Kirjoittajat: lehtori, DI Jaakko Etto; asiantuntija, insinööri (YAMK) Jukka Leinonen ja asiantuntija, DI Jani Sipola Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva Teollisuus -osaamisryhmä.

Vihreän sähkön tuotanto on Suomessa ja Lapissa kehittynyt voimakkaasti viime vuosikymmenenä. Tuulivoiman tuotantolaitoksia voidaan liittää vain rajoitetusti kantaverkkoon ja alueellisiin sähköverkkoihin. Sähkön siirtoverkon rajallinen siirtokyky avaa vedylle mahdollisuuden energian siirto- ja varastointimuotona sekä tuotantoprosessien raaka-aineena.  

Vihreä sähkö ja vihreä vety perustuu uusiutuvan sähkön tuotantoon. Perinteinen uusiutuvan sähkön tuotantomuoto on vesivoimalaitokset, jotka ovat olleet pitkään tärkeässä roolissa Lapissa. Tällä vuosituhannella uudeksi merkittäväksi uusiutuvan energian tuotantomuodoksi on noussut tuulivoima. Tuulivoima on muuttanut sähköenergian tuotantoa niin Suomessa ja kuin myös muissa Pohjoismaissa, jotka muodostavat yhtenäisen pohjoismaiden sähköverkon ja sähkön markkina-alueen. Kuvassa 1 on esitetty tuulivoimakapasiteetti ja vuosittain tuotettu vihreä tuulisähkö.  

Diagrammi: Tuulivoiman tuotantotehon ja tuotetun sähköenergian kehittyminen Suomessa vuosina 2007-2024.

Kuva 1. Tuulivoiman tuotantotehon ja tuotetun sähköenergian kehittyminen Suomessa (Energiateollisuus, 2025) 

Uusiutuvaa sähköenergiaa tuotetaan Suomessa bioenergiasta, tuulesta, auringosta ja vedestä, kuva 2. Vesivoiman tuotanto on ollut perinteinen uusiutuvan energian tuotantomenetelmä jo pitkään. Vesivoiman tuotanto on hyvin säädettävissä ja siksi tärkeää sähköverkon tuotannon ja kulutuksen tasapainon hallinnassa. Vuosittain tuotettu sähköenergia on riippuvainen sademääristä. Biomassaa, eniten uusiutuvaa puuta eri muodoissa, käytetään sähköntuotannon polttoaineena perinteisissä höyryvoimalaitoksissa niin teollisuudessa kuin myös kaukolämmön tuotannossa.  

Uusiutuvan sähköenergian tuotannon voimakas kasvu on perustunut uusien tuulivoimaloiden rakentamiseen viime vuosina. Aurinkosähkön tuotanto on nyt alkanut kehittymään voimakkaasti, kun pientuotannon lisäksi on aloitettu teollisen mittakaavan aurinkosähkön tuotantolaitosten rakentaminen.  

Kuva 2. Suomen sähkön tuotannon jakautuminen energialähteittäin 2024. (Energiateollisuus, 2025) 

Tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto on riippuvaista sääolosuhteista ja ajankohdasta, mistä aiheutuu tarvetta tasapainottaa sähkön tuotantoa vesivoimalla, chp-laitoksilla (sähkön ja lämmön yhteistuotanto) ja tuonnilla. Lisäksi nykyisin on käytössä myös markkinoilla kysyntäjousto ja pienellä kasvavalla osuudella eri kokoiset akustot. Kuvassa 3 on esitetty sähkön tuotanto, eri tuotantomuodot, sähkön kulutus ja pörssihinta yhden vuorokauden ajalta. Kuvassa on esitetty alhaalla keltaisella ydinvoima, tummalla teollisuuden yhteistuotanto, kaukolämmön yhteistuotanto, muu tuotanto, vihreällä tuulivoima, keltaisella aurinkosähkö ja sinisellä vesivoima. Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki, joten kuvassa näkyvän sinisen vesivoiman yläpuolella on tuonnin osuus valkoisella, ja kulutusta kuvaa punainen viiva.  

Graafinen kuvajainen: Sähkön tuotanto, eri tuotantomuodot, sähkön kulutus ja pörssihinta yhden vuorokauden ajalta 1.4.2025.

