Kirjoittajat työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa: TtM Susanna Kantola hoitotyön lehtorina, Sosionomi (YAMK) Mirka Kelahaara projektipäällikkönä, TtM Riikka Köngäs fysioterapian tuntiopettajana, TtM Hanna Lähde hoitotyön lehtorina, TtM Noora Majava hoitotyön lehtorina ja YTM Virpi Piira sosiaalialan lehtorina.

SaamSote-hankkeessa (OKM 2023-2025) kehitetään monimuotoisissa oppimisympäristöissä toteutettavia koulutuksia. Hankkeessa on mukana Lapin ammattikorkeakoulun lisäksi Oulun ja Diakonia ammattikorkeakoulut. Koulutukset vahvistavat työntekijöiden ja opiskelijoiden saamelaiskulttuurin ymmärrystä ja kulttuurista osaamista työssään. Saamelaisväestön yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumiseksi henkilöstön kulttuurisensitiivisten valmiuksien ja kulttuurisen osaamisen vahvistuminen on ratkaisevassa roolissa.

Koulutusten kehittämistä on toteutettu refleksiivisen yhteiskehittämisen toimintamallin mukaisesti kutsumalla saamelaiskulttuuria tuntevat sote-alan ammattilaiset mukaan koulutusten kehittämiseen. Koulutusten pilotoinnit ovat alkaneet syksyllä 2024 ja jatkuvat kevääseen 2025 saakka.

Yhteiskehittämisen periaatteet ja käytänteet hankkeessa

Saamelaisasiantuntemuksen integrointi refleksiiviseen yhteiskehittämiseen tarkoittaa hankkeessa saamelaiskulttuurin tiedon omistajuuden huomioimista ja kunnioittamista kehittämistyön perustana. Jotta saamelaisväestöä huomioivien sote-palvelujen eettinen kehittäminen on mahdollista, edellyttää se kaikessa suunnittelussa huomioitavan saamelaisten oikeudet vaikuttaa alkuperäiskansana itseään koskevaan tiedontuottamiseen ja -välitykseen. Koulutusten tietoperustana käytetään saamelaista kulttuuria tuntevien kulttuuriasiantuntijoiden kertomaa tietoa ja kulttuurisesti hyväksyttyjä lähdemateriaaleja. Koulutuksien pedagogiset asiantuntijat (kuva 1) suunnittelevat eri opintojaksojen pedagogiset ratkaisut niin, että saamelaisväestön oma ääni ja itsensä hyväksymä tieto on ensisijaisena tiedonlähteenä.

Refleksiivisyys käsitteenä viittaa kykyyn tarkastella ja arvioida kriittisesti omia toimintatapoja ja olettamuksia (Kääriäinen ym. 2016). Pedagogisten asiantuntijoiden itsensä tulee myös pyrkiä saavuttamaan ymmärrys saamelaiskulttuurista ennen opintojaksojen suunnittelua, jotta myös pedagogiset ratkaisut tukisivat opiskelijaa vahvistumaan saamelaisen kulttuurinmukaisten sote-palveluiden asiantuntijana. Ymmärryksen tavoittelussa saattaa tunnistaa kaksi tasoa. Henkilökohtaisella tasolla ymmärryksen saavuttaminen edellyttää oman kulttuuritaustan toimintatapojen ja olettamusten tunnistamista. Ammatillisella tasolla ymmärryksen saavuttaminen edellyttää sote-palvelujärjestelmässä olevien valtaväestön mukaisten toimintatapojen ja olettamusten tunnistamista.

Yhteiskehittäminen toimintamallina korostaa eri sidosryhmien aktiivista ja tasavertaista osallistumista kehittämisprosessiin (Heiskanen ym. 2022). Tämä valittu työtapa tarkoittaa hankkeessa koulutuksia suunnittelevilta ja toteuttavilta pedagogisilta asiantuntijoilta jatkuvaa oman ajattelun tarkastelua vuorovaikutuksessa kulttuuriasiantuntijoiden kanssa. Koulutuksen eri opintojaksojen substanssialan ammatillista tietoperustaa tulee tulkita ensisijaisesti saamelaiskulttuurin lähtökohdista. Koulutukseen tuotetaan kulttuuriasiantuntijoiden toimesta oppimateriaalia opiskelijoiden käyttöön saman tarkastelevan vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi.

