Verkkosivustojen digitaalinen ensivaikutelma: Mikä sitouttaa käyttäjät? 

Tieto- ja viestintätekniikan insinööri (AMK) Mirka Hienonen työskentelee asiantuntija FrostBit Software Laboratoriossa Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.

 

Oletko koskaan poistunut verkkosivulta turhautuneena kiroten sitä maanrakoon syystä tai toisesta? Oletko vannonut, ettet enää koskaan vieraile kyseisellä sivustolla tai käytä sivuston tarjoamia palveluja? Vai oletko onnistunut osumaan digitaaliseen kultasuoneen ja vieraillut sivustoilla, jotka ovat pysäyttäneet sinut hetkeksi pohtimaan, miksi ne ovat niin hienot ja toimivat? Näitä kokemuksia yhdistää yksi asia: ensivaikutelma. Se voi sitouttaa tai karkottaa käyttäjän sekunneissa. 

Tässä artikkelissa tutkin digitaalisen ensivaikutelman ja käyttäjäkokemuksen merkitystä käyttäjien sitoutumisessa. 

Ensivaikutelma on tärkeä kokonaisuuksien summa 

Mikä saa käyttäjät palaamaan nettisivuille? 

Vastaus kysymykseen on osittain hyvin yksinkertainen: Ihmiset palaavat takaisin sivustoille, joita heidän on pakko käyttää. Esimerkkinä mainittakoon muun muassa Verohallinnon sivut ja OmaKanta. -Tai ehkä kyseessä on sivusto, joka tarjoaa käyttäjää kiinnostavaa sisältöä, kuten taidetta tai uutisia.  

Mutta mikä saa käyttäjät palaamaan sivustolle, jolle heillä ei ole varsinaista syytä palata, ainakaan usein? Vastaus kysymykseen alkaa käyttäjäkokemuksesta.  

Digitaalisessa markkinoinnissa ensivaikutelman merkitys on valtava. Nykyajan nopeatempoisessa verkkoympäristössä käyttäjien huomio on rajallinen, ja tutkimusten mukaan kävijä muodostaa mielipiteensä verkkosivusta jo 50 millisekunnissa. Tämä nopea arvio vaikuttaa siihen, miten koko brändi koetaan jatkossa – ilmiö tunnetaan nimellä ”halo-efekti”. Hyvä ensivaikutelma voi lisätä sitoutumista, parantaa konversiota ja vahvistaa brändin uskottavuutta, kun taas huono ensivaikutelma saattaa karkottaa käyttäjän välittömästi. (Meggs 2023.) 

Ensivaikutelmaan vaikuttavat muun muassa selkeä viestintä, visuaalinen houkuttelevuus ja käyttäjäystävällinen käyttöliittymä. Sivuston tulisi myös toimia moitteettomasti mobiililaitteilla, latautua nopeasti ja välittää luotettavuutta esimerkiksi asiakasarvioiden tai turvasertifikaattien avulla. Hyvin suunniteltu verkkosivusto, joka herättää kiinnostuksen heti alussa, auttaa yrityksiä houkuttelemaan kävijöitä ja rakentamaan pitkäaikaisia asiakassuhteita digitaalisessa ympäristössä. (Meggs 2023.) Tämä pätee myös sosiaalisiin medioihin, jotka kilpailevat keskenään käyttäjien huomiosta. Mitä helppokäyttöisempi sovellus on, ja mitä houkuttelevampi ulkoasu ja visuaalinen sisältö ovat, sitä suuremman määrän käyttäjiä sovellus todennäköisesti kerää.  

Mikä on käyttäjäkokemus?  

Käyttäjäkokemus (UX eli user experience) kuvaa sitä, millainen kokemus käyttäjälle muodostuu hänen käyttäessään jotakin tuotetta, palvelua tai järjestelmää. Se kattaa kaiken vuorovaikutuksen – miltä käyttö tuntuu, kuinka sujuvaa ja loogista se on, ja kuinka hyvin palvelu vastaa käyttäjän tarpeita. Käyttäjäkokemus ei siis ole vain tekninen toimivuus – siihen kuuluu myös esteettinen miellyttävyys, sisältöjen hyödyllisyys sekä se, että palvelu herättää luottamusta. (Design Inspis 2022; InsightSoftware 2025; Miila Digital 2023.) 

