YTM Sari Halttunen työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä.

Lastensuojelun sijaishuollon ammatilliseen työhön ja osaamisen kehittämiseen kohdistuu yhteiskunnallista painetta. Korkealaatuinen sijaishuoltotyö edellyttää vahvaa ammatillista osaamista ja panostusta sen kehittämiseen. Keskeisinä ongelmina tällä hetkellä nähdään lastensuojelun sijaishuollon henkilöstön huono resursointi ja osaamisen puutteet.

Ajankohtainen ongelma on myös se, ettei lastensuojelun sijaishuoltoon onnistuta rekrytoimaan ja sitouttamaan työntekijöitä. On epäselvää, millä tavalla Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 § (ammattipätevyyden ylläpitäminen ja osaamisen kehittäminen) käytännössä toteutuu. Sijaishuollon ammatillisen osaamisen kirkastamiseen ja vahvistamiseen kohdistuu tällä hetkellä vahvoja odotuksia ja kehittämistarpeita valtakunnallisten selvitysten mukaan (esim. Tiili & Kuokkanen 2021; STM 2020; STM 2022). 

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 14.3.2019 uudistamistyöryhmän pohtimaan vaativan lastensuojelun sijaishuollon osaamisen kehittämistä. Ryhmän loppuraportissa (2020, 28) todetaan muun muassa, että lastensuojelutyössä ammatillisen osaamisen merkitys korostuu ja sosiaalihuollon palveluihin liittyvää tutkimusta ja systemaattista kehittämistä tarvitaan lisää. 

Myös STM:n julkaisussa Suosituksia osaamisen vahvistamiseksi (2023, 55) todetaan, että osaamisen vahvistuminen työelämässä vaatii sekä erilaisia täydennyskoulutuksen ratkaisuja että toimivia rakenteita ja johtamista. Myös valtion koulukoteja koskeneessa selvityksessä selvityshenkilö Anneli Pohjola nostaa yhdeksi kehittämistarpeeksi ammatillisen osaamisen syventämisen (Pohjola 2022, 110). 

Vaasi-hanke asiantuntijalähtöistä yhteistä oppimista kehittämässä  

Vaativan sijaishuollon osaamisen kehittäminen (VAASI) hankkeessa toteutetaan kansallisesti (Turun AMK, Kaakkois-Suomen AMK, Savonia, Tampereen yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu) vaativan sijaishuollon ammatillisen osaamisen kehittämistä.  

Yhteiskehittämisen tavoitteena on yhteisöllisen oppimisen vahvistaminen työyhteisöissä – hyvässä työyhteisössä opitaan jotakin yhdessä. Hankkeessa valmistellaan lastensuojelun sijaishuollon toimijoilta saadun tiedon pohjalta ammatillista osaamista vahvistavia koulutussisältöjä.

Hankkeessa  on kartoitettu sijaishuollon eri ammattiryhmien osaamisvajeita ja koulutustarpeita. Saatujen palautteiden avulla laaditaan verkko-oppimismateriaalia, jolla vahvistetaan koulutustaustaltaan ja osaamisprofiileiltaan moninaisen henkilöstön osaamista. Tavoitteena on, että sijaishuollon toimijat voivat vahvistaa työyhteisöjen resilienssiä vaativien ilmiöiden kohtaamisessa. 

Hankkeessa laaditaan myös sijaishuollon osaamisprofiilit, jotka tukevat eritasoisissa sijaishuoltopalveluissa tarvittavan osaamisen tunnistamista tekemällä näkyväksi niissä vaadittavan osaamisen eroja ja erityisyyttä. 

Vaasi-hankkeessa yhteisöllisen oppimisen lähtökohtana on asiantuntijalähtöinen osallistava ja tutkiva kehittäminen, jossa asiantuntijuus on sekä saamista että antamista. Toimijoina ovat sijaishuollon eri ammattiryhmien asiantuntijat. Asiantuntijuus edustaa erityistä ammatillista osaamista ja sen vahvistaminen edellyttää vahvaa tietojen ja taitojen hallintaa omaa alaa koskevista asioista eli vahvaa ammatillista substanssiosaamista (Kekoni ym. 2019, 31). Asiantuntijan on pystyttävä tunnistamaan omat tiedot, osaaminen sekä arvot, jotta hän kykenee moniammatilliseen yhteistyöhön. 

Osaamisprofiilit 

Valtakunnallisissa selvityksissä (esim. Lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamisryhmä 2020; Pohjola 2022) on tuotu esiin tarve määritellä sitä, millaista erityisosaamista vaativassa sijaishuoltotyössä tarvitaan.

Vaasi-hankkeen valmisteluun liittyvässä kartoituksessa sijaishuoltopaikan asiantuntijat ovat nostaneet esiin tarpeen tehdä näkyväksi millaista osaamista tarvitaan eritasoisissa sijaishuoltopalveluissa. Toimijat ovat nimenneet tarjoamiaan sijaishuollonpalveluita ja toimintayksiköitä eri tavoin esim. perus-, erityistaso, vaativa taso. Vaasi-hankkeessa laadittavien sijaishuollon osaamisprofiilien avulla pyritään tunnistamaan eritasoisissa sijaishuoltopalveluissa tarvittavan osaamisen eroja ja erityisyyttä. 

