutkimuksen toteuttamistavat ja tutkimusolosuhteet (Heikkilä ym. 2024). Kulttuurisella turvallisuudella tarkoitetaan alkuperäiskansaan kuuluvan henkilön kokemusta, että tulee kohdatuksi omana itsenään ja kokee olonsa turvalliseksi kohtaamistilanteessa (Tuhiwai-Smith 2012).

Neljä pääkohtaa ovat: 1. vastavuoroinen kommunikointi ja osallistaminen, 2. tutkimuksen hyötyjen ja haittojen pohdinta, 3. saamelaisen yhteiskunnan ja tiedon kunnioittaminen ja arvostaminen ja 4. velvollisuus palauttaa ja jakaa tietoa.

Kuvio 1. Saamentutkimuksen eettisten ohjeiden neljä pääkohtaa (mukaillen Heikkilä ym. 2024).

Vastavuoroinen kommunikointi ja osallistaminen

pohjoissaame: gulahallan
inarinsaame: addiittâllâm
koltansaame: kulstõõllmõš

Gulahallan on saamelaisille luontainen vuorovaikutuksen muoto, jota voidaan kuvata vastavuoroiseksi keskusteluksi. Sen tavoitteena on rakentaa luottamusta ja yhteistä ymmärrystä keskusteluun osallistuvien välille. Ovttastallan tarkoittaa perinteistä, saamelaiseen maailmankuvaan pohjautuvaa yhteiskehittämisen relationaalista kommunikointitapaa. Sen pyrkimyksenä on vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta tai edistää sovintoon pääsemistä. (Kuokkanen & Balto 2024.)

Tällainen vuorovaikutus tapahtuu usein epävirallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä, esimerkiksi kahvittelun tai muun luontevan tekemisen äärellä, jossa kaikki osapuolet nähdään tasavertaisina kumppaneina. Osapuolet pyrkivät aluksi löytämään jonkin yhdistävän tekijän – kuten yhteisen tutun, sukulaisen tai paikan – joka luo pohjan luottamukselle ja yhteisille lähtökohdille.

Kela ja THL ovat sitoutuneet kehittämään toimintaansa siten, että se huomioi saamen kielet ja saamelaiskulttuurin entistä paremmin. (Kela 2025 & THL 2023.) Minulla on ollut ilo osallistua heidän järjestämiin kehittämistyöpajoihin ja tilaisuuksiin, joissa on valinnut kulttuurisesti turvallinen ilmapiiri. Työskentelyssä on selvästi pyritty ottamaan huomioon saamelaisille ominaiset vuorovaikutustavat, ja myös vapaalle keskustelulle on varattu riittävästi aikaa. Työpajoissa on vallinnut avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa tapahtuu aitoa, molemminpuolista oppimista. Nämä tilaisuudet eivät ainoastaan edistä järjestäjien tavoitteita, vaan olen itsekin saanut niistä merkittäviä oivalluksia ja tukea omaan työhöni.

Tutkimuksen / hankkeen hyötyjen ja haittojen pohdintaa

ps: Guorahallan ja vihkkedallan
is: Kuorâttâllâm já viekkiistâllâm
ks: Tuʹmmstõõllmõš da vieʹssõõllmõš

On tärkeää, että eri organisaatiot kehittävät saamenkielisiä ja kulttuurin mukaisia palveluita. Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa ja muuta relevanttia aineistoa, joka vastaa yhteisön omiin tarpeisiin.

Kehittämishankkeiden vaikuttavuus riippuu pitkälti siitä, että tutkimuksen ja kehittämistyön suunta määritellään todellisten, tunnistettujen tarpeiden pohjalta. Saamelaiset ammattilaiset ovat tässä työssä haluttuja yhteistyökumppaneita heidän kulttuuritaustansa ja -tuntemuksensa ansiosta. On kuitenkin hyvä huomioida, että saamelaiset eivät välttämättä miellä itseään asiantuntijoiksi sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä heidän tietämyksensä perustuu usein henkilökohtaisiin kokemuksiin, identiteettiin ja omaan elämänhistoriaansa.

Saamen tutkimuksen eettisissä ohjeissa (myös West 2025) kehotetaan tutkijoita perehtymään saamelaiskulttuuriin ja käyttämään ensisijaisena materiaalina aiemmin tehtyjä saamelaisia koskevia tutkimuksia. Tämä herättää miettimään myös sitä, miten saamelaisen kulttuurin mukaisten palvelujen kehittämistä voitaisiin toteuttaa eettisesti kestävällä tavalla.