Kuva 3. Sähkön tuotanto ja käyttö sekä pörssisähkön hinta 1.4.2025 (Fingrid 2025) 

Sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä vuorokaudeksi eteenpäin ja kuvassa on esitetty yhden vuorokauden tuntihinnat Suomen aluemarkkinoilla. Markkinat muuttuvat pian varttimarkkinoiksi eli hinnoittelu tulee olemaan 15 minuutin jaksoissa. Sähkön hinta ei määräydy yksinomaan Suomen tuotanto ja kulutustasapainon mukaan, vaan siihen vaikuttaa voimakkaasti sähkön siirto maiden välillä, eli merkittävästi Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto. Tuulivoiman saatavuus vaikuttaa merkittävästi sähkön hintaa Suomen markkinoilla. 

Vetytalous nähdään tulevaisuuden suurena mahdollisuutena Suomelle ja myös Lapille. Lapissa ja Pohjanmaalla, jossa on runsaasti tuulivoiman kapasiteettia otettu käyttöön. Tulevaisuudessa tuulivoimaa voidaan käyttää vihreän vedyn tuotantoon ja vihreiden jatkojalostustuotteiden valmistukseen, mikä on valtava mahdollisuus.  

Vetyverkko on infrastruktuuri, joka mahdollistaa vedyn tehokkaan siirron, varastoinnin ja jakelun eri käyttökohteisiin, kuten teollisuuteen, liikenteeseen ja energiantuotantoon. Vedyn siirtoputkiston rakentamisen suunnittelu tekeillä Gasgrid toimesta. (Gasgrid, 2025) 

EnergyWeek Vaasassa 

AAVE-hankkeen projektiryhmä osallistui EnergyWeek 2025 -tapahtumaan Vaasassa. Tapahtumassa sai hyvän ajantasaisen kuvan ja käsityksen vihreän energian tuotantomuotojen, vetytalouden ja sähkövarastojen nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Osallistuminen tapahtumaan tuki vahvasti AAVE-hankkeen vihreän energian tuotannon nykytilanteen kartoitusta ja hankkeen tavoitteita. Kuvassa 4 yleisnäkymä esittelyalueelta.  

Yleiskuva EnergyWeekin esittelyalueelta yleisöineen ja esittelijöineen.

Kuva 4. EnergyWeek esittelyaluetta (kuva Jaakko Etto). 

Energiaviikolla oli eri päiville omat vihreän energian teemat ja esittelyt (EnergyWeek, 2025). Näytteilleasettajista suuri osa vaihtui eri päiville ja näin pienissä tiloissa saatiin suurempi määrä alan yrityksiä esille. Näyttelyalueella kävimme keskusteluja alan eri toimijoiden kanssa, osa tuttuja ja monet uusia tuttavuuksia, vihreän energian nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Kuvassa 5 käydään keskusteluja Lapin ammattikorkeakoulun jo tuttujen hankekumppanien kanssa järjestelmä uutuuksista ja uusista hankkeista. Tällaisissa tapahtumissa näkee aina entisiä opiskelijoita, nykyisiä energia-alan ammattilaisia ja heidän kanssaan on myös hyödyllistä verkostoitua niin vierailuluentojen kuin hanketoiminnan kannalta. 

Aave-hankkeen toimijoita keskustelemassa hankeyhteistyökumppaneiden kanssa.

Kuva 5. Keskusteluja hankeyhteistyökumppaneiden kanssa (kuvat Jaakko Etto ja Jukka Leinonen) 

Tuulivoiman näkymät 

Suomen uusiutuvat ry:n Anni Mikkosen esityksessä tuli esille, että vuoden 2024 aikana Suomessa valmistui historian toiseksi eniten tuulivoimaa. Vuonna 2025 tulee vielä valmistumaan runsaasti tuulivoimaa, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu, riippuu monista tekijöistä. Tuleviin investointeihin tulee vaikuttamaan mm. mahdollinen kiinteistöveron uusjako niin maa- kuin merituulivoiman osalta sekä suojaetäisyys asuinrakennuksiin. Myös tulevien kuntavaalien tulos voi vaikuttaa kuntien tuulivoimamyönteisyyteen. 