Osaamisprofiilien laatiminen edellyttää eri tahojen vahvaa osallisuutta ja jaettua asiantuntijuutta. Myös alueellisten erojen ja tarpeiden huomioimien on tärkeää. Siksi osaamisprofiilien laadinta tapahtuu hankkeen alussa luoduissa yhteiskehittämisen ideaa hyödyntävissä työpajoissa kaikissa niissä maakunnissa ja hyvinvointialueilla, joissa hanke toteutuu. Kaikissa maakunnissa osaamisprofiilien yhteiskehittämiseen osallistuvat sijaishuollon ammattilaiset, sosiaalityöntekijät ja kokemusasiantuntijat.

Työpajoissa huomioidaan asiantuntijoiden sijaishuollon osaamisen taustojen moninaisuus ja hyödynnetään osallistavia työmenetelmiä, jotka kannustavat kaikkia asiantuntijoita osallistumaan omien mahdollisuuksien mukaan. 

Yhteinen oppiminen asiantuntijalähtöisissä työpajoissa 

Lapin ammattikorkeakoulu on toteuttanut osallistavia työpajoja omalla alueellaan syksyn 2024 aikana yhteensä 10, joista kaksi tapahtui etäyhteyksin. Osallistujina työpajoissa on ollut yhteensä noin 70 lastensuojelun sijaishuollon toimijaa; ohjaajia, esimiehiä, sosiaalityöntekijöitä, kokemusasiantuntijoita ja perhehoitaja. 

Työpajoissa työskentelyyn ja osaamisprofiilien jäsentämiseen virittäydyttiin sijaishuoltotyön/lastensuojelutyön vaativuuden näkyväksi tekevän kompleksisuusajattelun avulla ​sekä keskustelemalla sosiaalihuollon porrasteisuus-selvityksestä ja osaamisperusteisesta porrasteisuudesta. (Marjamäki &Heikkilä, 2024). Kompleksisuus ajattelu herätti asiantuntijoissa ymmärrystä oman työhön, sen vaativuuteen ja monimutkaisiin ilmiöihin . 

Työskentelyn teemoina olivat kysymykset siitä, mitä osaamisen vaativuus eritasoisissa sijaishuoltopalveluissa tarkoittaa, mihin erityisyys liittyy eri sijaishuoltopalveluiden tasoilla, mikä merkitys on työntekijöiden koulutuksella ja koulutustasolla ja mikä merkitys profiloitumisella on osaamisen näkökulmasta.  

Työpajan teemat virittivät asiantuntijat innokkaaseen työskentelyyn ja keskusteluun ja palautteet työskentelystä olivat myönteisiä. Työpajoissa tapahtuneen työskentelyn ja keskustelun katsottiin jäsentäneen omaa työtä. Asiantuntijat kokivat voineensa pysähtyä oman työnsä äärelle pohtimaan omaa sekä koko työyhteisön osaamista ja saamaan tietoa, jota voivat työyhteisöissä myöhemmin yhdessä työstää.

Oman osaamisen kehittäminen ja työn vaativuus herätti paljon keskustelua. Asiantuntijat arvioivat, että pystyivät työpajoissa pohtimaan sitä, mikä omassa työyhteisössä ja omassa työssä on hyvin ja mihin tulee erityisesti kiinnittää huomioita. Työskentely mahdollisti keskustelun myös siitä, mikä omassa työssä vaatii erityistä osaamista.  

Lopuksi 

Työpajoista saatua materiaalia käytetään Vaasi-hankkeen hankesuunnitelmassa luvattujen   osaamisprofiilien laadintaan tunnistamaan eritasoisissa sijaishuoltopalveluissa tarvittavaa osaamista ja osaamisen eroja ja erityisyyttä.

Osaamisprofiilien työstämistä jatketaan kevään 2025 aikana koko hankkeen toimijoiden alueilta saatujen materiaalien avulla. Myös työpajaan osallistuneilta asiantuntijoilta saadut palautteet laadituista osaamisprofiileista huomioidaan lopullisten osaamisprofiilien laadinnassa. 

Vaasi-hankkeessa luodut osaamisprofiilit voivat toimia hyvänä ponnahduslautana vaativan sijaishuollon osaamisen kehittämiselle ja tuoda näkyvämmäksi eritasoisissa sijaishuoltopalveluissa tarvittavan osaamisen eroja ja erityisyyttä. 

Lähteet 

Heikkilä, M, Marjamäki, P. 2024. Sosiaalihuollon porrasteisuus uusissa sote-rakenteissa.  

Kekoni,T, Mönkkönen,K, Hujala,A, Laulainen,S ja Hirvonen, J. 2019. ”Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä.” Teoksessa Moniammatillinen yhteistyö – Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla, toimittajat Kaarina Mönkkönen, Taru Kekoni ja Aini Pehkonen, 15–46. Tallinna: Gaudeamus Oy. 

Pohjola, A. 2022. Valtion koulukotien kehittäminen osana sosiaali- ja terveyspalveluiden 

uudistamista. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:4. 

Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän loppuraportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:28. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023. 

Suosituksia osaamisen vahvistamiseen.  

Tiili,A, Kuokkanen, J. Lapsen vuoksi – Lastensuojelun laitoshoidon vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät -selvitys. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 2/2021. ISBN: 978-952-7002-45-2 (pdf) ISSN: 2489-4885.