Sotetieto tehokäyttöön – Hyvinvoinnin analytiikan asiantuntijoiden YAMK-opinnot käyntiin

FT Milla Immonen toimii vastuuyliopettajana ja KT, FT Anu Kinnunen yliopettajana Lapin ammattikorkeakoulun Master Schoolissa.

Terveydenhuolto on erittäin tietointensiivinen ala. Tietoa kertyy jatkuvasti potilastietojärjestelmiin ja tieteellisen tutkimuksen tuloksena, ja oikeiden päätösten tekeminen vaatii tuhansien tietopalojen yhdistämistä. Isojen tietomassojen eli Big Datan hyödyntämiseen tarvitaan kehittyneitä analytiikkaratkaisuja. Analytiikka ja kerätyn tiedon hyödyntäminen ovat terveydenhuollossa kuitenkin vasta lapsenkengissä. Analytiikan tulosten hyödyntäminen vaatii muutoksia toimintatapoihin, ihmisten toimenkuviin sekä palvelumalleihin.

Hyvinvointialueille siirtyminen on nyt juuri käsillä ja tiedolla johtaminen on keskeinen kivijalka uudistuksen toimeenpanossa. Uusi sote-järjestämislaki (612/2021) velvoittaa hyvinvointialueita keräämään tietoa väestön hyvinvoinnin tilasta, palveluiden saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Tätä tietoa syntyy joka päivä kohtaamisissa ihmisten kanssa erilaisissa palvelu- ja hoitotilanteissa, jota tarvitaan hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa.

Hyvinvoinnin analytiikan asiantuntijoilla on tähän avaimet käsissään. Sote-uudistuksen onnistuminen pohjautuu osaksi siihen, että meillä on käytettävissämme luotettavaa ja ajankohtaista tietoa päätöksenteon tueksi. Ks. soteuudistus.fi.

Kuva 1 Esittelyssä hyvinvointianalyytikko. Tekijät: Heidi Sillanpää, Jari Päärni, Maarit Ruhanen, Satu Antola, Tanja Karkkola

Hyvinvointianalytiikan asiantuntuntija YAMK-opinnot käynnistyivät

Hyvinvoinnin analytiikan asiantuntija (YAMK) tutkinto-ohjelma aloitettiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa Lapin ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Koulutusta on pilotoitu vuosina 2017 – 2018 Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Koulutuksella pyritään vastaamaan hyvinvointialueiden osaamisvajeeseen ja ensimmäiset opiskelijat valmistuvat jo vuoden 2023 loppupuolella.

Hyvinvoinnin analytiikan asiantuntija kerää ja analysoi tietoa, jonka pohjalta hyvinvointialojen palveluita on mahdollista kehittää paremmaksi (Kuva 1), eli pistää niin sanotusti datan töihin. Asiantuntijat toimivat muun henkilökunnan tukena. Asiantuntijoita tarvitaan hyvinvointialueille sekä eri puolille terveydenhuoltojärjestelmää, sillä järjestelmät ovat usein hyvin pirstaleisia. Tieto voi olla hajallaan tai se voi jäädä hyödyntämättä, jollei sitä erikseen kerätä ja analysoida käyttöön.

Koulutus kehittää hyvinvointitiedon keräämiseen, hyödyntämiseen ja analytiikkaan liittyvää osaamista ja asiantuntemusta, syventää perustutkinnon osaamista sekä monipuolistaa ja uudistaa työelämässä karttunutta ammatillista tietämystä. Pilottikoulutuksesta valmistunut Suomen ensimmäinen hyvinvointianalyytikko työskentelee Satasairaalassa. Tulevilla hyvinvointialueilla tarpeet ko. Ammattiryhmän osaamisesta tulee lisääntymään. (sitra.fi)

Hyvinvoinnin analytiikan asiantuntijoiden (YAMK) opinnot käynnistyivät opintojaksolla ”Tiedolla johtaminen hyvinvointialalla”. Opintojakson tavoitteena oli, että opiskelija tunnistaa ja ymmärtää tietoon ja tiedolla johtamiseen liittyvät peruskäsitteet ja mallit sekä osaa hyödyntää niitä organisaation toiminnassa ja sen kehittämisessä.

Tavoitteena oli myös, että opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiin liittyviä tietolähteitä ja arvioida niiden roolia, merkitystä, hyödyntämismahdollisuuksia, käytön rajoitteita ja arvoa organisaatioiden toiminnassa, kehittämisessä ja tiedolla johtamisessa. Lisäksi opintojaksolla perehdyttiin tiedolla johtamisessa käytettävään tieto- ja viestintäteknologiaan.

Opintojaksolle osallistui yhteensä 71 Lapin AMK:n ja SAMK:n opiskelijaa.

