Verkostoidu, seuraa asiakasta, ennakoi tulevaa… entä jos! 15.5.2023 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Julkaisija Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Jokiväylä 11, 96300 Rovaniemi Lisenssi Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) ISSN 2954-145X Yhteydenotot viestintäkoordinaattori Heli Lohi Asiasanat Johtaminen Työelämä Kirjoittajat: Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu; Anssi Tarkiainen, KTT, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu ja Maarit Tihinen, FT, yliopettaja (TKI), Lapin ammattikorkeakoulu Taustaa Pohjoinen johtamisen foorumi – uudistavilla toimintamalleilla kasvuun ja kehitykseen -hanke on päättymässä. Alla olevaan kuvaan on kiteytetty hankkeen sisältöä: tavoitteet, toteutusmuodot sekä tulokset (Kuva 1). Kuva 1. Pohjoinen johtamisen foorumi -hankkeen tavoitteet, toteutus ja odotetut tulokset. Tässä blogikirjoituksessa tuomme terveiset hankkeen neljännestä ja samalla viimeisestä seminaarista, joka järjestettiin huhtikuun 2023 lopussa Rovaniemellä hybriditilaisuutena teemalla Verkostojen johtaminen. Pohjoinen johtamisen foorumi -hankkeen loppuseminaarissa tarkasteltiin verkostojohtamista tässä ajassa ja tulevaisuudessa asiantuntijoiden johdatuksella. Tavoitteena oli tarjota kuulijoille asiantuntijatietoa verkostojohtamisesta, kehittämisen työkaluja, vertaisoppimista ja tilaisuus verkostoitumiseen. Verkostojen hyödyntäminen johtamisessa- paneelikeskustelulla ja Kohti tulevaa -työpajassa tarjosimme osallistujille mahdollisuuden vaikuttaa Pohjoinen johtamisen foorumin tulevaisuuteen ja rakentuvaan toimintamalliin. Seminaarin avasi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, yrittäjä Kerttu Helynen. Hän korosti puheenvuorossaan tulevaisuuden tärkeyttä: ”johtamisessa ei saa olla menneisyyden vankina, vaan pitää katsoa eteenpäin ja ennakoida tulevaa”. Maailman näkeminen avarana ja siihen liittyen verkostoituminen antaa paljon mahdollisuuksia myös yritysten vastuullisuuteen ja sen kehittämiseen. Johtajan uskottavuus ilman verkostoja Myyntijohtaja ja kirjailija Aide Tonts herätteli alkuun kuulijat pohtimaan kysymystä: Voiko vailla verkostoja oleva asiantuntija, johtaja tai yrittäjä olla uskottava? Aide Tonts aloitti vahvasti esittämällä tilastotietoa verkostojen tärkeydestä: 74 % johtajista kokee olevansa tekemisissä verkostojen kanssa. Tonts viittasi Geert Hoffsteden kulttuuritutkimuksiin, joiden mukaan Pohjoismaissa, Suomi mukaan lukien, työkulttuuri perustuu vahvasti verkostojen hyödyntämiseen ja luottamukseen. Tontsin mukaan verkostojen tärkeys tiedostetaan, mutta jopa 70 % ylemmän johdon edustajista myöntää, että heiltä puuttuu kokemusta ja osaamista verkostojen luomisesta ja johtamisesta. Tonts viittasi myös Sitran tutkimukseen, jonka tulosten mukaan vain 6 % suomalaisista kokee verkostoitumisen vahvuutenaan. Taustoitettuaan tätä epäsopusuhtaa verkostojen tärkeyden ja koetun verkosto-osaamisen välillä, Tonts siirtyi käsittelemään sosiaalisen pääoman rakentumista verkostoissa. Verkostoissa muodostuu sosiaalista pääomaa, josta on monenlaista hyötyä. Yrityksiä perustavat ihmiset, joilla on verkostoja ja sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma auttaa veto- ja erityisesti pitovoiman luomiseen. Aide Tontsin mukaan on tärkeää ymmärtää, että tätä sosiaalista pääomaa syntyy, kun itse jakaa omaa osaamistaan verkostolleen. Tonts kertoi erilaisista verkostoista eritellen toisistaan henkilökohtaiset verkostot, operatiiviset tai kehitykselliset verkostot, ja strategiset verkostot (Kuva 2). Tontsin mukaan strategiset verkostot ovat johtajille tärkeimpiä, mutta samaan aikaan myös epämääräisimpiä ja vaikeampia määritellä. Kuva 2. Erilaisia verkostoja: henkilökohtainen, operatiivinen ja strateginen. Kuva Aide Tonts 2023. Tonts kertoi myös vinkkejä verkostojen kehittämiseen. Hän suositteli varmistamaan, että omassa verkostossa on mukana myös z-sukupolven ja milleniaalien edustajia. Hän esitteli myös ”super connectorin” käsitteen, mikä viittaa menestyksekkäisiin verkostoitujiin. Tontsin mukaan on hyödyllistä miettiä kahta kysymystä: 1) Ketkä omasta verkostostasi ovat antaneet sinulle neuvoja ja jakaneet verkostojaan sinulle? ja 2) Kenet sinä olet esitellyt heille? Analysoimalla omia toimintatapoja verkostoissa työskentelemisestä pystyy tunnistamaan omia verkostoitumisosaamiseen liittyviä tarpeita. Verkostoitumistaitoja on mahdollista harjoittaa ja kehittää. Kolme avainta tulevaisuuteen: ennakoi, innovoi, kommunikoi Futuristi ja kirjailija Elina Hiltunen esitti alustuksessaan vastauksia kysymykseen tarjoamalla näkökulmia ja työkaluja ennakointiin, innovointiin ja kommunikointiin. Hänen mielestään ennakointi on tulevaisuuteen varautumista ja tarkoituksena ei ole tuoda vastauksia, vaan kysymyksiä tulevaisuudesta. Hän kehotti kuulijoita tutustumaan kokoamallaan sivustolla oleviin megatrendeihin (Kuva 3) ja erilaisiin tulevaisuustyökaluihin (kuva 4). Kuva 3. Megatrendit 2020-luvulle. Kuva Elina Hiltunen Futuregraphics :: Elina Hiltunen (whatsnext.fi). Hiltusen mukaan kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta, ja siksi tulevaisuutta tulee ennakoida. Hiltunen herättelee omaksumaan ”entä jos” -ajattelutyylin, jossa varaudutaan erilaisiin yllätyksiin. Hiltunen kiteyttää ajatuksen toteamalla, että: ”Pitää olla nöyrä tulevaisuuden äärellä, mutta ei saa nöyristellä”. Tulevaisuuskenttätyökalu (Kuva 4) auttaa ennakointiprosessissa keräämään trendejä sekä heikkoja signaaleja yhteiskunnan eri sektoreilta. Megatrendillä tarkoitetaan maailmanlaajuista yleistä kehityssuuntaa tai muutosprosessia, jolla odotetaan olevan suuria ja pitkäaikaisia vaikutuksia yhteiskunnassa. Heikolla signaalilla puolestaan tarkoitetaan tapahtumaa tai ilmiötä, joka on jonkinlainen ensimmäisenä merkki tulevasta muutoksesta. Tyypillisesti se määritellään ilmiönä, jonka tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta jos se tapahtuu ja voimistuu, sen seurausvaikutukset ovat suuret. Kuva 4. Tulevaisuuskenttä-työkalu. Kuva Elina Hiltunen Futuregraphics :: Elina Hiltunen (whatsnext.fi). Tulevaisuuden ennakoimisajatuksen omaksumiseen Hiltunen antaa “Ennakoinnin kaavan”: Ennakointi = faktat + mielikuvitusFaktat pitävät sisällään asioita, joita on tapahtunut, kun vastaavasti mielikuvitus avauksia “mitä, jos?”