Virtuaalivierailu simulaatiosairaalassa

TtM Sirpa Orajärvi ja terveydenhoitaja (YAMK) Helena Kari työskentelevät asiantuntijoina OmaDigi -hankkeessa ja lehtoreina Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä. DI Jani Sipola työskentelee asiantuntija OmaDigi -hankkeessa sekä projektipäällikkonä Uudistuvan teollisuuden -osaamisryhmässä.

Kuva 1. Simulaatiosairaalan 3D-malli

Virtuaaliset oppimisympäristöt ovat nykyään jo laajasti koulutuskäytössä osana verkko- ja etäopetusta. Mobiiliteknologian kehitys on mahdollistanut opetuksen siirtämisen avoimiin oppimisympäristöihin ulos luokkahuoneesta niin, että opiskelu toteutuu myös aikaan ja paikkaan sitomatta digitaalisissa ja virtuaalisissa ympäristöissä.

Virtuaalinen oppimisympäristö on reaalimaailmaa vastaava 360-panoraamakuva, joka ei vaadi osallistujalta fyysistä läsnäoloa, vaan ympäristössä voi kulkea älypuhelimen, mobiililaitteen tai tietokoneen näytöllä tai virtuaalilasien kautta ja perehtyä teoriatietoon sekä suorittaa tehtäviä ja palata oppimisympäristöön rajattomasti. Oppimisympäristöön voidaan liittää materiaalia teksti-, kuva- ja videotiedostoina kohderyhmän tarpeiden ja osaamistavoitteiden mukaisesti.

Simulaatioteknologiaa virtuaalitodellisuudessa

OmaDigi -hankkeen (Osaamisen Mahdollistaminen Digitaalisissa Hyvinvointipalveluissa) tavoitteena on kehittää hyvinvointialan ammattilaisten digiosaamista ja siihen liittyvää koulutusta. Osana hanketta kehitetään virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä terveydenhuollossa ja opetuksessa. Ammattiopisto Lappian hyvinvointiala on mukana hankkeessa.

Hyvinvointialan opettajien toiveena oli hyvinvointiteknologiaan ja teknologisiin ratkaisuihin liittyvän osaamisen kehittäminen. Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli järjestää Lappialle koulutuksia liittyen simulaatioteknologiaan Lapin ammattikorkeakoulun Kemin kampuksella.

Koronapandemian vuoksi kampuksella toteutettavat koulutukset jouduttiin perumaan ja suunnittelemaan verkkototeutus. Toteutustavaksi valittiin virtuaalinen oppimisympäristöjen esittely (Kuva 1), mikä mahdollistui Tulevaisuuden terveyspalvelujen ja Uudistuvan teollisuuden -osaamisryhmien yhteistyönä. Virtuaaliesittely toteutettiin Matterport 3D-tilamallinnusympäristössä.

Virtuaalinen oppimisympäristöjen esittely tehtiin kuvaamalla koko simulaatiosairaala. Kohderyhmän toiveiden mukaisesti tarkempaa informaatiota lisättiin videoina ja tekstitiedostoina potilassimulaattoreista, niiden ohjausjärjestelmistä ja simulaatio-opetusmenetelmästä sekä joistakin laitteista.

Kuvaukset toteutettiin Matterportin Pro2 3D-kameralla (Kuva 2). Kameran tuottaman datan perusteella muodostettiin simulaatiosairaalasta 3D-pintamalli. Kuvaukset kestivät n. 4 tuntia ja 3D-pintamallin luominen tapahtui automaattisesti Matterportin pilvipalvelussa. Mattertagien (Kuva 3) avulla 3D-malliin voidaan lisätä informaatiota mm. videoiden, linkkien ja tiedostojen avulla.

Kuva 2. Matterport Pro2 3D-kamera.

Kuva 3. Simulaatiosairaalan valvontaosasto, jonka esittelyyn on sijoitettu Mattertageja.

Simulaatiosairaala on todellista hoitotyön reaalimaailman ympäristöä vastaava oppimisympäristö hoitotyön koulutukseen. Sairaalassa tapahtuvassa simulaatio-opetuksessa pyritään mallintamaan realistisia ja autenttisia työtilanteita, sekä asiakas- ja potilastapauksia, jotta koulutukseen osallistujat voivat ymmärtää ja hallita oikeita käytännön tilanteita paremmin.

Simulaatio mahdollistaa kokemuksellisen oppimisen turvallisessa ympäristössä vaarantamatta potilasturvallisuutta. Simulaatio-oppimisessa opiskelija suorittaa mm. hoitotoimenpiteitä ja tekee päätöksiä tavoitteena kehittää kriittistä ajatteluaan. Potilassimulaattori on tekninen laite, jonka anatominen rakenne vastaa todellisuutta, oikeaa ihmistä, ja jonka elintoiminnot voidaan simuloida realistisesti. Tämän lisäksi simulaatiota voidaan toteuttaa tietokoneohjelmilla, joilla hoidetaan interaktiivisesti potilasta tai toiminta tapahtuu virtuaalimaailmassa ja potilas on elektroninen.

Virtuaaliesittelyn monet mahdollisuudet

Virtuaaliesittely mahdollistaa hyvin monipuolisesti ympäristöjen esittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi esittelyä voidaan muokata kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi tiloihin tuleville organisaation ulkopuolisille koulutettaville voidaan perehdytys tehdä virtuaalisesti tai mahdollisille ulkopuolisille tilojen vuokraajille osana tilojen myyntiesittelyä.

Omille opiskelijoille virtuaalinen ympäristö mahdollistaa monia oppimistehtäviä, joita on ohjeistettu virtuaaliympäristöön ja tukee näin etäopiskelumahdollisuuksia. Virtuaalisesti luotu ympäristö voidaan kiinnittää Moodle-oppimisalustaan, joten sen käyttö on myöskin sujuvaa osana oppikurssia.

Ympäristön hyödyntäminen on kustannustehokasta, koska opiskelijat ja ulkopuoliset tilojen käyttäjät voivat perehtyä ympäristöön etukäteen, eikä siihen tarvitse käyttää niin paljon aikaa osana koulutustilannetta. Tämä vastaa siten myös vastuullisuuden ja kestävän kehityksen haasteeseen.

OmaDigi -hanketta (Osaamisen Mahdollistaminen Digitaalisissa Hyvinvointipalveluissa) rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

Lähteet

Cooper, J.B. & Taqueti, V.R. 2004. A Brief History of the Development of Mannequin Simulators for Clinical Education and Training. Qual Saf Healt Care. 13/2004: 11-18

Jeffries, P.R. 2007. Simulation in Nursing Education – from Conceptualization to Evalution. New York. The National League for Nursing.

Liu, G.-Z. & Hwang G.-J. 2009. A key step to understanding paradigm shifts in e-learning: Towards context-aware ubiquitous learning. British Journal of Educational Technology, 2009, Vol. 40, Issue 6

Virtanen, M. 2016. Virtuaaliset oppimisympäristöt osana opetuksen digitalisaatiota. AMK-lehti, UAS Journal. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences. Koulutus ja oppiminen. Vol 1. Viitattu 6.11.2020 https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/virtuaaliset-oppimisymparistot-osanaopetuksen-digitalisaatiot