Kuva 2 Tiedolla johtaminen hyvinvointialalla. Tiedonkeruu, analysointi ja käyttö henkilöstöjohtamisen tukena. Tekijät: Sanna Fränti, Sanni Keisu, Tiina Kylmänen, Anu Parikka ja Mona Pulst

Opintojaksolla pureuduttiin tiedolla johtamisen elementteihin, sillä toimiva ja vaikuttava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä edellyttää alueellisten ja kansallisten toimijoiden välistä yhteistyötä, laadukasta tietopohjaa sekä tietoon perustuvaa päätöksentekoa mm. Sote-uudistuksen Toivo-ohjelmaan tutustuen.

Tiedolla johtaminen tarjoaa kaikille organisaatioille mahdollisuuksia uudistaa työtapojaan ja parantaa työn tuottavuutta sekä tehokkuutta, mutta se ei ole itseisarvo, vaan mahdollistaja. Kun tietoa hyödynnetään toiminnan muotoilussa, niin tiedolla johtamisesta tulee aikaisempaa merkityksellisempää. (Siukonen & Neittaanmäki 2019).

Opintojaksojen teemojen kautta suunnattiin katseet tulevaisuuteen, sillä tiedetään että digitaalinen tieto ja siihen perustuva analytiikka ja ratkaisut tulevat muuttamaan väistämättä työteon tapoja, organisaatiota sekä johtamista. Jalostetun tiedon tavoite on luoda lisäarvoa ja sitä käytetään hyväksi päätöksenteossa. (Leskelä ym. 2019).

Tiedolla johtaminen on väline, joka mahdollistaa oikein sovellettuna erilaisia asioita: laadukkaan palvelun, tehokkaan ja tuottavan toiminnan yhtä hyvin kuin hyvinvoinnin ylläpidon ja terveyden edistämisen. (Laihonen ym. 2013). Tiedolla johtamisen keskeisten tekijöiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on hyvinvointianalyytikon työn näkökulmasta olennaista.

Opintojakson viimeisenä ryhmätehtävänä oli kiteyttää opintojaksolla käsitellyt teemat (tiedolla johtamisen käsitteet, datan lähteet, arvon luonti, BI-työkalut) infograafin muodossa. Opiskelijat valitsivat teeman/näkökulman, jonka kautta he käsittelivät teemoja. Oheisissa infograafissa aihealueita oli käsitelty henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Infograafissa kiteytyy hyvin tiedolla johtamisen mahdollisuudet hyvinvointialalla (Kuva 2 ja Kuva 3).

Opiskelijat kokivat pääsääntöisesti ryhmätyön antoisana. Ryhmätyön kautta laaja aihe kiteytyi ja kerroksellistui. Yhteiset ryhmäpohdinnat syvensivät oppimista ja verkostoituminen yli maakuntarajojen mahdollistui.

’Ryhmätyönä tehty infograafi pakotti yksinkertaistamaan monimutkaista asiaa ja ymmärtämään aihetta paremmin’

’Mukavaa verkostoitua yli maakuntarajojen!’

Kuva 3 Tiedolla johtaminen hyvinvointialalla.
Tekijät: Anna Tervonen, Kirsi Kinnunen, Marja-Kaisa Savilaakso, Milla Kajala ja Pirkko Hurjanen

Opiskelijoiden palautteen mukaan opintojakson tavoitteet saavutettiin hyvin, vaikkakin moni koki asioiden olevan uusia heille. Tiedolla johtamisen peruskäsitteet tulivat hyvin esille ja opituksi. Tieto ja viestintäteknologia sekä BI-työkalujen käyttö ja opetteleminen koettiin merkityksellisiksi asioiksi. Aihealue todettiin laajaksi ja vaatii vielä syventämistä. Viimeinen tehtävä, jossa tuotettiin infograafeja, koettiin hyväksi kokoavaksi tehtäväksi, joka kiteytti tiedolla johtamisen ydintekijät yhdeksi kokonaisuudeksi.

Matka kohti tärkeää ja tarpeellista hyvinvointianalyytikon tutkintoa on siis alkanut.

Lähteet:

Laihonen, H., Hannula, M., Helander, N., Ilvonen, I., Jussila, J., Kukko, M., Kärkkäinen, H., Lönnqvist, A., Myllärniemi, J., Pekkola, S., Virtanen, P., Vuori, V., Yliniemi, T. 2013. Tietojohtaminen. Tampereen teknillinen yliopisto, Tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi.

Leskelä, R-L., Haavisto, I., Jääskeläinen, A., Helander, N., Sillanpää, V., Laasonen, V., Ranta, T., Torkki, P. 2019. Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:42.

Siukonen, T. & Neittaanmäki, P. 2019. Mitä tulisi tietää tekoälystä. Jyväskylä: Docendo.