HTM Satu Valli työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä. 

Torniossa liiketalouden tradenomitutkinnossa opiskellaan esihenkilötyön ja johtamisen asiantuntijaksi. Esihenkilötyö ja johtamisen -koulutuksessa tehdään vuosittain noin 50 opinnäytetyötä, joista neljännes käsittelee työhyvinvointiin liittyviä asioita. Tämä osoittaa, että työelämässä on suuri kiinnostus työhyvinvoinnin kehittämiseen.   

Työhyvinvointiin liittyvät opinnäytetyöt ovat opiskelijoiden keskuudessa suosittuja, mikä osoittaa heidän kiinnostuksensa laadukkaaseen johtamiseen. Hyvällä johtamisella voidaan parantaa työntekijöiden viihtyvyyttä, lisätä työn tuottavuutta ja pidentää työuria. Koulutamme tulevia esihenkilöitä, jotka varmistavat yritysten ja organisaatioiden menestyksen keskittymällä työntekijöiden kuuntelemiseen, työmotivaation ylläpitämiseen, arvostuksen osoittamiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. 

Tulevaisuuden työelämä 

Tulevaisuuden johtajuus perustuu yhteistyöhön: mitä vahvempi yhteisö, sitä parempia tuloksia saavutetaan. Koulutamme tulevia esihenkilöitä toimimaan tiimeissä, mikä vahvistaa yhteistyön kulttuuria ja antaa syvempää ymmärrystä tiimien johtamisesta. Hallitusohjelmassa työhyvinvoinnin kehittäminen on keskeinen tavoite. TYÖ2030-ohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta maailman paras maa työhyvinvoinnin osalta vuoteen 2030 mennessä. (Alasoini & kumpp. 2023, 13,20)          

Sosiaali- ja terveysministeriön (2024) mukaan työhyvinvoinnin kautta pyritään lisäämään työn tuottavuutta sekä kehittämään hyvää johtajuutta. Työpaikalla työhyvinvoinnin keskeisiä asioita ovat muun muassa työpaikan johtamistavat, työyhteisön toiminta, mahdollisuus vaikuttaa, osallistua sekä kouluttautua. Työhyvinvointiin vaikuttaa myös muun elämän yhteensovittaminen työn kanssa. Valmistelussa olevassa työturvallisuuteen liittyvässä lainsäädännössä otetaan huomioon edellä mainittuja asioita.       

Esihenkilötyön ja johtamisen opinnoissa kehitetään osaamista esihenkilövalmiuksissa, vastuullisuudessa, vuorovaikutustaidoissa, tiimityön johtamisessa, työyhteisön kehittämisessä sekä tuloksellisessa johtamisessa. Opinnoissa korostetaan työhyvinvoinnin merkitystä työyhteisölle, työntekijöille ja koko yhteiskunnalle. Lapin AMKn johtamisen opinnot vastaavat tulevaisuuden johtamisodotuksiin.     

Työhyvinvointia edistävät asiat   

Käsittelen tässä artikkelissa kuuden opinnäytetyön johtopäätöksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä. Opinnäytetöissä on tutkittu työhyvinvointia eri näkökulmista. Tutkimuksissa tarkastellaan muun muassa työvuorosuunnittelua päivittäistavarakaupan henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilan kautta, työelämämuutosten vaikutuksia työhyvinvointiin sekä sitä, miten valmentava johtaminen ja etäjohtaminen vaikuttavat työhyvinvointiin. Tutkimukset tehtiin yrityksissä ja organisaatioissa kohdennetuille työntekijäyhteisöille, ja kyselyitä on toteutettu hyödyntäen sosiaalisen median kanavia. 

Työvuorosuunnittelulla työhyvinvointia  

Niina Kilpeläinen (2024, 75-76), tutki opinnäytetyössään työvuorosuunnitteluun liittyvän muutosprosessin vaikutusta työhyvinvointiin. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää Prismojen esihenkilöä ja viittä resurssisuunnittelijaa. Johtopäätöksinä todettiin, että työntekijät arvostavat työhyvinvointia ja työyhteisöä työntekijäkokemuksen keskeisinä elementteinä.

Esihenkilön rooli oli merkittävä elementti työntekijäkokemuksessa. Esihenkilö on osallistava ja välittävä sekä ymmärtää työntekijää. Tutkimukseen osallistujille olivat tärkeitä työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen sekä palkka, jotka tukevat työntekijän hyvinvointia ja toimeentuloa. Yli 50-vuotiaat vastaajat pitivät esihenkilötyötä yhtä tärkeänä kuin työyhteisöä. 

Päivittäistavarakaupan työhyvinvoinnin nykytila  

Saana Toikkanen (2024, 26,31-34), tutki opinnäytetyössään case-yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa. Teemahaastatteluihin osallistui 11 päivittäistavarakaupan työntekijää. 