Kuva 1. Käyttäjäkokemuksen osiot 

Hyvä- tai huono käyttäjäkokemus verkkosivustoilla – mistä se syntyy? 

Hyvä käyttäjäkokemus syntyy yleensä siitä, kun palvelun tai sovelluksen käyttö on vaivatonta, intuitiivista ja miellyttävää. Käyttäjä löytää tarvitsemansa helposti, palvelu toimii luotettavasti eri laitteilla, ja se tuntuu hyödylliseltä ja selkeältä.  

Huono käyttäjäkokemus on käytännössä hyvän vastakohta. Se ilmenee esimerkiksi vaikeaselkoisena navigointina, hitaasti latautuvina sivuina tai epäselvänä rakenteena, joka saa käyttäjän turhautumaan ja siirtymään muualle. (InsightSoftware 2025; Miila Digital 2023.) 

Olen havainnut, että myös käyttäjän mielentila vaikuttaa suuresti käyttäjäkokemukseen. Jos käyttäjä on jo valmiiksi huonotuulinen ja kiireinen, ei hänen huomiokykynsä toimi välttämättä samalla tavoin, kuin rauhalliseen kiireettömän asioijan. Tämä voi luoda harhavaikutelman siitä, että sivuston on sekava tai vaikeaselkoinen, vaikka todellisuudessa käyttäjä ei vain havaitse tiettyjä ohjeita ja navigaatioelementtejä, jotka hän normaalisti havaitsisi.   

Käyttäjäkokemuksen suunnittelu digitaalisille palveluille ja alustoille 

Onnistunut käyttäjäkokemus lähtee käyttäjälähtöisestä suunnittelusta (IxDF 2025). Oma filosofiani suunnittelun suhteen on se, että sovellus – niin hullulta kuin se kuulostaakin – kannattaa suunnitella käyttäjälle, joka on äkäinen, väsynyt, nälkäinen ja kiireinen. Tämä ajattelutapa varmistaa, että käyttöliittymä on tarpeeksi selkeä ja yksinkertainen ja mahdollistaa nopean ja sujuvan asioiden hoitamisen.  

Yksinkertaisen ja selkeän käyttöliittymän ei kuitenkaan tarvitse olla tylsä tai ruma. Värivalinnat, painikkeiden ja valikoiden muodot, taustat ja sovelluksen yleinen ilme ovat aivan yhtä tärkeitä kuin käytettävyys. Kosmeettiset elementit tuovat oikein käytettynä myös selkeyttä ja tukevat sovelluksen brändiä, mutta ne voivat ennen kaikkea parantaa käyttäjäkokemusta – sekä auttaa palvelua erottumaan, jos jokin yksityiskohta jää positiivisesti käyttäjän mieleen. (Design Inspis 2022). Käyttöliittymän ollessa visuaalisesti esteettinen, se yleensä onnistuu miellyttämään myös huonotuulisen käyttäjän silmää.  

Hunajakennomallin hyödyntäminen digitaalisen palvelun suunnittelussa 

Peter Morvillen kehittämä käyttäjäkokemuksen hunajakennomalli tarjoaa hyvän kehyksen digitaalisten sovellusten suunnittelulle. Sen mukaan käyttäjäkokemus koostuu seitsemästä osa-alueesta: hyödyllisyys, käytettävyys, löydettävyys, saavutettavuus, luotettavuus, haluttavuus ja arvokkuus. Suunnittelussa tulisi aina tasapainottaa nämä tekijät palvelun asiayhteyteen ja kohderyhmään sopivaksi. Jos esimerkiksi visuaalista ilmettä korostetaan liikaa, voi käytettävyys kärsiä – ja jos sisältö on hyödyllistä mutta huonosti esillä, käyttäjä ei ehkä koskaan löydä sitä. (Design Inspis 2022.) 

