KTT Maria Joutsenvirta työskentelee osa-aikaisena erityisasiantuntijana ja liikunnanohjaaja (YAMK) Arno Heikkala tuntiopettajana Lapin ammattikorkeakoulun Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut osaamisalueella.  

Työn ja työelämän tulevaisuudesta on keskusteltu jo pitkään ja keskustelu tuntuu vain kiihtyvän ympäröivän maailman muutosten myötä. Globalisaatio, kestävyysmurros, digitalisaatio ja tekoälyistyminen ovat vain muutamia esimerkkejä tekijöistä, jotka uudistavat ammatteja, työskentelytapoja ja osaamisvaatimuksia.  

Tulevaisuus haastaa ennennäkemättömällä tavalla työelämässä tarvittavia taitoja ja niiden kouluttamista. Kouluttautuminen tietylle alalle tai pelkkä tekninen osaaminen eivät riitä valmistamaan opiskelijoita työelämään. Erilaisissa asiantuntijatöissä tarvitaan erityisen paljon luovuutta ja systeemistä ajattelua, joka auttaa erottamaan olennaisen tiedon ja toiminnan epäolennaisesta.  

Työurat eivät ole enää yhtä standardoituja kuin muutama vuosikymmen sitten, vaan ne ovat entistä hajanaisempia ja polveilevampia. Tämä haastaa ihmisiä ja avaa heille myös mahdollisuuksia entistä useammin pysähtyä ja pohtia, mitä he itse haluavat ja hakevat työelämältä. Millaista on se työ, jota kohden haluan suuntautua tässä vaiheessa elämää, missä olen hyvä, missä haluan kehittyä, mitä haluan omalla urallani tulevaisuudessa painottaa, ja mikä on työn rooli omassa elämässä? 

Ammattispesifisen osaamisen rinnalla koulutuksen pitäisi edistää yhä enemmän monialaisia, geneerisiä, siirrettäviä ja yhteiskunnallisen uudistumisen mahdollistavia transversaalisia taitoja. Niitä voidaan kutsua metataidoiksi, ja niiden sisällyttäminen korkeakoulujen opetukseen on elintärkeää. Metataitojen merkitys korostuu maailmassa, joka on vaikeasti ennustettava, epävarma, kompleksinen, kaoottinen ja monitulkintainen. Englannin kielessä tälle on termi VUCCA tai VUCA, joka tulee sanoista volatile, uncertain, complex, chaotic ja ambiquous.  

Tunteiden ja ajatusten yhteys – avain luovaan yhteistyöhön 

Tulevaisuuden avaintaitoja ovat kyky oppia, mukautua, innovoida ja kukoistaa jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä sekä kyky työskennellä monialaisissa tiimeissä mutkikkaiden haasteiden parissa. Sen lisäksi, mitä henkilö osaa, on tärkeää myös se, miten tämä osaaminen näkyy ja miten sitä kehitetään jatkuvasti. 

Tekoälyn ottaessa ihmisiltä rationaalisen päättelyn tehtäviä ihmisten työ keskittyy yhä enemmän luovaan ajatteluun, dialogiin ja osaamisten suuntaamiseen yhteiseen tavoitteeseen. Siksi elintärkeäksi osaamiseksi on nousemassa kyky olla yhteydessä erilaisten ihmisten kanssa ei vain ajatusten, vaan myös tunteiden tasolla. Yhteistyössä ja johtamisessa on tärkeää ymmärtää ja hallita omia tunteita sekä tunnistaa ja vaikuttaa muiden tunteisiin. Luovat ratkaisut syntyvät, kun luodaan psykologista turvallisuutta, herätetään empatiaa ja luottamusta, puretaan vanhoja ajattelumalleja, opitaan toisten kokemuksista ja rakennetaan holistista ymmärrystä.  

Metataidot – tai tulevaisuustaidot – eivät ainoastaan tuo ”lisäarvoa” opetukseen. Ne ovat elintärkeä osa opiskelijan valmistautuessa työelämän todellisuuteen ja tulevaisuuden vaatimuksiin. Metataidot kehittyvät aktiivisella harjoittamisella ja kokemuksen kautta.  

Pedagogiikan suhteen tulevaisuustaitojen harjoittaminen tarkoittaa irrottautumista suorittavasta ja hallintaan perustuvasta toimintamoodista läsnäolevampaan, dialogisempaan ja tietoisempaan työskentelyyn. 

Kehitteillä kaksi pilottikurssia Lapin AMKin opiskelijoille 

Olemme Lapin ammattikorkeakoulussa kehittämässä kaksi täysin uudenlaista suomenkielistä ja etänä toteutettavaa pilotti-opintojaksoa Lapin AMKin opiskelijoille (yksi AMK-tasolle ja toinen YAMK-tasolle). Opintojaksot tullaan toteuttamaan ensimmäisen kerran kevätlukukaudella 2026. Olemme antaneet opintojaksoille työnimeksi ’Työelämän tulevaisuustaidot’. 