Henkilöstö toivoi esihenkilöltä palautetta työtehtävien onnistumisista ja mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin sekä kehittää osaamistaan. Viestintä ja tiedottaminen koettiin haasteellisiksi. Työntekijöiden mielestä työhyvinvointia voitaisiin parantaa kiinnittämällä huomiota edellä mainittuihin asioihin. Työkyvystä huolehdittiin liikunnalla, levolla ja muilla mieluisilla aktiviteeteilla. 

Työelämänmuutokset ja työhyvinvointi  

Anu Saarisen (2024, 5) opinnäytetyön aiheena oli työelämän muutosten vaikutus työhyvinvointiin. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten case-yrityksen tietotyötä tekevät työntekijät olivat kokeneet työelämässä tapahtuneet muutokset ja oliko muutoksilla ollut vaikutusta heidän työhyvinvointiin.   

Teemahaastatteluihin osallistui 10 tietotyötä tekevää työntekijää. Johtopäätöksinä todettiin, että tietotyössä tapahtuneet muutokset olivat vaikuttaneet työntekijäkokemukseen ja työhyvinvointiin pääasiassa positiivisesti. Etätyön paransi työhyvinvointia ja työntekijäkokemusta. Rutiininomaisen työn väheneminen paransi työntekijäkokemusta ja turhatumista työtehtäviin.

Tutkimuksessa tuli esille myös negatiivisina vaikutuksia. Asiantuntijatyön vaatima jatkuva osaamisen päivittäminen ja työtehtävien ja työvälineiden vaihtuminen kuormitti työntekijöiden muistia aiheuttaen kognitiivista kuormitusta. Yksi haasteltava oli kuvannut kouluttautumisesta aiheutuvaa kuormitusta seuraavasti.   

”Se että pysyy tässä työssä edes jollakin tapaa mukana, vaatii koko ajan enemmän ja enemmän. Uutta tietoa tulee vuosittain, mutta vanhentuneen tiedon pois pyyhkiminen muistista ei käy ihan tuosta vaan. Ei voi enää luottaa muistiin vaan kaikki pitää tarkistaa, että miten jokin sanamuoto meni. Tietoa tulee hirveästi ja pitäisi vaan omaksua se, mutta oma pää ei enää ota vastaan.” 

Työssäjaksamista tukivat joustava työaika, mieleiset työtehtävät, esihenkilön tuki, vapaa-ajan mielekkäät aktiviteetit sekä terveelliset elämäntavat, kuten riittävä uni, ravinto, lepo ja työstä palautuminen. 

Johtamiskäytännöt ja työhyvinvointi  

Minna Savolaisen (2014, 5,33), opinnäytetyössä selvitettiin, millaiset johtamiskäytännöt edistävät työntekijöiden työhyvinvointia ja miten johtamisviestintä vaikutti työtyytyväisyyteen sekä tuottavuuteen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 20 case-yrityksen sosiaalipalveluiden esihenkilöä. Yrityksessä tehtiin töitä etä- ja hybridimallilla.   Haastatteluista kävi ilmi, että selkeät ohjeet ja säännölliset palaverit lisäsivät luottamusta esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä, mikä paransi työhyvinvointia. Yksi haastateltava totesi haastattelussa.  

” Työhyvinvointia on ihan varmasti parantanut se, että meillä on yhteinen pörinähetki ja mahdollisuus keskustella vapaamuotoisemmin. On myös koettu tärkeäksi, että toimistopäivinä paikalla on muitakin.”     

Haastatteluissa korostui viestinnän merkitys, yhteisöllisyys sekä niiden vaikutukset työhyvinvointiin. Esihenkilöille johtamisen haasteiksi nousivat työntehokkuuden ja jaksamisen seuranta.     

Valmentava johtaminen ja työhyvinvointi  

Saara Kinnusen ja Tiia Saarela-Kriston (2023, 6) opinnäytetyössä tutkittiin yksilön motivaation muodostumista ja kehittymistä valmentavan johtamisen avulla. Mikä on valmentavan johtamisen vaikutus yksilön kokemaan työhyvinvointiin?  Kysely toteutettiin tutkijoiden työyhteisöissä, Facebook-profiileissa, Lapin AMKn henkilökunnalle sekä työssäkäyville opiskelijoille. Vastaajia oli 163 henkilöä. Haastatteluita tehtiin kuusi ja ne toteutettiin tutkijoiden työyhteisön jäsenille.   

Kyselyt ja haastattelut osoittivat, että johtamisella ja työhyvinvoinnilla on selvä yhteys yksilön motivaatioon ja työuran pituuteen. Valmentavan johtamisen kriteerejä pidettiin tärkeinä motivaation ja työhyvinvoinnin aktivoijina sekä ylläpitäjinä. Osaamisen kehittäminen lisäsi positiivista työn kuormitusta, mikä puolestaan paransi työmotivaatiota, työn imua ja sitoutumista työpaikkaan.

Tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin kokemusta voitiin parantaa huomioimalla yksilön pienet erilaisuudet, mikä aktivoi ja ylläpiti työntekijän motivaatiota. 

Psykologinen turvallisuus ja työhyvinvointi  

Hanna Ronkaisen (2023, 5,21), opinnäytetyössä tutkittiin, miten työhyvinvointi ja siihen liittyvä psykologinen turvallisuus oli huomioitu ja tuotu esiin työpaikoilla.  Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyllä työssä käyviltä ihmisiltä sosiaalisen median kanavista kuten Facebookista, Instagramista ja LinkedInista. Kyselyyn vastasi 55 henkilöä 

Kyselyyn vastanneilla oli pääsääntöisesti hyvä olla työpaikoillaan.  Heidän työhyvinvoinnistaan huolehdittiin vähintäänkin kohtalaisesti. Pääsääntöisesti vastaajat kokivat, että he pystyivät irtautumaan työasioista vapaa-ajallaan ja heidän työmotivaationsa oli hyvä. Lähes kaikkien työtila oli turvallinen ja ergonominen, ihmiset työskentelivät turvallisessa ilmapiirissä, työnantajaa tuki uralla etenemistä sekä opiskelua. 

Johtopäätökset 

Kuuden opinnäytetyön tulokset osoittivat yhteneväisiä näkemyksiä esihenkilötyön merkityksestä työhyvinvoinnin edistämisessä. Työhyvinvointia vahvistaa erityisesti empaattinen johtaminen. Työntekijät arvostivat sitä, että esihenkilö ymmärtää heitä yksilöinä, antaa rakentavaa palautetta ja kohtaa heidät aidosti. 

Selkeä viestintä ja säännölliset yhteiset palaverit todettiin tärkeiksi työhyvinvointia tukeviksi käytännöiksi. Työntekijät toivoivat myös tukea koulutukseen ja uralla etenemiseen. Esihenkilön tarjoama apu työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa nähtiin merkityksellisenä. Tutkimusten mukaan nykyiset esihenkilöt ovat pääosin kuuntelevia, välittäviä ja huomioivat työntekijöiden tarpeet. Tulevien esihenkilöiden koulutuksessa painotetaan näitä tärkeitä ominaisuuksia. 

Tulokset tukevat vahvasti myös tulevaisuuden työelämätavoitteita. Lapin AMKin esihenkilötyön ja johtamisen opinnot rakentavat osaamista välittävään, työhyvinvointia edistävään johtamiseen. Koulutuksemme tukee hallitusohjelman tavoitetta, ja voimme kasvattaa johtajia, jotka nostavat suomalaiset työyhteisöt työhyvinvoinnin maailman huipulle vuoteen 2030 mennessä. 

Lähteet

Alasoini, T., Antila, J., Hakala, L., Hakonen, N., Kulmala, S., Lautala, K., Lyly-Yrjänäinen, M., Närhinen, A., & Rissanen, M. (2023). Työelämän kehittäminen kolmikantaisessa yhteistyössä: TYÖ2030-ohjelma & Työterveyslaitos. Viitattu 7.4.2025 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-096-6 

Kilpeläinen, N. 2024. Kohti parempaa työhyvinvontia työvuorosuunnittelua kehittämällä: Työyhteisön kokemuksia työvuorosuunnittelusta Osuuskauppa Arinan Prismoissa. Opinnäytetyö, Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.4.2025 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110427283 

Kinnunen, S & Saarela -Kristo T 2023.  Valmentavan johtamisen vaikutus työhyvinvointiin. Opinnäytetyö Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.4.2025  https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110228442 

Ronkainen, H 2023. Psykologinen turvallisuus osana työhyvinvointia. Opinnäytetyö Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.4.2025  https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304064889 

Saarinen, A 2024. Työelämän muutosten vaikutus hyvinvointiin: yrityksessä X tietotyötä tekevien kokemuksia muutosten vaikutuksista työhyvinvointiin. Opinnäytetyö Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.4.2025  https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630326 

Savolainen, M 2024. Etä- ja hybridityön johtaminen: miten työtä tulisi johtaa etä- ja hybridityöympäristössä. Opinnäytetyö Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.4.2025 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112530081 

Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Työhyvinvointi. Viitattu 26.5.2024 https://stm.fi/tyohyvinvointi 

Toikkanen, S 2023.  Työntekijöiden työhyvinvointi päivittäistavarakaupan alan yrityksessä: Case- päivittäistavarakaupan alan yritys X. Opinnäytetyö Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.4.2025 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051510714