Kuva 2. Morvillen Hunajakennomalli  

UX Honeycomb -malli onkin suunnittelijoille arvokas osa-alueiden kokonaisuus, joka auttaa suunnittelemaan käyttäjäystävällisiä digitaalisia palveluja. Se toimii muistilistana siitä, mitä hyvä käyttäjäkokemus vaatii ja miten suunnittelussa voidaan varmistaa palvelun toimivuus ja käyttäjälähtöisyys. Voinkin todeta, että Hunajakennomalli auttaa pitämään käyttäjäkokemuksen keskiössä läpi suunnitteluprosessin. Sen avulla voidaan varmistaa, ettei mikään tärkeä näkökulma jää huomioimatta – lopputuloksena parempi, selkeämpi ja vaikuttavampi palvelu. 

Hunajakennomallin osa-alueet voidaan selittää tiivistetysti seuraavasti:  

1. Hyödyllisyys (Useful) 
Palvelun täytyy palvella käyttäjää aidosti – sen sisällön ja toiminnallisuuksien pitää ratkaista oikeita ongelmia tai vastata käyttäjän tarpeisiin. 

2. Käytettävyys (Usable) 
Tuotteen on oltava helppo ja sujuva käyttää. Käyttäjän ei tulisi joutua ponnistelemaan tavoitteen saavuttamiseksi. 

3. Löydettävyys (Findable) 
Sisältö ja tärkeät toiminnot pitää sijoittaa niin, että ne löytyvät helposti. Selkeä rakenne ja looginen navigointi auttavat käyttäjää pysymään kartalla. 

4. Luotettavuus (Credible) 
Käyttäjän pitää voida luottaa palveluun. Uskottavuus syntyy muun muassa selkeydestä, johdonmukaisuudesta ja asiantuntevasta sisällöstä. 

5. Saavutettavuus (Accessible) 
Palvelun tulisi olla kaikkien käytettävissä, myös eri toimintarajoitteita omaavien. Selkeä käyttöliittymä ja tekninen saavutettavuus ovat tässä keskeisiä. 

6. Haluttavuus (Desirable) 
Ulkoasu, brändi ja tunne, jonka palvelu herättää, vaikuttavat siihen, kuinka mielellään käyttäjä käyttää palvelua. 

7. Arvokkuus (Valuable) 
Lopulta palvelun pitää tuottaa arvoa sekä käyttäjälle että organisaatiolle. Sen hyödyt ja ainutlaatuisuus täytyy näkyä selvästi. (Amith 2025.) 
 

Kuva 3. Tilastoja käyttäjäkokemuksen roolista (Qualtrics XM 2025) 

Saavutettavuus – Digitaalisen suunnittelun kulmakivi 

Digitaalinen saavutettavuus (WCAG – Web Content Accessibility Guidelines) on tärkeä -ja nykyään pakollinen osa jokaista sovellusta, joka toimii mielestäni myös yhtenä sovelluksen laadun mittarina. Digitaalisella saavutettavuudella tarkoitetaan, että digitaaliset palvelut ja niiden sisällöt ovat esteettömästi käyttäjien saatavilla. Saavutettavuusluokkia on kaikkiaan kolme:  

WCAG-taso A – Perustaso 

Taso A edustaa saavutettavuuden minimitasoa. Se tarkoittaa, että verkkosivusto ei sisällä esteitä, jotka tekisivät sen käytöstä mahdotonta esimerkiksi apuvälineitä käyttäville. Tämän tason vaatimuksia ovat muun muassa mahdollisuus käyttää sivustoa näppäimistöllä, ja sivuston tulee sisältää tekstivastineet ei-tekstimuotoiselle sisällölle. (Accessible Metrics 2019.) 

WCAG-taso AA – Suositeltava taso 

Taso AA on laajimmin käytetty ja myös useimpien saavutettavuussäädösten edellyttämä taso. Se varmistaa, että sivusto on suurimmalle osalle käyttäjistä käytettävä ja ymmärrettävä, riippumatta mahdollisista rajoitteista. Tason AA vaatimuksiin kuuluvat esimerkiksi riittävä värikontrasti, kuvien merkityksen selittäminen tekstillä, selkeä ja johdonmukainen navigointi sekä ruudunlukijan kanssa yhteensopivat tilapäivitykset ja otsikkorakenteet. (Accessible Metrics 2019.) 