Lapin hyvinvointialueella saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut ja kehittämistyö on keskitetty omille vastuualueilleen (Lapha 2025). Kehittämistyötä tekevät saamelaiset tai saamelaiskulttuuria hyvin tuntevat ammattilaiset, mikä mahdollistaa joustavamman reagoinnin yhteisön tarpeisiin. Lisäksi ajankohtaista ja yhteisölähtöistä tietoa on helposti ja nopeasti saatavilla.

Saamelaisen yhteiskunnan ja tiedon kunnioittaminen ja arvostaminen

ps: Gudnejahttin ja árvvusatnin
is: Kunnijâttem já áárvustanneem
ks: Ciistâst da äärvast âânnmõš

Saamelaisten elämänkatsomus ja hyvinvointinäkemys (Kuvio 2) on laaja. Jernström & Johanssonin (1997) mukaan se koostuu kolmesta osasta: aineellisesta, hengellisestä / henkisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta, joihin kuuluu useita saamelaisten hyvinvointia tukevia elementtejä. Tämä kytkeytyy osittain myös One Health lähestymistapaan, josta johtava tutkija Ulla Timlin kirjoitti Pohjoisen tekijät -blogissa huhtikuussa (Timlin 2025).

Aineellinen, sosiaalinen ja henkinen ja hengellinen.

Kuvio 2. Saamelainen hyvinvointikäsitys (mukaillen Jernström & Johansson 1997).

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä on olennaista ottaa huomioon saamelaisten arvot ja elämänkatsomus, jotta palvelut voivat aidosti heijastaa heidän kulttuuriaan. Huomionarvoista on myös se, että kansalliset, valtakulttuurin toimintamallit eivät välttämättä toimi saamelaisten kanssa työskennellessä – edes saamenkielellä, vaan ne kaipaavat arvopohjaista reflektointia ja mukauttamista saamelaiskulttuuriin sopivaksi (Boine 2010).

Samalla on tärkeää ymmärtää saamelaisen yhteistyökumppanin kulttuuritaustan vaikutusta siihen, miten yhteistyötä tehdään – mukaan lukien viestintä ja vuorovaikutus.

Velvollisuus palauttaa ja jakaa tietoa

ps: Geatnegasvuohta dieđu máhcaheapmái ja juohkimii
is: Kenigâsvuotâ macâttiđ já jyehiđ tiäđu
ks: Õõlǥtemvuõtt teâđ maacctummša da juâkkmõʹšše

Tiedon palauttamisella tarkoitetaan yksinkertaistetusti sitä, että jaetaan tutkimuksissa saatua tietoa saamelaisyhteisön käyttöön. Tätä samaa toimintatapaa on hyvä toteuttaa myös hankkeissa pitkin matkaa tiedottamalla kehittämisen vaiheista ja pitämällä muutenkin yhteyttä hankekumppaneihin. Avoimuus ja yhteydenpito voi lisätä saamelaisten luottamusta hankkeita kohtaan.

Olin mukana kehittämässä Saamelainen yhteisöllinen kehittäjäasiakastoiminta toimintamallia (Riihimäki 2023). Se syntyi osittain intuitiivisesti, kun lähdimme työstämään POSKE:n (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) kehittäjäasiakastoimintaa saamelaisille ominaisten toimintatapojen ja saamelaisyhteisön ehdoilla.

Kehittäjinä me jalkauduimme olemassa oleviin paikallisiin tilaisuuksiin keskustelemaan ajankohtaisista sote-uudistukseen liittyvistä asioista ja meneillään olevasta kehittämisestä. Yhteisöllinen kehittäminen tapahtui vastavuoroisesti yhdessä jutustellen, arjen keskustelujen ja askareiden lomassa – ilman titteleitä tai ammattisanastoa. Myöhemmin palattiin samoihin tilaisuuksiin palauttamaan tietoa, eli kertomaan, miten heidän äänensä on tullut kuuluville palveluiden kehittämisessä.

Palautteiden ja oman kokemukseni perusteella saamelainen yhteisöllinen kehittäjäasiakastoiminta oli antoisa kokemus kaikille osapuolille. Sen toteuttaminen vaati vetäjiltä aikaa, kiireettömyyttä ja osaamista saamelaisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation tavoista.

Lopuksi

Onnistuneen ja eettisen saamelaisia koskevan kehittämisen ja tutkimuksen perustana on riittävä tuntemus saamelaiskulttuurista, yhteiskunnasta ja historiasta. Mattila, Lindén ja Annala (2024) ovat tutkimuskartoituksessaan todenneet, että suomalaisväestön keskuudessa vallitsee laaja-alainen tietämättömyys saamelaisista. Koulutusta saamelaisista, yhteiskunnasta ja historiasta tulisikin opettaa kaikilla kouluasteilla.