. Hiltunen avaa kaavassa esiintyvien faktojen ja mielikuvituksen hyödyntämistä ennakoinnissa esittelemällä ennakoinnin käsitteistöä: 1. Villit kortit ovat tapahtumia, joiden toteutumisen todennäköisyys on pieni, mutta tapahtuessaan ne ovat nopeita ja niillä on suuria vaikutuksia. Esimerkkeinä villeistä korteista Hiltunen mainitsee vaikkapa sodan tai auto-onnettomuuden. 2. Harmaat sarvikuonot ovat uhkia, jotka ovat ilmiselviä, mutta niihin ei ole kiinnitetty huomiota. Esimerkki tällaisesta on vaikkapa viestintäverkkojen pettäminen. 3. Megatrendit ovat suuria, globaaleja pitkäkestoisia trendejä, esimerkkeinä vaikkapa kaupungistuminen ja digitalisaatio. 4. Heikot signaalit ovat tässä päivässä havaittavia outoja asioita, jotka voivat kertoa jotain tulevaisuuden muutoksesta. Hiltusen mukaan yksi heikko signaali ei kerro itsessään mitään, mutta useiden heikkojen signaalien esiintyminen yhdessä voi kertoa jotain tulevasta muutoksesta. Heikkojen signaalien havaitsemisen lähteeksi Hiltunen luettelee useita vaihtoehtoja, kuten lapset ja nuoret, konferenssit ja seminaarit, matkailu, ”oudot tyypit”, oppilaitokset ja start-up yritykset. Yllä mainitut käsitteet liittyvät dataan ja faktoihin, joita meillä on ennakoinnin tueksi, sekä mielikuvitukseen. Hiltusen esittelemällä ”entä jos” -ajattelulla voidaan luoda skenaarioita erilaisista mahdollisista tulevaisuuksista. Hiltunen suositteleekin muotoilemaan strategian, joka huomioi nämä vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot. Kun strategia on huomioinut tulevaisuuden ennakoinnin, tulee Hiltusen mukaan innovoida sen täytäntöönpanossa. Hiltunen tiivistää innovoinnin opit kahteen pääteemaan. Ensimmäinen kuuluu: ”Seuraa asiakasta!” Tällä hän tarkoittaa sitä, että tulee asettua asiakkaan asemaan ja löytää ongelmia, joita asiakas kohtaa sekä ratkaista nämä ongelmat nopealla syklillä tuottaakseen arvoa asiakkaille. Toinen innovoinnin teema liittyy diversiteettiin. Menestyksekäs innovointi edellyttää diversiteettiä ja sitä tulee aktiivisesti tukea. Ja kaikki tämä edellyttää kommunikointia. Verkostojen hyödyntäminen johtamisessa -paneelin satoa Toiminnallisen osuuden käynnisti paneelikeskustelu, johon osallistuivat Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala, Lapin Innovan yrittäjä Pilvi Heikkinen, Lapin hyvinvointialueen vt. toimistopalvelujen johtaja Jaana Koskela, Kasvun Kaverit OY:n toimitusjohtaja Johannes Vallivaara ja Lapin Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Marko Vuorinen (Kuva 5). Panelistit kertoivat kokemuksiaan verkostoista ja niiden hyödyistä sekä näkemyksiään siitä, mitä POJOF-verkostolla Pohjoinen voidaan saavuttaa. Lopuksi he pohtivat miten POJOF verkoston toimintaa tulisi kehittää, että toiminta jatkuu ja tuottaa jäsenilleen lisäarvoa. Kuva 5. Verkostojen hyödyntäminen johtamisessa panelistit vasemmalta oikealle: Pilvi Heikkinen, Johannes Vallivaara, Jaana Koskela, Marko Vuorinen ja Liisa Ansala. Kuvaaja Petri Teppo. Keskustelussa tuli esille verkostoitumisen haasteena ajan käyttö ja monet verkostot, joissa tulee toimia. Hyvinä puolina tuotiin esille kokemusten jakaminen, yhdessä toimiminen, vertaistuki ja sparraus. Esimerkkeinä verkostoista kuvattiin klusteriverkostot, naisjohtajien verkosto ja kollegiaaliset verkostot. Verkostoitumisessa