Viestintätaidot – liikunnanohjaajan supervoima työelämässä

Kirjoittajat ovat Lapin ammattikorkeakoulun henkilökuntaa: Anna-Sofia Konttaniemi (FM) työskentelee suomen kielen ja viestinnän tuntiopettajana tradenomi- ja liikunnanohjaajakoulutuksessa sekä DigiUra-hankkeen asiantuntijana. Tiia Ahola (KM) työskentelee opinto-ohjaajana liikunnanohjaajakoulutuksessa sekä DigiUra-hankkeen asiantuntijana. Kaisa Pyykkönen Liikunnanohjaaja (AMK) työskentelee tuntiopettajana liikunnanohjaajakoulutuksessa sekä DigiUra-hankkeen projektipäällikkönä.

Viestintätaidot eivät ole pelkästään työväline, vaan ne ovat tämän päivän työelämässä keskeinen osa ammattitaitoa. Perinteisinä pidettyjen, kirjallisen ja suullisen, viestinnän taitojen lisäksi alati muuttuva ja kehittyvä yhteiskuntamme vaatii tulevilta asiantuntijoilta monipuolista osaamista myös digitaalisesta viestinnästä.

Mutta miten saada nämä asiat osaksi ammattikorkeakoulututkintoa ja liikunnanohjaajakoulutusta?

Työelämä odottaa vuorovaikutuksen ja viestinnän monitaitureita

Lapin ammattikorkeakoulusta valmistuvan liikunnanohjaajan (AMK) tulisi osata viestiä ja vuorovaikuttaa sujuvasti monilla eri välineillä ja alustoilla. Viestintä ja vuorovaikutus ovat hyvin keskeisiä työelämätaitoja liikunta-alalla, ja esimerkiksi Suomalaisessa valmennusosaamisen mallissa valmentajan osaamistarpeiksi nostetaan esiin vuorovaikutustaidot, ilmaisu- ja keskustelutaidot sekä ihmistuntemus (Suomen Olympiakomitea 2023).

Liikunnanohjaajakoulutuksen viestinnän sisältöjä pohtiessamme pyrimme ennen kaikkea työelämälähtöisyyteen, ja tätä tukivat hankkeessa vuonna 2021 tehdyt työelämähaastattelut. Näissä haastatteluissa työelämän edustajat olivat yksimielisiä siitä, millaista viestintä- ja vuorovaikutusosaamista tämän päivän työelämä vaatii:

• esiintymisen harjoittelua,
• vaikuttamisen taitoa,
• läsnäolon ja tunnelmanluomisen taitoa,
• kykyä luoda hyvää ilmapiiriä,
• toisten ihminen arvostamisen ja kohtaamisen taitoa,
• napakkaa viestintää,
• olennaisen tiivistämisen taitoa,
• vuorovaikutusosaamista digivälinein sekä asiantuntijuuden muuttamista puheeksi ja tekstiksi.

Näiden lisäksi ajatuksia työelämän edustajissa herättivät myös esiintymiseen ja esiintymisjännitykseen liittyvät asiat.

Liikunnanohjaaja (AMK) -tutkinnon viestinnän sisällöt olivat kuitenkin supistuneet siten, etteivät ne enää vastanneet laajuudeltaan työelämän vaatimuksia. Tätä haastetta lähdimme ratkaisemaan DigiUra-hankkeen puitteissa.

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen osana asiantuntijaksi kasvua

Viestinnän sisällöt päädyttiin istuttamaan osaksi liikunnanohjaajakoulutuksen työharjoittelujen opintojaksoja, jotka ovat osa jokaista opiskeluvuotta. Tavoitteena oli saada viestintä näkyväksi osaksi tulevien asiantuntijoiden työelämätaitoja, mutta myös kehittää korkeakouluopiskelussa tarvittavaa kirjallisen ja suullisen viestinnän osaamista.

Ensimmäisen vuoden Ohjausharjoittelu 1 -opintojakson osaamistavoitteena on soveltaa jo opittua ammatillista osaamista käytäntöön. Koska kyseessä on ensimmäisen vuoden opintojakso, näimme keskeisimmäksi viestinnän osa-alueeksi omaan viestijäkuvaan tutustumisen sekä korkeakoulussa vaadittavien kirjallisen viestinnän taitojen, kuten lähteiden käytön ja korkeakoulun tekstilajien hallitsemisen. Kirjallisen viestinnän teemaa yhdistettiin työelämään pohtimalla sitä, miten kirjallinen viestintä tulee näkymään opiskelijoiden tulevassa työelämässä.

