Vastuullinen kumppanuus kunnan ja korkeakoulun välillä 25.3.2025 Yhteiskunta Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Julkaisija Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Jokiväylä 11, 96300 Rovaniemi Lisenssi Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) ISSN 2954-145X Yhteydenotot viestintäkoordinaattori Heli Lohi Kirjoittajat Eija Jumisko Yliopettaja | Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus +358 40 662 4883 eija.jumisko@lapinamk.fi Anu Kumpuniemi Tradenomi (YAMK), elinvoima-asiantuntija, Keminmaan kunta Anne Puro Lehtori | Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus +358 50 310 9353 anne.puro@lapinamk.fi Asiasanat Johtaminen Vastuullisuus Kirjoittajat: Eija Jumisko, FT, TtM, yliopettaja, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu; Anu Kumpuniemi, Tradenomi (YAMK), elinvoima-asiantuntija, Keminmaan kunta ja Anne Puro, PsM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu Vastuullisuusajattelu on kasvava trendi, johon liitetään kestävyys ja vaikuttavuus. Organisaation toiminta ei voi olla vastuullista, ellei se ole samalla kestävää ja tavoitteiden mukaista (Hellström & Parkkonen 2022, 33–35). Tässä artikkelissa kuvataan esimerkkejä Keminmaan kunnan ja Lapin ammattikorkeakoulun välisestä vastuullisesta yhteistyöstä, joka perustuu osapuolten väliseen kumppanuussopimukseen. Artikkelissa käsitellään opiskelijoiden roolia yhteistyössä, etätyön ja hybridijohtamisen toimintatapojen kehittämistä sekä arjen vastuullisuutta kestävän tulevaisuuden puolesta. Opiskelijoiden monipuolinen rooli yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelija tekee parhaillaan opinnäytetyötä Keminmaan kunnan ympäristöohjelmasta. Opiskelijayhteistyöstä on hyviä kokemuksia myös aiemmilta vuosilta. Keminmaan kuntastrategia 2025 julkaistiin vuonna 2022. Strategian laatiminen oli monivaiheinen prosessi, jossa Lapin ammattikorkeakoulun asiantuntija toimi tukena. Kuntastrategian kuvituksesta ja graafisesta suunnittelusta vastasi korkeakoulun kuvataiteilijaopiskelija Rita Nissén. Ohessa esimerkkejä Rita Nissénin kuvituksesta: Kuva 1. Neidonkenkä, Keminmaan nimikkokasvi ja Martimoaavalla asustava suopöllö (Keminmaan kuntastrategia 2025, 4–5) Kunnan johtoryhmä ja muita avainhenkilöitä vieraili korkeakoulun kehittämisympäristöissä tutustumassa niiden mahdollisuuksiin kunnan kehittämistyössä. Korkeakoulun opiskelijat käyttävät kehittämisympäristöjen teknologiaa ja välineitä opettajien ohjauksessa, ja kunnan työntekijät tuovat ympäristöön oman osaamisensa. Opiskelijoille yhteistyö merkitsee mahdollisuutta työelämätaitojen vahvistamiseen. Kyky tehdä kehittämistyötä monialaisessa työryhmässä ja osana laajempaa kokonaisuutta on arvokasta osaamista. Etätyön ja hybridijohtamisen uudet toimintatavat ja koulutukset Keminmaan kunnassa etätyösopimusta on uudistettu etätyön osuuden ja merkityksen kasvaessa. Etätyön tekemisen mahdollistaminen joustavasti, mutta samalla työtehtävien vaatimukset huomioiden, on tärkeää osaavan ja pysyvän työvoiman saatavuuden kannalta (Laihonen 2022, 11–18; Demetriades, Cabrita & Eiffe 2023). Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä heijastuvat myös työhyvinvointiin (Larjovuori & Heikkilä-Tammi 2024, 138–141). Keskeisenä ajatuksena kunnan esihenkilöille kohdistetussa Etätyö ja hybridijohtaminen –koulutuksessa oli edistää etätyön asettumista luontevaksi osaksi kunnan käytäntöjä. Koulutus toteutettiin syksyn 2024 aikana. Koulutuksen tavoitteet Tavoitteena oli yhteiseen ajatteluun ja kehittämistyöhön innostava koulutuskokonaisuus, jonka sisältöä ja menetelmiä voitaisiin hyödyntää kunnan toiminnoissa laajemminkin. Koulutus suunnattiin ensisijaisesti esihenkilöille, joiden tiimeissä tehdään etätyötä, mutta koulutuksen teemat ovat sovellettavissa yleisemminkin esihenkilötyöhön ja johtamiseen. Se, mikä on etäjohtamisessa toimivaa, toimii hyvin kaikessa johtamisessa. Työpajat Koulutus suunniteltiin kolmen työpajan kokonaisuudeksi, jossa pohdittiin yhdessä, miten etätyö ja hybridijohtaminen kunnassa toimii sekä mihin suuntaan ja miten etätyötä ja johtamista halutaan kehittää. Ensimmäisessä työpajassa tarkasteltiin etätyön ja hybridijohtamisen mahdollisuuksia ja haasteita työntekijän ja työnantajan näkökulmasta. Etätyön tekemiseen liitetystä ”missä ja kuinka paljon” -keskustelusta edettiin kohti työn mielekästä muotoilua (työaika, työtilat ja työtavat), jossa tavoitteena on työn