Opintojaksoilla harjoitetaan työelämän metataitoja soveltamalla transformatiivisen oppimisen sekä pedagogisen hyvinvoinnin periaatteita. Työelämän metataitojen kehittymistä tuetaan tavalla, jossa opiskelijat soveltavat osaamista jo opintojen aikana omassa elämässä sekä kurssin vuorovaikutustilanteissa.  

Oppijalähtöisessä oppimismuotoilussa keskitymme etenkin oppimisaktiviteettien ja opiskelijan oman toiminnan muotoiluun. Tätä tuetaan ‘reflektio-projektio’-toiminnalla, jossa reflektio opettaa kokemuksellisesti tapahtuneesta ja projektio varmistaa tulevaisuuteen suuntautuvan muutoksen. Tämä kaikki tapahtuu positiivisessa oppimisympäristössä, jonka muodostumista tuemme huomioimalla pedagogista hyvinvointia, psykologista turvallisuutta ja vuorovaikutustilanteiden laatua. 

Opiskelijoille lisää valmiuksia toimia vaikuttavammin muuttuvissa tilanteissa 

Pilottien aikana luomme ja testaamme uusia pedagogisia keinoja tulevaisuustaitojen edistämiseen tavalla, joka vastaa edellä kuvattuun työelämän murrokseen. Tulevaisuustaitojen varsinaisen sisällön lisäksi luomme siis oppijalähtöisiä oppimismuotoilun keinoja, joita voidaan käyttää muussakin opetuksessa pilottihankkeen jälkeen. 

Pilottikurssien yleisenä osaamistavoitteena on, että sen käytyään opiskelija osaa toimia vaikuttavammin muuttuvassa työelämässä ja sopeutua paremmin reaalimaailman nopeasti muuttuviin tilanteisiin ymmärtämällä itseä, muita ja maailmaa ei vain käsitteellisesti vaan myös kokemuksellisesti ja systeemisesti. Opiskelija osaa: 

  • olla läsnä kokonaisvaltaisemmin vuorovaikutustilanteissa, kuunnella aktiivisesti toisia, osoittaa empatiaa ja avartaa tapaa hahmottaa maailmaa (dialogisuus, systeemisyys) 
  • reflektoida syvemmin omia ja toisten ajatuksia, tunteita ja tarpeita sekä lukea intuitiossa ja tunteissa olevaa tietoa rationaalisen tiedon lisäksi  
  • kiivetä omien ennakkoluulojen yli ja sietää jatkuvaa epävarmuutta 
  • nähdä työelämän vuorovaikutustilanteet mahdollisuuksina kohdata erilaiset näkökulmat rakentavasti ja luoda yhdessä kokonaisvaltaisempaa kuvaa todellisuudesta ja jatkuvasti muuttuvista haasteista 

Pilottikursseja tarjotaan vapaasti valittavana opintojaksona kaikille AMK/YAMK-opiskelijoille. Kurssit sisältävät säännöllisesti pidettyjä webinaareja, pienryhmätapaamisia ja sparrauskeskusteluita. Kurssilla opiskelija myös suorittaa asynkronisesti henkilökohtaisia ja pienryhmän oppimistehtäviä ja näyttöjä.  

Pilottien pedagoginen lähtökohta syntyy oppijan oman aktiivisuuden, tarpeiden ja tavoitteiden tukemisesta, johon opintojakson osaamis- ja suoritustavoitteet luovat suunnan. Kurssin aikana opiskelijaa tuetaan toimimaan läsnäolevana, dialogisena ja tietoisena toimijana. Heitä ohjataan syventämään omaa kuunteluaan, olemaan uteliaita ja myötätuntoisia kohdatessaan erilaisia näkemyksiä sekä esittämään avoimia kysymyksiä asioista ja ilmiöistä.    

Kohti valmentavaa opettajuutta ja dialogista työskentelyä 

Moniasiantuntija-tiimit eivät itsestään saavuta potentiaaliaan ja luovuuttaan. Tarvitaan valmentavaa ja fasilitoivaa opettajuutta, jolla tuetaan opiskelijoiden itsetuntemuksen, itsesäätelyn, empatian ja tunneälyn kehittymistä. Opiskelijoita ohjataan esimerkiksi olemaan keskeneräisyyden ja epävarmuuden äärellä, tunnistamaan sisäiset voimavaransa, tunnistamaan omia ja toisten tunteita, kohtaamaan läsnäolevasti, olemaan ’ei-tietämisen’ tilassa ja viivästämään itsestään selviä vastauksia. 

