Suosikkisanat vahvistavat lapsen ja perheen asiantuntijuutta ja näkökulman huomioimista palvelujen suunnittelussa

Kirjoittajat: Anu Kinnunen, FT, KT, EO, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu; Annu Suvinen, FT, TtM, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu; Niina Katajapuu, FT, TtT, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu; Mari Törne, FT, TtM, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yksi merkittävä painopiste on ollut vahvistaa lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria kaikilla toimintasektoreilla. Lapsen ja perheen näkökulman vahvistaminen esimerkiksi eri palveluita suunniteltaessa on ensiarvoisen tärkeää.

Suosikkisanat tarjoavat välineitä lapsen kasvun, kehityksen ja toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Näiden välineiden avulla eri ammattihenkilöt voivat ymmärtää lapselle ja perheelle merkityksellisiä tekijöitä vahvuusperustaisesti ja siten hyödyntää niitä palveluiden ja tukitoimien suunnittelussa. Suosikkisanoja hyödynnetään tällä hetkellä hoito-, kuntoutus sekä kasvatus- että opetustyössä.

Kuva 1. Lapsuuden kuusi suosikkisanaa (F-Words Translations | CanChild)

Suosikkisanat pohjautuvat Canchild:n tutkijoiden (Rosenbaum & Gorter 2012) tekemiin tutkimuksiin ja perheiden kanssa käytyihin keskusteluihin. Suosikkisanat ovat käännös englanninkielisestä versiosta F-words. Taustalla on Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF) (kuva 2).

ICF-luokituksen osa-alueet on käännetty lasten ja perheiden näkökulmaa kunnioittaen antaen kustakin osa-alueesta esimerkin (kuva 2). Ruumiin ja kehon toiminnoista Kunto (Fitness) kuvaa lapsen fyysistä sekä psyykkistä hyvinvointia. Lapsen suorituksia kuvaa Toiminta (Function), joka liittyy siihen, mitä lapsi pystyy tekemään, ei niinkään siihen miten hän sen tekee. Ystävät (Friends) osa-alue kuvaa lapsen osallistumista erilaisiin sosiaalisiin suhteisiin. Ystävät edustavat muiden lasten kanssa solmittuja ystävyyssuhteita. Perhe (Family) kuvaa ympäristötekijöitä ja kaikkia lasten ja nuorten arjen toimintaympäristöjä. Hauskuus (Fun) edustaa yksilötekijöitä ja sisältää asioita, joista lapset pitävät.

Suosikkisanoihin on lisätty myös kuudes osa-alue, Tulevaisuus (Future), sillä lapset kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti. Tulevaisuus edustaa lapsen osallistumista ja kasvamista yhteisön jäseneksi.

Suosikkisanat keskittyvät erityisesti näihin kuuteen lapsen kehityksen avainalueeseen, jotka tulisi huomioida lasten kasvatuksessa, opetuksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Suomennetut suosikkisanat on luotu vahvistamaan lapsen ja perheiden asiantuntijuutta sekä yhdenvertaisuutta palveluiden ja tukien suunnittelussa (Cross ym. 2015). Ne auttavat kokoamaan yhteen lapsen ja perheen kannalta merkityksellistä tietoa sekä tarjoavat vahvuuksiin perustuvan kokonaisvaltaisen kuvauksen lapsesta ja perheestä (Rosenbaum ym. 2021)

Välineet mahdollistavat vahvuuksien rakentamisen ja painottavat lapsen omaa toimintaa ja hyvinvointia, sen sijaan että pyrkisimme korjaamaan lapsen toimintaa kohti ‘normaalia’. Suosikkisanat korostavat myös toiminnan hauskuutta ja mielekkyyttä; sellaisia tekijöitä, jotka ovat lapsesta mielekkäitä asioita tavoitella ja rakentavat positiivista tulevaisuutta (Rosenbaum ym. 2021)

Kuva 2. ICF-luokituksen osa-alueet ja Suosikkisanat

Suosikkisanoja on käännetty jo 23 kielelle. Suomenkielinen käännösprosessi toteutui neljän ammattikorkeakoulun (Lapin, Turun, Satakunnan ja Savonia-ammattikorkeakoulun) yhteistyönä. Käännöstyö eteni virallisen käännösprotokollan mukaan. Prosessissa tuotettiin käännökset neljään välineeseen (kollaasi, profiili, tavoitelomake ja sopimus), posteriin sekä tekstitys kolmeen videoon. Nämä suomenkieliset versiot välineistä ovat ladattavissa CanChildin verkkosivuilta F-words Knowledge Hubista.