Tuulivoimapuistojen, kuten muidenkin sähkötuotantolaitosten liittäminen kanta- tai alueverkkoihin on rajoitettua. Fingrid on kehittänyt asiakkaiden suunnittelun tueksi Verkkokiikari-karttanäkymän, joka tarjoaa tietoa kantaverkon liityntämahdollisuuksista ajanjaksoilla 2025–2034 ja eri jännitetasoilla sekä jo suunnittelussa tai toteutuksessa olevista tuotantohankkeista. Verkkokiikari tarjoaa asiakkaille avoimen verkonsuunnittelun tilannekuvan ja tukee alueellisten visioiden toteutumista. Verkkokiikari visualisoi sekä sähkön tuotannon että kulutuksen liityntämahdollisuuksia kantaverkossa. Lisäksi kartalla esitetään mm. meneillään olevat kantaverkon voimajohto- ja sähköasemaprojektit sekä Fingridin omistama kantaverkko-omaisuus perustietoineen (asemat, voimajohdot ja pylväät. (Fingrid 2025b) 

Esimerkkinä kantaverkon tuotannon liitäntäkapasiteetista on kuvan 6 kantaverkon sähköaseman 400 kV jännitetason tuotannon liittämiskapasiteetin kasvuennuste ja tämänhetkisen lupamenettelyn tilanne alueella. 

Karttaäkymä Fingridin Verkkokiikari ohjelmasta Petäjäskosken alueelta.

Kuva 6. Fingrid verkkokiikarin näkymää, Petäjäskoski 400 kV (Fingrid 2025c) 

Aurinkosähkön tuotanto voimakkaassa kasvussa 

Aurinkosähkön kasvaa eri suuruusluokissa: pientalot, kiinteistöt ja teollisen mittakaavan tuotantolaitokset. Pientuotannon sopimukset ja liitynnät toteutetaan alueellisten jakeluverkkoyhtiöiden toimesta. Energiavirasto on julkaisut sähkön pientuotannon kehitystä kuvaavan kaavion, kuva 7, jossa kapasiteetti oli vuoden 2023 lopussa 936 MW. Tämän lisäksi oli verkkoon kytkettyä teollisen kokoluokan laitosten kapasiteettiä 50 MW (Energiavirasto 2025). Vuoden 2024 lopussa teollisen kokoluokan (yli 1 MW) aurinkovoimaloiden kapasiteetti oli 123 MW ja 2025 on rakenteilla 531 MW lisää (Suomen uusiutuvat 2025).

Pylväsdiagrammi: Verkkoon liitetty aurinkosähkön pientuotantokapasiteetti vuoden lopussa vuosilta 2015- 2023.

 Kuva 7. Verkkoon liitetty aurinkosähkön pientuotantokapasiteetti vuoden lopussa (Energiavirasto 2024) 

Sähkövarastot tulossa laajaan käyttöön 

EnergyWeekillä oli useita näytteilleasettajia, jotka tarjosivat MW/MWh-luokan akkuenergiavarastojärjestelmiä. Järjestelmiä voidaan käyttää suurten kiinteistöjen energian käytön optimointiin, kulutusjoustoon ja niillä voidaan osallistua reservimarkkinoille. Megawattikokoluokan järjestelmiä toteutetaan mm. aurinko- ja tuulivoimapuistojen yhteyteen, jakeluverkkoihin ja suuriin kiinteistöihin. 

HelioStorage oli tarjolla pienempään kohteeseen sopiva 70 kWh:n akkujärjestelmä, jonka invertterin maksimiteho on joko 12 kW tai 24 kW. Akkujärjestelmän pystyy myös liittymään taajuusreservimarkkinoille aggregaattorin välityksellä. (Heliostorage 2025) Akkujärjestelmiä voi käyttää lisäämään oman aurinkosähkötuotannon käyttöä kiinteistössä ja sitä voi myös ladata edullisen sähkön hinnan aikaan ja käyttää kalliin sähkön hinnan aikana. Akkusähköjärjestelmän ohjaukseen on tarjolla useita ratkaisuja, laitetoimittajia ja palvelujen toimittajia, esimerkkejä toteutustavoista mm. Motivan webinaareissa (Motiva 2025). 

Sähköajoneuvojen akustot voivat myös muodostaa merkittävän energiavaraston kaksisuuntaisten latausasemien avulla. Fortumin Toni Kekkinen toi esille, että miljoona sähköautoa 10 kW:n kaksisuuntaiseen latausasemaan kytkettynä vastaa noin kaikkien pohjoismaiden ydinenergian sähkön tuotantoa. 