Saamelaiskulttuurin tiedon omistajuuden kunnioittaminen, kyky tulkita sote-palvelujärjestelmää saamelaiskulttuurin mukaisesti sekä taito reflektiivisyyteen on jatkuva prosessi, jonka myötä voidaan lähentyä ymmärrystä siitä, mitä tarkoitetaan saamelaiskulttuurin mukaisilla sote-palveluilla. Tämän ymmärryksen kehittyminen asiantuntijuudeksi vaatii lisäksi kulttuurisensitiivistä työskentelyotetta jokaisessa kohtaamisessa saamelaisen asiakkaan kanssa.

Kulttuurisensitiivinen kohtaaminen on kunnioittavan ja tasa-arvoisen vuoro-vaikutuksen perusta

Kulttuurisensitiivisellä kohtaamisella tarkoitetaan vuorovaikutustilannetta, jossa huomioidaan toisen ihmisen kulttuuritausta, arvot, tavat ja uskomukset kunnioittavasti ja empaattisesti, ja ilman ennakko-oletuksia. Tällainen kohtaaminen perustuu tietoisuuteen kulttuurien eroista, mutta myös tietoisuuteen omasta kulttuuritaustasta. Oma kulttuurinen tietoisuus tarkoittaa yksilön kykyä tunnistaa ja ymmärtää oman kulttuurinsa vaikutuksia omiin arvoihin, asenteisiin, uskomuksiin ja käyttäytymiseen. Tämä edellyttää kykyä kohdata ihminen yksilönä, ei pelkästään kulttuurinsa edustajana. Se on tärkeä osa kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja kommunikointia. (THL 2024).

Kulttuurisensitiivisyys on erityisen tärkeää, sillä saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma monimuotoinen kulttuurinsa ja Suomessa kolme käytössä olevaa saamen kieltä (Samediggi 2024). Saamelaisilla on myös lakisääteinen oikeus itsemääräämisoikeuteen kulttuurinsa ja elintapojensa suhteen, mikä korostaa kulttuurisensitiivisyyden merkitystä julkisissa palveluissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuksessa.

Koulutuksien suunnittelu, pilotointi ja arviointi

SaamSote-hankkeessa kolme ammattikorkeakoulua siis kehittävät yhdessä kulttuuriasiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa kulttuurisensitiivisiä koulutuksia sote-alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Koulutukset tarjoavat tietoa saamelaiskulttuurista ja yhteisöjen ja kielten piirteistä, ja ne on suunnattu sekä saamelaisten kotiseutualueilla että niiden ulkopuolella työskenteleville sote-alan toimijoille.

Koulutusten sisällöt täyttävät ammattikorkeakoulujen EQF 6 -tason vaatimukset. Pedagogiset asiantuntijat ovat perehtyneet saamelaiskulttuuriin kirjallisuuden ja asiantuntijakeskustelujen kautta varmistaen, että opetus tukee aitoa kulttuurisensitiivisyyttä. Näin SaamSote-hanke pyrkii edistämään yhdenvertaisempia ja kulttuurisesti tietoisempia palveluita saamelaisyhteisölle.

SaamSote-hankkeen alussa muodostettiin kulttuuriasiantuntijoista verkosto koulutusten suunnittelun tueksi. Verkostoon pyydettiin saamelaiskulttuurin edustajia pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen kieliryhmistä, saamelaiskäräjiltä sekä muista saamelaisorganisaatioista. Verkoston rooli on varmistaa, että saamelaiskulttuurin moninaisuus näkyy koulutussisällöissä.

Koulutuksia pilotoidaan ensin sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla ja ammattilaisilla. Pilotoinneista kerätään palautetta kyselylomakkeen avulla. Saatu palaute auttaa kehittämään koulutusten sisältöjä ennen kuin ne julkaistaan avoimessa ammattikorkeakoulussa, pääosin kesällä 2025. Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa omat opintokokonaisuutensa verkkototeutuksina, mikä tekee kulttuurisensitiivisestä koulutuksesta saavutettavaa kaikkialla Suomessa.

Lapin ammattikorkeakoulun SaamSote-hankkeessa tuottamat opintojaksot

Lapin ammattikorkeakoulun tuottamien opintojaksojen yhteinen opintopistemäärä on 30 opintopistettä. Koko hankkeen kaikki koulutukset on kuvattu kuviossa 1, johon Lapin AMK:n opintojaksot on korostettu laatikkorajauksin.