WCAG-taso AAA – Korkein saavutettavuus 

Taso AAA tarjoaa parhaan mahdollisen saavutettavuuden, mutta sen toteuttaminen koko sivustolla voi olla vaikeaa tai mahdotonta kaiken sisällön osalta. Tämä taso soveltuu erityisesti silloin, kun kohdeyleisöön kuuluu esimerkiksi iäkkäitä tai vammaisia henkilöitä. AAA-tason vaatimuksia ovat muun muassa viittomakielen tulkkaus videoissa, erittäin korkea värikontrasti ja ohjeistettu käyttäjätuki tarpeen mukaan. (Accessible Metrics 2019.) 

Mitä saavutettavuus tarkoittaa sovelluksen kannalta?  

Saavutettavuusluokasta riippuen, käyttäjien tulee voida mukauttaa sivuston ulkoasua omien tarpeidensa mukaan, ja palvelun on toimittava moitteettomasti yleisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti. Samalla tavalla kuin fyysisessä maailmassa rakennetaan esteettömyyttä helpottavia ratkaisuja, myös verkkosisältöjen on oltava ymmärrettäviä kaikille. (Hahmotusvaikeuksien tietopalvelu 2025.) 

Vaikka saavutettavuusohjeita on olemassa, monet verkkopalvelut ovat edelleen vaikeita tai mahdottomia käyttää esimerkiksi vammaisille. Eri toimintarajoitteet – kuten kehitysvammat tai näön, kuulon ja motoriikan haasteet – voivat estää sujuvan käytön. Helppokäyttöisten ja joustavien digitaalisten ratkaisujen rakentaminen on vaativaa, mutta erittäin tärkeää. Ensimmäinen merkittävä askel olisi tehdä verkkodokumenteista muodoltaan saavutettavia. (Hahmotusvaikeuksien tietopalvelu 2025.) 

Saavutettavuus ei ole siis pelkästään tekninen vaatimus tai viimeistelyvaiheen osio, joka antaa sovellukselle kiillotetun ilmeen, vaan olennainen osa sovelluksen suunnittelua alusta alkaen. Kun saavutettavuus otetaan huomioon jo käyttöliittymien, sisältöjen ja toiminnallisuuksien suunnitteluvaiheessa, varmistetaan samalla, että palvelu tavoittaa mahdollisimman laajan käyttäjäjoukon. Tämä ei ainoastaan paranna käyttäjäkokemusta, vaan myös lisää käyttäjien sitoutumista: kun palvelu tuntuu sujuvalta ja ymmärrettävältä kaikille, käyttäjät kokevat sen mielekkääksi ja luotettavaksi. Saavutettavuuden huomioiminen voi myös vahvistaa sovelluksen brändiä ja edistää yhdenvertaisuutta digitaalisessa ympäristössä. Kun saavutettavuus ymmärretään osaksi käyttäjälähtöistä suunnittelua, se ei ole enää erillinen vaatimus, vaan luonnollinen osa laadukasta ja vastuullista sovelluskehitystä. 

Saavutettavuus- ja esteettömyysdirektiivit 

Saavutettavuusdirektiivi on velvoittava säädös, joka koskee julkisen sektorin ja yleishyödyllisten organisaatioiden verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia. Sen tavoitteena on lisätä yhdenvertaisuutta ja tehdä verkkopalveluista helppokäyttöisempiä. Direktiivi astui voimaan vaiheittain: uudet verkkosivut tulivat sen piiriin syksyllä 2019, vanhat vuonna 2020 ja mobiilisovellukset vuoden 2021 kesällä. Suomessa suuri osa väestöstä hyötyy saavutettavuuden parantamisesta. (Hahmotusvaikeuksien tietopalvelu 2025.) 

Kuva 4. Saavutettavuusdirektiivi (Hahmotusvaikeuksien tietopalvelu 2025) 

Saavutettavuus tarkoittaa eri asioita eri käyttäjille. Sokeat tarvitsevat ruudunlukijayhteensopivia sivustoja, ja käyttö onnistuu parhaiten näppäimistöllä. Näkövammaisille visuaalisuuden tulee olla selkeää. Henkilöille, joilla on motorisia tai fyysisiä rajoitteita, verkkopalveluiden tulee olla käytettävissä ilman tarkkaa sormi- tai hiirikontrollia. Kuulovammaisten kannalta oleellista on, että sisältö ei ole pelkästään ääneen perustuvaa, vaan myös tekstimuodossa. Lukihäiriöisille on tärkeää, että teksti on yksinkertaista, selkeää ja helposti hahmotettavaa. (Hahmotusvaikeuksien tietopalvelu 2025.) 

