Yhteistyöllä kansainvälisiä opintoja metsätalouden AMK-koulutukseen 12.1.2022 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Julkaisija Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Jokiväylä 11, 96300 Rovaniemi Lisenssi Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) ISSN 2954-145X Yhteydenotot viestintäkoordinaattori Heli Lohi Asiasanat Biotalous Kansainvälisyys Koulutus metsäala FT Jussi Soppela toimii yliopettajana Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa. MTI-koulutuksen kehittämishanke Metsätalousinsinööri- eli MTI-opetuksen kouluttajat yhdistivät voimiaan suunnittelemalla Suomen metsätalouteen liittyviä opintoja ammattikorkeakoulujen vaihto-opiskelijoille. Koulutusten yhteistä osaamista hyödyntämällä voidaan tarjota monipuolista ja laadukasta opetusta kunkin ammattikorkeakoulun vaihto-opiskelijoiden opintotarjontaan. Työelämän näkökulmat ja työelämänläheisyys ovat keskeisiä metsätalousinsinöörien AMK-opetuksen vaatimuksia. Tämä oli lähtökohtana MTI(AMK)-opetuksen kehittämishankkeessa, jossa kehitettiin ammattikorkeakoulujen kykyä tunnistaa opetussuunnitelmansa ja opetuksensa kehitystarpeita. Samalla ammattikorkeakoulut yhdessä tarkastelivat sekä opetuksen sisältöä että menetelmiä. Tavoitteena oli tuottaa yhteistä sisältöä opetuksen kehittämiseksi, joka hyödyttää sekä opiskelijoita että koulutuksia. Metsämiesten Säätiön rahoittamaan hankkeeseen – koko nimeltään MTI-opetuksen kehittämishanke – yhteistyötä, työelämäläheisyyttä ja kansainvälisyyttä opetukseen – osallistuivat kaikki maamme metsätalousinsinöörikoulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut: HAMK, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia AMK, Lapin ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Kehittämistyö jaettiin kolmeen osahankkeeseen: puunhankinta, metsätalouden liiketoiminta ja johtaminen sekä kansainvälisyys. Työskentely perustui yhteisiin kehittämispäiviin sekä toimintaan yhteisillä verkkoalustoilla. Loppuvaiheessa puunhankinta ja liiketoiminta yhdistettiin, koska niiden sisältöjä haluttiin yhdistää yhteisen kokonaisuuden rakentamiseksi. Vaihto-opiskelijoille monipuolinen läpileikkaus Suomen metsätaloudesta Hankkeen kansainvälisyys -ryhmässä on tunnistettu yhteisiä kehittämistarpeita ja suunniteltu englanninkielisiä opintojaksoja täydentämään metsätalouden vaihto-opiskelijoille tarjottavia amk-opintoja. Ryhmä laati kaksi toisiaan täydentävää viiden opintopisteen laajuista opintojaksoa Finnish Forests and Forestry sekä Northern Forest Management and Wood Value Chain. Niiden keskeisenä tavoitteena on esitellä Suomen metsätalouden toimintaympäristöä sekä pohjoisen metsäekosysteemin, että kestävän metsätalouden toiminnallisesta näkökulmasta. Opintojen toteutusvastuu jakautuu kaikille osallistujatahoille ja ne on tarkoitus toteuttaa pääasiassa etäopintoina, mutta myös viikon kontaktiosio Evolla sisältyy suunnitelmaan. Opintojaksot toteutetaan yhden lukukauden kuluessa ja suunnitelma on laadittu siten, että sen pohjalta jokainen toteuttajataho voi laatia opintojen kuvaukset opintojärjestelmään. Suunnitelma sisältää opintojaksojen tavoitteet ja sisällön, kuvaukset opetusmenetelmistä ja opintomateriaalista, sekä arviointiperusteet ja -kriteerit. Suunnittelun yhteydessä pohdittiin vaihtoehtoisia toteutustapoja ja ajoitusta siten, että