Tietoa on kyllä löydettävissä, mutta sen pirstaleisuuden myötä jää yksittäisen lukijan vastuulle arvioida olemassa olevan tiedon totuudenmukaisuutta ja sitä, onko tieto luotettavaa ja kulttuurisesti hyväksyttyä. On siis täysin ymmärrettävää, että ilman kulttuurista ymmärrystä ei osata huomioida saamelaisten erilaisia lähtökohtia yhteistyön tekemiseen. Jäykät ja byrokraattiset hankerahoituksetkaan eivät välttämättä taivu saamelaisten perinteisten toimintatapojen huomioimiseen.

Osittain tietämättömyyden taustalla ovat rakenteet, mutta myös yksittäisten kehittäjien motivaatiolla ja halulla parantaa kulttuurista osaamistaan on valtava merkitys saamelaisten yhdenvertaisten palvelujen toteutumiseen. Pitkäjänteinen yhteistyö saamelaisyhteisön kanssa edesauttaa tunnistamaan saamelaisten nykyhetken kehittämistarpeita ja toimivia yhteistyön tekemisen malleja.

SaamSote-hankkeen AMK-tason koulutuksiin on koottu luotettavaa ja ajankohtaista tietoa saamelaisten kanssa työskentelevien sote-ammattilaisten ja alaa opiskelevien käyttöön. Ne soveltuvat myös kehittäjien kulttuurisen osaamisen kasvattamiseen. Osa opintojaksoista on jo avoimen AMK:n tarjonnassa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa SaamSote-hanketta hallinnoi Lapin AMK, osatoteuttajina hankkeessa ovat OAMK ja DIAK. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa.

Lähteet:

Boine, E. 2010. Kulturorientert praksis – en veileder. Barnevernets utviklingssenter i Nord-Norge. Tromsø.

Heikkilä, L., Kuokkanen, R., Lehtola, V-P., Magga, P., Magga, S-M., Näkkäläjärvi, J., Valkonen, S. &Virtanen, P., 2024. Saamelaisia koskevan tutkimuksen eettiset ohjeet Suomessa = Sámiide guoski dutkama ehtalaš rávvagat Suomas = Sämmilijd kyeskee tutkâmeettisiih ravvuuh Suomâst = Säʹmmlaid kuõskki tuʹtǩǩummuž eettla vuäʹppõõzz Lääʹddjânnmest = Ethical guidelines for research involving the Sámi people in Finland. Viitattu 3.6.2025 https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405294076

Jerström, E. & Johansson, H. 1997. Kulturen som språngspräda: lärande i ett flerkulturellt samhället. Lund: Studentlitteratur

Kuokkanen, R. & Balto, A. 2024. Sámiid ovttastallanvierut ja daid ođasmahttin. Sivut 207–216. Teoksessa: Siiddaid Sápmi 2024. Toim. Fierranjot Kirstte Rávdná, Kuokkanen, R. & Doavtter-Aino Aura, Pieski, A. DAT: Kautokeino.

Lapha 2025. Saamen kielen lautakunta. Viitattu 3.6.2025. https://lapha.fi/sme/tietoameista/saamen-kielen-lautakunta

Lapin yliopisto 2024. Saamelaisia koskevan tutkimuksen eettiset ohjeet julkaistu. Viitattu 31.5.2025  https://www.ulapland.fi/FI/Kotisivut/Saamelaisia-koskevan-tutkimuksen-eettiset-ohjeet-

Mattila, E., Lindén, J., & Annala, J. 2024. Reviewing educational conceptualisations of transnational settler ignorance. Educational Review, 1–25. Viitattu 30.5.2025. https://doi.org/10.1080/00131911.2024.2437405

Riihimäki, A. 2023. Saamelainen yhteisöllinen kehittäjäasiakastoiminta. https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/saamelainen-yhteisollinen-kehittajaasiakastoiminta

Sámediggi 2025. Kela ja Saamelaiskäräjät neuvottelivat Inarissa – toimeentulotuen etuusohje tarkasteluun ja rajat ylittäville kysymyksille oma työryhmänsä. Viitattu 27.5.2025. https://samediggi.fi/ajankohtaista/kela-ja-saamelaiskarajat-neuvottelivat-inarissa-toimeentulotuen-etuusohje-tarkasteluun-ja-rajat-ylittaville-kysymyksille-oma-tyoryhmansa/   

Timlin, U. 2025. Hyvinvointi luodaan yhdessä. Viitattu 31.5.2025. https://lapinamk.fi/blogiartikkeli/hyvinvointi-luodaan-yhdessa/

THL 2023. Saamelaiskäräjät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvistavat saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä. Viitattu 27.5.2025. https://thl.fi/-/saamelaiskarajat-ja-terveyden-ja-hyvinvoinnin-laitos-vahvistavat-saamelaisasioita-koskevaa-yhteistyota

West, H. 2025. Puhu nukke. Helsinki: Otava.