Kuva 5. Esteettömyysdirektiivi (Hahmotusvaikeuksien tietopalvelu 2025) 

Tuleva esteettömyysdirektiivi ulottaa vaatimukset myös yksityisiin toimijoihin. Sen mukaan erilaisten laitteiden ja digitaalisten palvelujen on oltava esteettömiä. Tämä koskee esimerkiksi verkkokauppoja, sähköisiä kirjoja ja liikenteen digitaalisia ratkaisuja. Laki ei määrää tarkasti, miten esteettömyys on toteutettava, mutta käyttäjillä on oikeus ilmoittaa havaitsemistaan puutteista viranomaiselle, jonka on puututtava asiaan. Uuden lain odotetaan tulevan voimaan vuonna 2025 siirtymäajan jälkeen. (Hahmotusvaikeuksien tietopalvelu 2025.) 

Loppupäätelmä 

Käyttäjäkokemus ja käyttäjien sitouttaminen ei rajoitu pelkkään visuaaliseen suunnitteluun – se liittyy syvällisesti käyttäjän tarpeiden ja toimintatapojen ymmärtämiseen. On tärkeää huomioida, millaisia käyttäjiä palvelulla on, millaisia tavoitteita heillä on, ja miten palvelu voi tukea heidän toimintaansa mahdollisimman sujuvasti. Käyttäjäkokemus onkin yksi keskeisimmistä tekijöistä palvelun onnistumisessa ja käyttäjien sitouttamisessa (InsightSoftware 2025; Miila Digital 2023).

Lopulta hyvä käyttäjäkokemus ei ole sattumaa, vaan huolellisen suunnittelun ja testauksen tulosta. Kun suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjän todellinen tilanne ja tarpeet – myös ne väsyneet ja kiireessä olevat– syntyy palvelu, joka on miellyttävä, saavutettava ja tehokas ja helppo käyttää. 

Lähteet:  

Accessible Metrics 2019. What are the Levels of WCAG Compliance? Accessible Metrics 5.11.2019. Viitattu 10.5.2025 https://www.accessiblemetrics.com/blog/what-are-the-levels-of-wcag-compliance/ 

Amith C. 2025. The 7 Components of Peter Morville’s UX Honeycomb Framework 2025 CharlesAmith.com Viitattu 9.5.2025 https://charlesamith.com/blog/ux-design/ux-honeycomb 

Design Inspis 2022. Käyttäjäkokemus verkkosivujen suunnittelussa. 10.5.2022 Design Inspis. Viitattu 8.5.2025 https://designinspis.fi/blogi/kayttajakokemus-verkkosivujen-suunnittelussa/ 

Hahmotusvaikeuksien tietopalvelu 2025. Digitaalinen saavutettavuus – verkkomaailman esteettömyys. Niilo Mäki Instituutti 2025. Viitattu 9.5.2025 https://www.hahku.fi/saavutettavuusdirektiivi/ 

InsightSoftware 2025. Käyttäjäkokemus. 2025 tietohallinto-ohjelmisto. Viitattu 25.4.2025 https://insightsoftware.com/fi/encyclopedia/user-experience/ 

IxDF 2025. User Experience (UX) Design. Interaction Design Foundation 2025. Viitattu 9.5.2025 https://www.interaction-design.org/literature/topics/ux-design?srsltid=AfmBOopIz3S9mxOy_HeWoqOEOJlo2_Lyl8yfWnuqrL4sojQMZPVds3ux 

Meggs R. 2023. 50 Milliseconds to Make a First Impression. 27.7.2023 Solace Media. Viitattu 10.5.2025 https://solace.media/blog/marketing/50-milliseconds-to-make-a-first-impression/ 

Miila Digital 2023. Miten parannetaan verkkosivujen käyttäjäkokemusta? 20.7.2023 Miila Digital. Viitattu 25.4.2025 https://miiladigital.fi/kayttajakokemus/ 

Qualtrics XM 2025. What is website user experience (UX) and how do you improve it? Qualtrics 2025. Viitattu 12.5.2025 https://www.qualtrics.com/experience-management/customer/website-user-experience/