Toisen opiskeluvuoden Ohjausharjoittelu 2:n osaamistavoitteissa painotetaan työorganisaation arvojen ja tavoitteiden mukaista toimintaa. Opintojakson viestinnän sisältöjen pääpaino on suullisessa viestinnässä, johon syvennytään niin yksilö- kuin ryhmäviestinnänkin näkökulmasta. Näitä geneerisiä suullisen viestinnän sekä esiintymisen taitoja kytkettiin osaksi työelämää, ja opiskelijat pääsivätkin tekemään videoesityksen harjoittelustaan. Suullisen viestinnän teeman osaksi valittiin myös esiintyminen sekä esiintymisjännitys.

Nämä ovat aiheita, joiden kanssa moni opiskelija kipuilee opintojensa aikana – ja jotka varmasti näkyvät myös työelämässä.

Oman osaamisen sanoittaminen työelämätaitona

Kun Ohjausharjoittelu 1 ja 2 keskittyvät korkeakoulun ja työelämän viestintätaitojen perustan luomiseen, on kolmannen vuoden Suuntautumisharjoittelu-opintojakson fokus asiantuntijaviestinnässä. Kolmannen vuoden harjoittelun viestinnän sisältöjä ovat asiantuntijaesiintyminen sekä työelämän kirjalliset viestintätaidot.

Oman osaamisen sanoittaminen nousi keskeiseksi näkökulmaksi hankkeessa tuotettujen materiaalien ansiosta, ja opintojakson ensimmäisessä viestinnän työpajassa opiskelijat pääsivätkin tekemään posterin aiheesta.

Oman osaamisen sanoittamisen teema jatkui digitaitojen työpajassa, jossa opiskelijat harjoittelivat portfoliomaisen verkkosivun rakentamista. Kirjallisen viestinnän lisäksi omaa osaamista esiteltiin myös suullisesti videohaastattelun muodossa. Näiden tehtävien avulla opiskelijat kerryttivät työelämässä tarvittavia viestinnän ja vuorovaikutuksen taitoja monipuolisesti ja käytännönläheisesti.

Vaikka harjoitteluiden viestinnän sisällöt keskittyvät pääasiassa korkeakouluopiskelun ja tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, on niiden tavoitteena valmistaa opiskelija myös ammattikorkeakouluopintojen loppuhuipennusta eli opinnäytetyötä varten. Kaikkien harjoitteluiden viestinnän työpajat antavatkin opiskelijalle eväitä niin lähteiden käyttöä, tutkimuksellisen tekstin kirjoittamista kuin suullista esitystäkin varten.

Kuva 1. Osaamisen sanoittaminen on yksi geneerinen työelämätaito. Kuva: Elisa Hartikainen

Projektiviestinnän muodot tutuksi

Liikunnanohjaajakoulutuksen Johdanto projektitoimintaan -opintojakso on ajoitettu neljännen vuoden opintoihin. Liikunta-alalla työllistytään tyypillisesti erilaisiin projekteihin, joten projektiosaamisen kehittäminen on tärkeää jo opintojen aikana – onhan kyseessä yksi merkittävä geneerinen työelämätaito.

DigiUra-hankkeessa projektiosaamisen sisältöjä oli jo aiemmin viilattu vastamaan paremmin muuttuvan toimintaympäristön ja työelämän tarpeita, muun muassa lisäämällä opetussisältöihin digitaalisia projektinhallinnan ja -viestinnän työkaluja.

Mielestämme oli tärkeää liittää mukaan myös projektiviestinnän osuus: halusimme tuoda viestinnän eri muodot näkyväksi osaksi koko projektitoiminnan elinkaarta. Niinpä projektiviestinnän osuutta laajennettiin ja opintojakson toteutukselle laadittiin sisältöjä ja oppimistehtäviä, joiden kautta opiskelija saa paremman käsityksen asiantuntijaviestinnän roolista projekteissa.

Opintojaksolla opiskelijat tutustuivat projektityöskentelyn periaatteisiin ja ideoivat kuvitteellisen projektin tunnistamansa ongelman ratkaisemiseksi. Opiskelijat laativat muun muassa projektin ideapaperin, viestintäsuunnitelman sekä erilaisia projektiviestinnän tekstejä oppimistehtävinään. Projektipäällikön roolissa he tuottivat ytimekkään pitchaus-videon projektistaan sekä pohtivat projektin loppujulkaisulle sopivaa muotoa.