suositeltiin rajojen ylittämistä niin sukupuolen kuin toimijakentän (julkinen organisaatio, yksityinen yritys) osalta. Pohjoinen johtamisen foorumi – avain johtamisen tulevaisuuteen Seminaarissa projektipäällikkö Markus Pellikka (HHJ, yrittäjä) ja Anssi Tarkiainen (KTT, yliopettaja) esittelivät hankkeessa toteutettuja toimenpiteitä ja saavutettuja tuloksia. Pellikka kertoi mm. hanketilaisuuksista, johtamisvalmennuksista sekä verkostoitumistilaisuuksista (Kuva 6). Kuva 6. Hankkeen verkostoitumistilaisuus. Kuvaaja Petri Teppo. Anssi Tarkiainen kuvaili hankkeessa rakennettua verkostoa (Kuva 7) sekä esitteli verkoston tulevaisuuden toimintamallia. Hanketiimi on suunnitellut toimintamallin jatkotyöstämiseksi 1. esittävän Lappilaiselle koulutuskumppanuudelle, että nyt koottua johtamisverkostoa ja sille luotua digitaalista alustaa (LinkedIn-ryhmä) käytetään kontaktipintana koulutusorganisaatioiden ja johtamisverkostoon kuuluvien organisaatioiden välillä mm. koulutuskumppanuuden toteuttamissa osaamistarvekartoituksissa ja tuotteistettavien koulutusten kommunikoinnissa ja markkinoinnissa. 2. kannustaa kootun johtamisverkoston jäsenorganisaatioita hyödyntämään luotua digitaalista alustaa (LinkedIn-ryhmä) oman verkostoitumisen johtamiseen ja sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. Kuva 7. Hankkeessa koottu johtamisverkosto. Verkostollamme kohti tulevaa työpajan satoa Seminaarin yhtenä tavoitteena oli myös osallistuttaa esimiehiä ja johtajia kehittämään Pohjoinen johtamisen foorumia niin sisällöllisesti kuin toiminnallisesti. Seminaaripäivän aikana toimintoja ideoitiin ja suunniteltiin Learning Cafe -menetelmän avulla sekä Lappiatalolla että virtuaalisesti etäosallistujien kesken. Käsiteltävinä teemoina olivat 1) Verkoston tulevaisuuden tavoite ja sisällöt, 2) Verkoston yhteinen toimintaympäristö ja työskentelymuodot ja 3) Verkoston osaamistarpeet ja osaamisen kehittäminen. Tulevaisuuden tavoitteiden osalta nousi tärkeiksi asioiksi vertaistuki ja kokemusten vaihto. Työpajassa löydettiin myös erikoisosaamista, kuten vastuullisuusosaaminen, monikulttuurisuusosaaminen ja kansainvälisyysosaaminen, joiden levittämistä uusille toimialoille innovoitiin. Myös mentorointitoiminta haluttiin nostaa työkalupakkiin. Kaiken kaikkiaan todettiin verkostossa jo olevan osaamista, joiden jakaminen nähtiin merkitykselliseksi. Osallistujat kokivat tärkeänä, että verkostoon kuuluminen ja toimintaan osallistuminen antaa lisäarvoa, jolloin kaikki voittavat ja verkosto toimii. Verkoston toiminta-alusta, LinkedIn-ryhmä, koettiin riittävänä ja toimivana. Tarvittaessa viestintäkanavina voi hyödyntää sähköpostia ja uutiskirjeitä. Nykyisen toimintaympäristön rinnalle toivottiin erityisesti verkoston jalkautuvat eri foorumeille; sinne missä yritykset jo nyt luonnostaan ovat. Lisäksi toivottiin toiminnan monipuolistamista esim. yhteismatkoja bussilla tunturiin tai muiden järjestämiin tapahtumiin tai verkostoitumistilaisuuksiin. Myös eri pituiset tapahtumat tulisi huomioida tarjonnassa: 1–2 h pikainfot tai tapaamiset, kokopäivän tapahtumat sekä pitemmät vierailut nähtiin rikastuttavan toimintaa. Lisäksi nostettiin esille toiminnan koordinoinnin ja vastuunoton