Vetytalous tekee tuloaan 

Olemme kuulleet uutisista monien vetyhankkeiden peruuttamisista tai pysäyttämisestä Suomessa ja maailmalla. EnergyWeekin puheenvuorot antoivat kuitenkin uskoa vedyn tulevaisuuteen. Gasgridin Meri-Katriina Pyhäranta omassa puheenvuorossa toi esille suunnitteilla olevan vetyverkon tärkeänä osana vedyn arvoketjua ja mahdollistamassa vetytaloutta (kuva 8). P2X Solutionsin Herkko Plitz kertoi kuulumisia mm. heidän vetytuotantolaitoksesta Harjavallassa ja tulevista hankkeista mm. Oulussa ja Joensuussa. Harjavallan tehdas käynnisti vedyn kaupallisen toiminnan vuoden 2025 alussa ensimmäisenä Suomessa.  

Kartalla Suomen vetyverkon alustava reittisuunnitelma YVA-vaihtoehtoineen. 

Kuva 8. Vetyverkon alustava reittisuunnitelma YVA-vaihtoehtoineen (Gasgrid, 2025). 

Vihreän vedyn AAVE-hanke on käynnistynyt 

Vety-, tuulivoima- ja energiavarastoratkaisuihin käytiin tutustumassa EnergyWeek 2025 -tapahtumassa Vaasassa arktisten alueiden vihreät energiamuodot eli AAVE-hankkeen puitteissa. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Lapin alueen vetyosaamista sekä tarjota vetyyn liittyviä palveluita, niin opetuksen kuin TKI-toiminnan kautta (Lapin ammattikorkeakoulu 2025). 

AAVE-hankkeessa selvitetään myös vedyn arvoketjun lupamenettelyihin, turvallisuusvaatimuksiin ja kunnossapitoon liittyviä osa-alueita sekä vedyn tuotantoa, varastointia ja logistiikkaa erityisesti Lapin alueen kannalta. Lisäksi hankkeessa tavoitteena on hankkia ja rakentaa pienimuotoisia vetyteknologian demonstrointilaitteistoja, jotka voivat toimia esimerkkeinä ja opetusvälineinä sekä määrittää investointitarpeet suurempaa vihreän vedyn ja muiden varastointitavienergioiden tuotantolaitteistoja varten. (Lapin ammattikorkeakoulu 2025) 

AAVE-hankkeen toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulu ja hanketta rahoittaa Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Kolmivuotinen hanke on alkanut 1.1.2025 ja kestää vuoden 2027 loppuun asti. Kokonaisbudjetti on 429 453 €, josta EU-rahoitusta on 343 560 €. (Lapin ammattikorkeakoulu 2025) 

Lapin ammattikorkeakoulun yhteyshenkilönä hankkeessa toimii projektipäällikkö Jukka Leinonen. (jukka.leinonen@lapinamk.fi) 

Lähteet 

Energiateollisuus, Energiavuosi 2024 Sähkö 15.1.2025. https://energia.fi/wp-content/uploads/2025/01/Sahkovuosi-2024_20250115.pdf 

Energiavirasto, 2024 Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti nousi 1000 megawattiin.  https://energiavirasto.fi/-/aurinkosahkon-tuotantokapasiteetti-nousi-1000-megawattiin 

EnergyWeek, 2025, 1.4.2025. https://www.energyweek.fi/seminars-2025/ 

Fingrid, 2025a, sähkön tuotanto 1.4.2025. https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ 

Fingrid,2025b, Tarkastele liityntämahdollisuuksia. https://www.fingrid.fi/kantaverkko/liitynta-kantaverkkoon/verkkokiikari/ 

Fingrid, 2025c, Verkkokiikari. https://karttapalaute.fingrid.fi/?link=Wkgh 

Gasgrid, 2025, Kasvusanomat 1/2025. https://gasgrid.fi/wp-content/uploads/GASGRID_Kasvusanomat_FI.pdf 

Heliostorage, 2025, Sano hyvästit energian epävarmuudelle, 11.4.2025, https://heliostorage.com/fi/koti/ 

Lapin ammattikorkeakoulu, AAVE – Arktisten Alueiden Vihreät Energiamuodot, 7.4.2025, https://lapinamk.fi/hanke/aave-arktisten-alueiden-vihreat-energiamuodot/ 

Motiva, 2025, Energianeuvonnan verkkokoulutus: Aurinkosähkön taloudellinen hyödyntäminen pientalossa. Energianeuvonnan verkkokoulutus: Aurinkosähkön taloudellinen hyödyntäminen pientalossa -webinaarin 1.4.2025 – Motiva 

Suomen uusiutuvat, Teollisen kokoluokan aurinkovoima, 2025. https://suomenuusiutuvat.fi/media/aurinkovoima-2024.pdf