Kuva 2. Projektiosaaminen sisältää erilaisia vuorovaikutuksen ja viestinnän taitoja, jotka asiantuntijan tulee hallita. Kuva: Elisa Hartikainen

Opiskelijoiden kokemuksia

Opiskelijoilta tulleen palautteen mukaan viestinnän tehtävät ovat opettaneet korkeakoulussa ja työelämässä tarvittavia viestinnän taitoja, vaikka he kokivatkin jotkin sisällöt vähemmän mielekkäiksi opintojaksojen muuhun sisältöön verraten.

Moni opiskelija on kertonut huomanneensa työelämäharjoittelun aikana, että erilaisissa työympäristöissä ja -tehtävissä kuitenkin tarvitaan riittäviä viestinnän taitoja. Usealla työnantajalla on myös oletus, että nuoret hallitsevat viestinnän välineistön.

Opiskelijat myös kertoivat, että esimerkiksi ensimmäisen vuoden harjoittelun yhteydessä opetettavat viite- ja lähdemerkinnät unohtuvat helposti, jos niitä ei käytä säännöllisesti. Siksi olisi tärkeää keskustella koulutuksen muiden opintojen vastuuopettajien kanssa opintojaksoilla käytettävistä viestintätaidoista, kuten kirjoittamisesta tai videoiden tekemisestä, jotta lukuvuoden alussa hankittavaa viestintäosaamista pääsisi ylläpitämään lukuvuoden aikana.

Asiantuntijoiden pohdintoja kehittämistyöstä

Entä miten viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen integrointi olemassa olevaan opetussuunnitelmaan onnistui DigiUra-hankkeen asiantuntijoiden mielestä? Koemme, että kehittämistyön ansiosta onnistuimme rakentamaan johdonmukaisen kokonaisuuden vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita.

Viestinnän sisältöjen istuttaminen osaksi liikunnanohjaajakoulutuksen harjoitteluopintojaksoja osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi, ja tällä tavoin opiskelijat pystyvät hankkimaan viestintä- ja vuorovaikutusosaamiseensa lisää kerroksia jokaisena lukuvuotena sekä liittämään ne osaksi työelämäosaamistaan.

Oman osaamisen sanoittamisen ja asiantuntijaviestinnän sisältöjen painotus opintojen loppuvaiheeseen antaa valmistuvalle opiskelijalle hyviä eväitä työelämään ja edesauttaa myös heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Uskomme myös, että liikunnanohjaajakoulutuksessa toteutettu viestinnän kokonaisuuden malli olisi toteutettavissa myös muissa AMK-koulutuksissa. Hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat supervoimia, niin työelämässä kuin opinnoissakin!

Kuva 3. Kaikille avoin Worklife Coach -verkkosivu antaa eväitä työelämätaitojen tukemiseen.

Worklife Coach – työkaluja opiskelijoiden työelämätaitojen tukemiseen

DigiUra-hankkeen tuloksena syntyi geneerinen työkalupakki, Worklife Coach -verkkosivu, jonka sisältöjä voi hyödyntää opetuksessa, ohjauksessa ja työelämässä. Teemoina ovat

• digiympäristöissä toimiminen,
• vuorovaikutusosaaminen (opiskelijan yksilöllinen kohtaaminen, ryhmän vuorovaikutuksen tukeminen),
• projektiosaaminen,
• osaamisen sanoittaminen ja
• asiantuntijuuden kehittäminen.

Verkkosivun sisältö koostuu videoista, podcasteista, tehtävistä, materiaaleista sekä linkeistä muiden toimijoiden tuottamiin sisältöihin.

DigiUra – Työelämän digi- ja vuorovaikutustaidot urapolun rakentamisessa -hankkeessa päätavoitteena oli sisällyttää geneerisiä työelämätaitoja osaksi korkeakoulutusta. Hankkeen toimenpiteillä vahvistetiin opiskelijoiden ja opetus- ja ohjaushenkilökunnan digitaalista osaamista, mediataitojen sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen oppimista. DigiUra-hanke toteutui 1.5.2021–31.10.2023 Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimana ja yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 312 122 €, josta EU:n ja valtion rahoituksen osuus 249 700 €.

Lähteet:

Suomen Olympiakomitea 2023. Valmennusosaamisen malli. Viitattu 17.11.2023 https://view.officeapps.live.com/op/view.aspx?src=https%3A%2F%2Fwww.olympiakomitea.fi%2Fuploads%2F2021%2F05%2Fd5bdc774-valmennusosaamisen-malli-nettiin.ppt.

Kuvat Worklife Coach –verkkosivulta, kuvitus Elisa Hartikainen.