tarve: nimetty vastuunottaja nähtiin toiminnan jatkuvuuden kannalta elinehtona. Osaamistarpeita tunnistettiin työpajassa ja osaan tarpeista voidaan vastata vertaistuen ja kokemusten vaihdon kautta. Matalan kynnyksen mentorointiavun saaminen koettiin tärkeäksi yritysjohdon kiireisessä arjessa. Koulutusorganisaatiolla nähtiin olevan osaamistarjonnan rakentamisessa keskeinen rooli. Erityisesti koulutusorganisaatioiden ennakoivaa näkymää tuleviin osaamistarpeisiin toivottiin tuotavan Pohjoinen johtamisen foorumi -verkostolle. Kuinka koulutuskumppanuus voi tukea pohjoisen johtamisen verkostoa Lappilainen koulutuskumppanuuden toimintamalli tarjoaa erinomaisesti toimivan viitekehyksen (Kuva 8), jossa koko Lapin kattava johtamisverkosto, Pohjoinen johtamisen foorumi, voisi toiminnallisesti istua. Kysymykseen “Kuinka koulutuskumppanuus voi tukea Pohjoinen johtamisen verkostoa?” vastausta valotti Lappilaisen koulutuskumppanuuden koordinaatioryhmän puheenjohtaja, Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelujen kehitysjohtaja Antti Koski. Kuva 8. Lappilaisen koulutuskumppanuuden toimintamalli. Puheenvuorossaan hän esitteli koulutuskumppanuuden toimintamallia, jonka mukaan voidaan toimia Pohjoinen johtamisen verkoston osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Lappilaisen koulutuskumppanuuden toimintamalli on avattu tarkemmin yhteistyöverkoston toimintaa ohjaavassa toimintakäsikirjassa. Lopuksi Summa summarum, eli on aika tehdä loppuyhteenvetoa. Meillä on koottuna upea Pohjoinen johtamisverkosto ja Pohjoisen pitkiä etäisyyksiä pienemmäksi kurova digitaalinen alusta verkoston jäsenten viestinnän tueksi. Nyt on aika miettiä, miten hyödynnämme tätä mahdollisuutta tulevaisuudessa ja rakennamme sosiaalista pääomaa verkostomme avulla. Toivomme, että me kaikki yritämme kehittyä ”super connectoreiksi”, menestyviksi verkostoitujiksi. Voimme kutsua omien verkostojemme jäseniä mukaan Pohjoinen johtamisen foorumille. Voimme aktiivisesti herättää keskustelua, kysyä ja jakaa tietoa foorumillamme. Tätä loppuyhteenvetoa kirjoitettaessa Pohjoinen johtamisen foorumi -LinkedIn ryhmään on tullut 28.4.2023 järjestetyn Verkostojen johtaminen -seminaarin aikana ja sen jälkeen lisää jäseniä. Jatkakaamme tätä arvokasta sosiaalisen pääoman rakentamista kasvattamalla verkostoa entisestään ja aktiivisesti keskustelemalla. Kehitetään Pohjoista johtamista! Hankkeessa aikaisemmin tuotettuja julkaisuja: Kangastie, H. ja Keskitalo, T. 2021. Prosessiarviointia Pohjoisen johtamisen foorumin kehittämishankkeessa Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, S. 2021. Pohjoisen johtamisosaamista kehittämässä Kangastie, H. & Rautio, K. 2021. Työpajat johtamisen ja foorumin kokoamisen ja kehittämisen toimintatapana Kangastie, H. ja Vesterinen, S.2021. Osaamistarpeet johtamisen kehittämisessä Kangastie, H. ja Keskitalo, T. 2022. “PUOLIMATKAN KROUVISSA “– POJOF-HANKKEEN KEHITTÄMISTOIMINNAN PROSESSIARVIOINTIA JA SEN TULOKSIA Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, R. 2022. Virtauksesta suvantoihin-kohtaava ja läsnä oleva johtaminen Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, R. 2022. Positiivisesta johtamisestako avain hyvinvointiin.