viikon mittainen kenttäkurssi voidaan toteuttaa vähintään kohtuullisissa sääolosuhteissa ottaen huomioon, että opintojaksojen toteutukset ajoittuvat todennäköisesti syyskuulta marraskuulle. Evon maastot yhteisenä oppimisympäristönä Opintojaksoon kuuluva maastoviikko on suunniteltu pidettäväksi Hämeen ammattikorkeakoulun Evon kampuksella. Kampuksen ympärille sijoittuva 1 800 hehtaarin opetusmetsä tarjoaa erinomaisen oppimisympäristön aiempien kurssisisältöjen havainnollistamiseksi sekä uusien opetusteemojen oppimista ajatellen. Opetusmetsästä löytyy kohteita erilaisista kasvupaikoista ja metsänkäsittelytavoista niin jaksollisen kuin jatkuvan kasvatuksen metsiköistä. Evollla on myös runsaasti erityyppisiä suojelualueita, Natura-alueita, vanhojen metsien- ja rantojensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita sekä yksittäisiä metsälakikohteita. Alue tarjoaa lisäksi esimerkkikohteita riistanhoidon opetukseen: metson soidinalueiden metsänhoito, majavien vaikutus metsäekosysteemiin, sorsien tekopesät, hirvien metsätaloudelliset vaikutukset sekä muulle metsäluonnolle haitallisten vieraslajien poisto. Evon lähialueelta löytyy käynnissä olevia hakkuutyömaita, joilla pääsee näkemään käytännössä suomalaista puunkorjuuta, hakkuuta ja lähikuljetusta. Kohtuullisen matkan päässä sijaitsee myös suurehkoja sahayrityksiä, joihin tutustuminen syventää metsätalouden kokonaisuuden ymmärtämistä. Toteutuksen haasteet ja mahdollisuudet Opintojaksot on ajateltu toteutettavan ensimmäistä kertaa syyslukukaudella 2022, mikä tarkoittaa, että opintojaksojen on oltava tarjolla opintojärjestelmissä edellisenä keväänä. Markkinoinnin kannalta olisi ollut hyvä esitellä opintojaksoja ulkomaisille korkeakouluille jo kuluvan syksyn aikana, mutta todennäköisesti Covid19-tilanteesta johtuen missään ei vielä voida tehdä sitovia päätöksiä opiskelijavaihdoista ulkomaisiin korkeakouluihin. Evon maastoviikon toteutus aiheuttaa lisäkuluja niille opiskelijoille, jotka osallistuvat opetukseen muista toimipaikoista ja joutuvat matkustamaan paikalle pitkien etäisyyksien takaa – Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat aina Rovaniemeltä saakka. Tähän on valmistauduttava siten, että opiskelijoille tiedotetaan asiasta hyvissä ajoin jo markkinoinnin yhteydessä ja opintojen valintavaiheessa. Matkakustannuksiin pyritään saamaan rahallista tukea opiskelijoille, jotta opintojakson kustannukset eivät muodostu esteeksi osallistumiselle. Toisaalta opintoihin liittyvä maastojakso toisessa oppilaitoksessa voi olla innostava tekijä, joka lisää mielenkiintoa opintojaksoa kohtaan. Samalla opiskelijat pääsevät viikon aikana tutustumaan myös muihin Suomessa vieraileviin metsätalouden vaihto-opiskelijoihin. Yhteisesti suunnitellut ja toteutettavat opinnot tiivistävät entisestään metsätalouden koulutusten yhteistoimintaa ammattikorkeakouluissa. Metsämiesten Säätiön tukirahoitus on mahdollistanut yhteistyön jatkumisen jo vuosien ajan erilaisten kehittämishankkeiden muodossa. Kuluvana vuonna vaihto-opiskelijoille räätälöityjä opintojaksoja on tarkoitus toteuttaa ensimmäisen kerran, jolloin yhteisopettajuuden onnistumista mitataan. Toteutuksen suunnitteluun on vielä panostettava, jotta siinä onnistutaan mahdollisimman hyvin, mikä taas lisää vaihto-opiskelijoiden kiinnostusta tulla suorittamaan opintoja Suomeen.