Suosikkisanavälineet (F-Words Translations | CanChild)

Suosikkisanasopimus on sopimus lasten, perheiden ja ammattilaisten välillä. Sen tarkoitus on tuoda esille lapselle ja perheille tärkeitä asioita. Sopimus edustaa ikään kuin epävirallista, mutta tärkeää sopimusta lapsen ja toimijoiden välillä, joiden kanssa lapsi työskentelee ja toimii. Sopimus myös ’elää ja kehittyy’ lapsen arjessa tilanteiden mukaan.

Suosikkisanakollaasin tarkoitus on toimia suosikkisanojen visuaalisena esityksenä. Se on lapsille luontaisempi, hauska ja helppo tapa puhua itselle tärkeistä asioista. Se on oiva tapa myös kiteyttää asioita tiiviiseen muotoon.

Suosikkisanaprofiili on yksisivuinen asiakirja, joka korostaa kunkin sanan merkitystä lapselle ja perheelle. Ideana on, että profiilia voidaan käyttää esittelyasiakirjana esimerkiksi ensimmäisissä tapaamisissa uusien ihmisten kanssa. Lapsen kasvaessa profiili muuttuu, joten sitä voidaan päivittää tarpeen mukaan. Profiilin ideana on, että sen kautta esimerkiksi ammattilaiset oppivat lisää lapsen perheestä ja ystävistä, siitä, mistä lapsi pitää sekä lapsen ja perheen yleisistä tulevaisuuden toiveista ja tavoitteista.

Tavoitelomakkeen tarkoitus on auttaa lapsia ja perheitä osallistumaan tavoitteiden asettamisprosessiin. Lomakkeen avulla voidaan nähdä mikä lapselle ja perheelle on tärkeää ja mitä he haluavat tavoitella. Jokaista suosikkisanaa kohden voi täyttää yhden tavoitteen ja perustella tavoitteen merkityksellisyyden.

Suosikkisanojen käyttö kliinisessä työssä

Tutkimuksissa on todettu, että ammattilaiset ovat ympäri maailman kiinnostuneita suosikkisanoista ja ovat ottaneet niitä käyttöönsä kliinisessä työssä tukeakseen kokonaisvaltaista, vahvuuksiin perustuvaa lähestymistapaa lasten kanssa toimiessa (Soper ym. 2021; Soper ym. 2020).

Suosikkisanoista luodut ‘välineet’, kuten kollaasi tai tavoitelomake, mahdollistavat lapsen ja perheen näkökulman huomioimisen yhteistyössä ammattilaisten kanssa. (Rosenbaum 2022). Suomessa suosikkisanoja käytetään jo joillakin hyvinvointialueilla esimerkiksi lastenneurologisissa yksiköissä, Valteri-kouluissa sekä yksityisissä yrityksissä moniammatillisissa tiimeissä.

Suosikkisana-välineet ovat vapaasti käytettävissä, sivustolta voi ladata ja tulostaa tavoitteen mukaiseen työskentelyyn sopivia materiaaleja, esimerkiksi terveydenhuollossa tai varhaiskasvatuksessa hyödynnettäväksi.

Nyt kun viralliset käännökset eri välineistä ovat valmistuneet, kannustamme lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä ottamaan ne käyttöönsä vahvistamaan lapsi- ja perhelähtöisten palveluiden toteuttamista!

Lähteet:

Cross, A., Rosenbaum, P., Grahovac, D., Kay, D., Gorter, J.W. 2015. Knowledge mobilization to spread awareness of the ‘F-words’ in childhood disability: lessons from a family–researcher partnership. 2015. Child: care, health and development, 41(6), 947–9 53.

Rosenbaum, P., & Gorter, J.W. 2012. The ‘F-words’ in childhood disability: I swear this is how we should think! Child: Care, Health and Development, 38(4), 457 – 463. DOI: 10.1111/j.1365-2214.2011.01338.

Rosenbaum, P. 2022. The F-words for child development: functioning, family, fitness, fun, friends, and future. Developmental Medicine & Child Neurology 2022 (64): 141–142.

Rosenbaum, A. Cross, A.K. Soper, V. Tomas, D. Grahovac, R. Teplicky, M. Wright. 2022. The F-words for Child Development: Lessons Learned.

Soper, A.K., Cross, A., Rosenbaum. P., Gorter, J. 2021. Knowledge translation strategies to support service providers’ implementation of the “F-words in Childhood Disability”, Disability and Rehabilitation, 43:22, 3168-3174, DOI: 10.1080/09638288.2020.1729873

Soper, A.K., Cross, A., Rosenbaum, P., Gorter, J. 2020. Service Providers’ Perspectives on Using the ‘F-Words in Childhood Disability’: An International Survey, Physical & Occupational Therapy In Pediatrics, 40:5, 534-545, DOI: 10.1080/01942638.2020.1726551