Kuvio 1. SaamSote -hankkeen koulutukset, jossa Lapin ammattikorkeakoulun tuottamat opintojaksot on eritelty tummilla laatikoilla

Johtopäätökset ja jatkokehittäminen

SaamSote-hankkeen aikana kulttuuriasiantuntijoilta ja sidosryhmiltä tähän asti saatujen palautteiden perusteella yhteiskehittäminen on koettu antoisaksi ja oppimista on tapahtunut molempiin suuntiin. Refleksiivisyys osana yhteiskehittämistä on tehnyt työskentelystä intensiivistä ja vaativaa. Pedagogisilta asiantuntijoilta työskentely on vaatinut läsnäoloa, keskittyvää kuuntelemista ja kuulemista, oman arvomaailman ja kulttuurin sekä toisen arvomaailman ja kulttuurin tunnistamista. Toisen kunnioittaminen on tärkeä osa yhteiskehittämisen toimintamallia.

Ensimmäisten pilotoinneista saatujen opiskelijapalautteiden perusteella saamelaiskulttuurin osaaminen on ollut vähäistä.   Saamelaiskulttuurin opiskeleminen on haastanut opiskelijan pohtimaan myös omaa kulttuuriaan ja auttanut oman kulttuurisen tietoisuuden lisäämisessä. Valtaosa koulutusten pilotoinneista on kuitenkin vasta alkamassa, joten tarkempi analyysi eri opintojaksojen palautteista saadaan vasta syksyn 2025 jälkeen.

Hankkeen tuottama koulutuskokonaisuusavaa uusia mahdollisuuksia vahvistaa osaamista kansallisesti. Avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnan ansiosta koulutus ei rajoitu vain pohjoiseen, vaan tavoittaa sote-alan ammattilaisia ja opiskelijoita eri puolilta Suomea.

Koulutusten avulla vahvistetaan ammattilaisten kykyä tarjota yhdenvertaisia palveluja. Koulutusten myötä tietoisuus saamelaisuudesta lisääntyy, mikä on keskeistä yhdenvertaisuuden edistämisessä. Muun muassa Lapin alueella toimiville sote-alan ammattilaisille tämä tarkoittaa konkreettista tukea arjen työhön: parempaa valmiutta kohdata saamelaisasiakkaita kulttuurisensitiivisesti ja ymmärtäen esimerkiksi kielten, perinteiden ja yhteisöllisyyden merkityksen. Tavoitteena on palvelujärjestelmätasolla, että palvelut olisivat saamelaiskulttuurin mukaisia ja tavoitetasoksi asetettaisiin saamelaiskulttuurisesti turvatut palvelut.

Saamelaisasiakkaita kohtaavat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät saavat koulutuksen avulla työkaluja, joilla he voivat aidosti kuulla ja kohdata asiakkaansa. Tämä on askel kohti palveluita, jotka kunnioittavat saamelaisten oikeuksia ja itsemääräämistä ja vahvistavat heidän hyvinvointiaan. Koulutusta kehittämällä luodaan tulevaisuutta, jossa jokaisella, myös saamelaisilla, on oikeus saada tarvitsemansa palvelut omalla kielellään ja kulttuuriaan kunnioittaen.

Kulttuurisensitiivisen täydennyskoulutuksen yhteiskehittäminen saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluille- hanke, eli SaamSote-hanke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen vuosille 2023–2025. Päätoteuttajana hankkeessa toimii Lapin ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina toimivat Oulun ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

Heiskanen, S., Lehtineva, E., Rautio, H. & Siirto, U. 2022. Yhteisönrakentajan muistikirja (Diak Opetus 9). Diakonia ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.12.2024.  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-412-1

Kääriäinen, A., Satka, M., Yliruka, L. & Muurinen, H. 2016. Käytäntötutkimuksen tietokäytäntö toimijoiden kuvaamana. Teoksessa: Käytäntötutkimuksen taito. Toim. Heidi Muurinen. Viitattu 16.12.2024.  http://hdl.handle.net/10138/166389

Samediggi. 2024. Saamelaiskäräjät. Osoitteessa Saamelaiskäräjät | Saamelaiskäräjät

THL. 2024. Kulttuurisensitiivinen työote. Osoitteessa Kulttuurisensitiivinen työote – THL

Kansikuvassa Lapin ammattikorkeakoulun pedagogisia asiantuntijoita sekä SaamSote-hankkeen projektipäällikkö Tenojoen varressa toukokuussa 2024. (Kuvannut: Virpi Piira)