tuottavuus, mielekkyys sekä yksilön intressien ja erilaisissa verkostoissa toimimisen huomiointi. Toisen työpajan keskeisenä teemana oli pohtia etätyön ja hybridijohtamisen hyviä käytäntöjä. Etätyötä, monipaikkaisuutta ja hybridijohtamista tarkasteltiin toimivan etätyön osa-alueiden avulla ja arvioitiin, miten hyvin eri osa-alueiden toiminnot sujuvat ja mitä erityisesti olisi tärkeää vahvistaa ja kehittää. Esihenkilöt kokivat tarkastelutavan hyödylliseksi ja laajensivat työpajan jälkeen menetelmän käyttöä myös lähijohtamisen arvioimiseen ja kehittämiseen. Viimeinen työpaja aloitettiin edellisten työpajojen tapaan keskustelemalla ajatuksista, huomioista ja kysymyksistä, joita työpajojen välillä työn arjessa on herännyt. Työpajassa keskityttiin etäjohtamisosaamisen näkökulmiin, esimerkiksi viestintätaitoihin ja -kanaviin, digitaaliseen kehonkieleen ja keskustelukäytäntöihin sekä luottamuksen rakentamiseen etätyössä. Yhdessä pohdittiin myös erilaisten työntekijöiden huomioimista hybridijohtamisessa sekä työhyvinvointia ja työn kuormituksesta palautumista etätyössä. Arjen vastuullisuus kestävän tulevaisuuden puolesta Vastuullistyö jatkuu esimerkiksi Keminmaan kunnan koko henkilöstölle suunnatulla Resilientti organisaatio -koulutuksella, jossa käsitellään resilienssiä yksilön, työyhteisön ja organisaation tasolla. Lisäksi kunnassa toteutetaan suljettuun kiertoon liittyviä tilaisuuksia ja työpajoja kunnan yrittäjille. Tiivis oppilaitosyhteistyö on osa Keminmaan kunnan kaikenikäisten hyvinvointia tukevien palvelujen ja ohjaamisen kehittämistä (Keminmaan kuntastrategia 2025). Ammattikorkeakoulun tehtäviin kuuluu kumppaneidensa vastuullisen toiminnan tukeminen sekä kestävien toimintaympäristöjen kehittäminen (Lapin AMK 2024, 2025). Hellström & Parkkonen muistuttavat vastuullisuusajattelun jatkuvasta muuttumisesta ja painottavat vastuullisuustyön yhteisöllisyyttä sekä vastuullisuustyön perustamista useiden toimijoiden yhteistyölle (2022, 7, 42–43). Vastuullisuuden, kestävyyden ja vaikuttavuuden sidos tarvitsee vahvistuakseen yhteisön jäsentensä vastuullisia arjen valintoja ja tekoja. Vastuullinen kumppanuus tarkoittaa myös kunnan ja korkeakoulun yhteistyön säännöllistä, kriittistä arviointia ja tarvittaessa uudelleen suuntaamista. Lähteet Demetriades, S., Cabrita, J. & Eiffe, F. 2023. Etätyön ja hybridityön tulevaisuus. Eurofound -raportti. Viitattu 6.2.2025 https://www.eurofound.europa.eu/fi/publications/2023/etatyon-ja-hybridityon-tulevaisuus Hellström, E. & Parkkonen, P. 2022. Vastuullinen tulevaisuus. Miten vastuullisuus kohtaa kestävyyden ja vaikuttavuuden. Sitran selvityksiä 214, PunaMusta OY. Viitattu 3.2.2025 Sitra selvityksiä 214 – Vastuullisuuden tulevaisuus. Keminmaan kuntastrategia 2025. Viitattu 3.2.2025 Keminmaan kuntastrategia 2025. Laihonen, H. 2022. Etätyöllä työhyvinvointia, työn hallintaa ja tuottavuutta? Teoksessa: Etänä Enemmän – muuttuvaa sote-työtä kehittämässä. Viitattu 6.2. 2025 https://www.researchgate.net/publication/366427835_Etatyolla_tyohyvinvointia_tyon_hallintaa_ja_tuottavuutta Lapin AMK. Vastuullisuusohjelma. 7.11.2024. Viitattu 3.2.2025. Vastuullisuusohjelma – Lapin ammattikorkeakoulu Lapin AMK. Strategia ja profiili. 14.1.2025. Viitattu 3.2.2025 Strategia ja profiili – Lapin ammattikorkeakoulu. Larjovuori, R-L. & Heikkilä-Tammi, K. 2024. Työhyvinvoinnin rakentuminen ja edistäminen itseohjautuvassa organisaatiossa. Työelämän tutkimus 22 (2), 136–168. https://doi.org/10.37455/tt.131483. Lue lisää Kaikki blogikirjoitukset 5.3.2025 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Vaativaa sijaishuoltoa asiantuntijalähtöisesti kehittämässä YTM Sari Halttunen työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä. Hyvinvointi ja kulttuuri 21.2.2025 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Lämpenee, lämpenee, omnibus Nelly Korteniemi (TaM) työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä ja asiantuntijana Kestävyysraportointi ja kestävä kehitys liiketoiminnassa -hankkeessa. Yhteiskunta 19.12.2024 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Susanna Kantola et al. Yhteiskehittämällä kulttuurisensitiivisiä lisäkoulutuksia saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluille Kirjoittajat työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa: TtM Susanna Kantola hoitotyön lehtorina, Sosionomi (YAMK) Mirka Kelahaara projektipäällikkönä, TtM Riikka Köngäs fysioterapian… Hyvinvointi ja kulttuuri