Työelämän tulevaisuustaidoille on ominaista se, että ne ovat riippumattomia työn sisällöstä ja ammatillisesta erityisosaamisesta. Ne ovat eräänlaisia valmiuksia ja kyvykkyyksiä auttamaan selviämään muuttuvassa maailmassa ja näkemään muutoksissa tulevaisuuden mahdollisuuksia. Metataitojen harjoittaminen kysyy eräänlaista henkistä joustavuutta sekä halua sitoutua itsensä kehittämiseen ja ihmisenä kasvuun. 

Osallistuvan opiskelijan näkökulmasta keskeistä on halu ja kyky työskennellä dialogisesti, kohdistaa huomio omaan tapaan suhtautua toisiin ja ympäröivään maailmaan sekä tutkia omaa henkistä kehittymistä sekä vaikutusta toimintaympäristöönsä itsereflektoinnin kautta.  

Ensi syksynä (syksy 2025) tulemme vierailemaan Lapin AMKin osaamisryhmissä kuvaamassa pilottikurssien sisältöjä ja muotoa sekä opettajuuden uusia ulottuvuuksia. Kiinnostuneet opettajat voivat tulla mukaan järjestämiimme dialogisiin sessioihin, joissa kehitetään pilotteihin liittyvää pedagogiikkaa ja Moodle-ympäristöä.  

Lisätietoa aiheesta: 

Isacsson, A., Salonen, A. O. & Guilland, A. (2016). Transversaaliset taidot tulevaisuuden ammattikorkeakoulun mahdollisuutena. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 18(4), 61-67. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/akakk/article/view/84854  

Heikka, T., Porevuo, M., Laaksolahti, H. & Kurki, L. (2022). Yhteiskunnallinen keskustelunavaus: Loikka muutoskykyyn vie kriiseistä luottamustietoisuuteen, Sitran julkaisuja 12.5.2022. https://www.sitra.fi/julkaisut/muutoskykyloikka/ 

Heikkinen, H. L. T. & Kukkonen, H. (2019). Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna: Osaaminen, sivistys ja tiedon intressit. Aikuiskasvatus, 39(4), 262–275. https://doi.org/10.33336/aik.88096 

Joutsenvirta, M. (2022). Miten opitaan tulevaisuudesta käsin? Työn Tuuli 1/2022, 14-20. Noudettu osoitteesta https://www.henry.fi/ajankohtaista/tyon-tuuli/2022/tyon-tuuli-12022.html  

Joutsenvirta, M. (2024). Miten johdetaan oppimista ja kestävyysmurrosta? Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti Lumen, 8.2.2024. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2024/02/08/miten-johdetaan-oppimista-ja-kestavyysmurrosta/ 

Joutsenvirta, M., Laininen, E., Tyni, S. & Korkeakoski, M. (2022). Transformatiivinen oppiminen kestävyysosaamisen tukena. AMK-lehti/UAS Journal 3/2022. https://uasjournal.fi/3-2022/transformatiivinen-oppiminen-kestavyysosaamisen-tukena/  

Laininen, E. & Salonen, A. O. (2019). Koulutusorganisaatiot yhteiskunnan uudistajina. Sosiaali-pedagogiikka, 20, 61–72. https://doi.org/10.30675/sa.80443 

Leskisenoja, E. (2017). Positiivisen pedagogiikan käsikirja. Jyväskylä: PS-Kustannus.  

Nyyssölä, K. (2022). Koulutus tulevaisuudessa. Ennakointinäkökulmia koulunkäyntiin, kehittämiseen ja osaamiseen. Helsinki: Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2022: 1. Noudettu osoitteesta https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutus-tulevaisuudessa  

Okko, S. (2022). Tärkeä elämäntaito: tämän päivän tieto löytyy tulevaisuudesta. Maria Joutsenvirran haastattelu Valtiokonttorin Valtiolla.fi -julkaisussa, 12.9.2022. https://www.valtiolla.fi/tarkea-elamantaito-taman-paivan-tieto-loytyy-tulevaisuudesta/  

Seligman, M. E. P. & Csikszentmihalyi, M. (2000). Positive Psychology: An Introduction. American Psychologist 55(1), 5-14.  

Seppälä, M. (2022). Yksilöistä ekosysteemeihin – näkökulmia oppimisen skaaloihin. Tietoasiantuntija 5/2022, 16-18. https://www.tietojohtaminen.com/sites/default/files/s16-18_seppala-ta5-22.pdf 

Tanner, R. (2025). Johdon agendalla – muutoskyvykäs organisaatio. Ladattu osoitteesta https://www.johdonagendalla.fi/   

World Economic Forum (2023). The Future of Jobs Report 2023. Ladattu osoitteesta: https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/  

World Economic Forum (2025). The Future of Jobs Report 2025. Ladattu osoitteesta: https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2025/